TPS on vetänyt viime pelit päin persettä. Puolustuspelaamisessa joukkue on onnistunut vajoamaan entistä alemmaksi ja maalinteko on loppunut. Kiva yhdistelmä. Sarjan tasaisuuden ansiosta Tepsillä on kuitenkin vielä realistiset mahdollisuudet kuuden joukkoon tai kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle. Ihan omalla tekemisellä voi vielä päättää mihin suuntaan paatti menee.
Pelillinen alamäki loppuu sillä, että pelaajat löytävät jalat ja munat. Ilman liikettä TPS ei pärjää. Ilman tiukkaa asennetta ajaa vastustajaan ja maalille ei TPS pärjää. Suikkasen on autettava pelaajia molemmissa ja tehtävä kokoonpanomuutoksia. Nykyisillä ketjuilla ei tule tulosta missään tilanteessa ja esimerkiksi tiistaina Sweattin siirto laitahyökkääjäksi oli tyhjä arpa kaikin tavoin.
En ole valmentaja, olen yksinkertainen puusilmä. Siksi haluan ketjumuutoksia (en keksi muuta, motivoinnista ja kunnosta en tiedä yhtään mitään). Nykyinen ykkösylivoima ei ole tehnyt muuta kuin päästänyt alivoimamaaleja, joten räjäyttäisin ylivoimakokoonpanot uusiksi. Jos sitä kautta tulisi liikettä ja nopeampaan syöttelyä. Seisomalla kun ei kiekkokaukalossa pärjää, jälkipeleissä seisonta on ihan paikallaan.
Ketjumuutoksista tulee väkisin mieleen TPS:n kaudenaikaiset laitahyökkääjähankinnat ja hermot menee. Kolme heikkoa lenkkiä lisää. Aatu Hämäläinen ja Marko Virtala ovat pelkääviä kääpiöitä. Ei mitään käyttöä, väistelevät varjoaankin ja kiekolliset taidot eivät tule ikinä esiin positiivisella tavalla. Marko Mäkinen ei pelkää, muttei saa kuitenkaan mitään aikaan mihinkään suuntaan. Onneksi välillä kutittaa korvasta vastustajia ja yrittää kuumentaa. Muuten olisi odotettu floppi. Toisaalta Mäkistä pystyy peluuttamaan 10 minuuttia, korvaa mainiosti Antti Reivosen viiden minuutin pyristelyt. Ei sittenkään hukuteta omaa poikaa, sen verran pitää olla lempeyttä.
Niin, että onko järkeä hankkia tuollaisia pikkuväkkäröitä, joilla pupujussi kurkkii housunkulmasta jatkuvalla syötöllä. Sinänsä pelaajan pituus ei ole mikään kriteeri, vaan se mitä tekee kaukalossa. Esim. Sweatt ei arkaile, vaan menee (tyhmän)rohkeasti joka väliin. Välillä sattuu leukaan ja välillä syntyy hyviä asioita.
No joo, näillä mennään. Nyt vaan puhallusta munattomiin, jospa se orastava erektio tulisi esiin. Jatkoajan ennakon ingressi on hyvä lopetus tähän:
Tulokset: 7-3, 4-1, 4-2, 5-4. Pisteet: 12-0. Maaliero: 20-11. Johtopäätös: Turun Palloseuralla on viimeinen mahdollisuus osoittaa, ettei se ole Ässien pisteautomaatti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti