Turkuhallin, tuon oikeinkirjoituksen helmen, nimi on vaihtunut. Tervetuloa HK Areena! Jo oli aikakin saada hallisponsori. Neljä vuotta sitten todellinen markkinointi- ja myyntinero sekä silloinen Turkuhallin toimitusjohtaja Reijo Paksal totesi:
- Firmat eivät nykyään halua sitoutua sellaisiin pitkäkestoisiin sopimuksiin, joita tällainen hallisponsorointi edellyttäisi. Hallin nimihän ei voi vaihtua joka vuosi. 1.9.2006 Turun Sanomat
Jaa. Saman päivän lehdessä oli myös uutinen Rauman jäähallin uudesta sponsorista. Niin, että paljonko jäi neljän vuoden aikana tuloja saamatta? Tai ainakin Tepsin hallivuokra olisi voinut olla pienempi.
Se on sitten eri asia onko HK Areena hyvä nimi, hyvää kieltä. Tekee ainakin hyvää Siilon kassalle. Vai mikä onkaan uusi lempinimi? Itse en HK:n tuotteita syö ikinä (vai tekevätkö muita kuin lihavalmisteita?), joten on vaikea keksiä uutta nimeä. Nakkikattila. Todellinen nakkikattila!
torstaina, joulukuuta 02, 2010
keskiviikkona, joulukuuta 01, 2010
Ihan takareidestä
Ville Vahalahden kausi on förbi. Tähän pitkä liuta kirosanoja. Toivottavasti leikkaus onnistuu ja mies toipuu pelikuntoiseksi ensi kauteen mennessä.
Kyllä harmittaa. Kapteeni ja tehokkain hyökkääjä meni sitten siinä. Markus Nordlund kantaa kultakypärää huomenna. Kertoo jotain Tepsin kipupisteistä, kun paras pistemies on puolustaja ja yleinen sylkykuppi. Ainakin katsomossa kitistään Maston otteista. Milloin on löysä paska ja milloin on vain paska.
Mutta ilman Nordlundia Tepsillä olisi huomattavasti vähemmän sarjapisteitä. Muut puolustajat ovat tehneet yhteensä yhden maalin - Masto on tehnyt kahdeksan ja tehopisteitä miehellä on enemmän kuin muilla pakeilla yhteensä. Ja Tepsillä on runkosarjapelejä pelattuna 27. Huhheijaa mitä tehokkuutta.
Ei muuta kuin hyökkääjäkauppaan. Laitahyökkääjän voisi korvata keskushyökkääjällä…
Kyllä harmittaa. Kapteeni ja tehokkain hyökkääjä meni sitten siinä. Markus Nordlund kantaa kultakypärää huomenna. Kertoo jotain Tepsin kipupisteistä, kun paras pistemies on puolustaja ja yleinen sylkykuppi. Ainakin katsomossa kitistään Maston otteista. Milloin on löysä paska ja milloin on vain paska.
Mutta ilman Nordlundia Tepsillä olisi huomattavasti vähemmän sarjapisteitä. Muut puolustajat ovat tehneet yhteensä yhden maalin - Masto on tehnyt kahdeksan ja tehopisteitä miehellä on enemmän kuin muilla pakeilla yhteensä. Ja Tepsillä on runkosarjapelejä pelattuna 27. Huhheijaa mitä tehokkuutta.
Ei muuta kuin hyökkääjäkauppaan. Laitahyökkääjän voisi korvata keskushyökkääjällä…
maanantaina, marraskuuta 29, 2010
Siirretty peli
Jaa se on peli tänään. Minun kalenterissa TPS-HPK on vasta huomenna. No ei sitten mennäkään. Miksi ihmeessä ottelu on siirretty tiistailta maanantaille? Ihan sama. En ehdi. Kas, vastaushan löytyy Tepsin sivuilta. Juhlakonsertin takia. Voi peppu mikä syy. Luulisi, että vuoden neljä (noh, viisi) konserttia saisi sellaisille päiville, etteivät ne häiritse päävuokralaisen yleisötapahtumia. Harjoituksia voi siirrellä miten haluaa.
Meneekö tänään 4000 katsojan raja rikki? Ei taida onnistua. Kotisivun loistava tiedotus (29.11 kerrotaan 30.11 pelattavan ottelun siirtyvän 29.11 pelattavaksi) ei ainakaan edesauta yleisön löytämistä paikalle. Pakko luottaa, että paikallisissa aviiseissa on ollut kissan kokoiset ilmoitukset ja sponsori on jakanut ilmaislippuja ynnä muita nerokkaita markkinointi- ja myyntitempauksia.
MAXin perjantain dustinbaflinmainen tuplaroolitus ei ollut ilmeisen onnistunut, koska mies ei ole tänään kehissä ollenkaan. Hauhtonen taas sai konttauksestaan palkinnoksi paremmat (parhaimmat) laitahyökkääjät. Kaikkia muita keinoja on kokeiltu tai sitten ei vaan ole vaihtoehtoja. Ja palkitseminen voi toimia, palkitaanhan heikosta suorituksesta isoissakin firmoissa. Tekee sitten seuraavana vuonna loistavaa tulosta.
Tapion nostosta Plihalin ja Birnerin rinnalle nostan hattua. Tapio on hyvä jannu, maaliahne, joka ei turhaan hilloa kiekkoa. Skodaa eikä tuijottele peiliä. Erkinjuntin on ehkä parempi olla muiden ex-hokkilaisten vieressä. Saa rauhassa kiemurrella kiekon kanssa, Virtala ehtii jelppimään puolustusta kikkailujen epäonnistuessa. Nelosketjussa on pelkästään väärinymmärrettyjä neroja. Vain keskushyökkääjä puuttuu, josta tuli mieleen, että Onkohan TPS aktiivisesti yrittänyt tehdä vaihtokauppoja?
Vaihdetaan laitahyökkääjä keskushyökkääjään. Saat kaksi, anna vain yksi. Varmaan on kartoitettu markkinoita, mutta ilman rahaa ei tietenkään tapahdu mitään ja vaihtokauppoihin tarvitaan vaihdettavan pelaajan suostumus. Näillä mennään. Tästä aiheesta voisi valittaa vähän enemmänkin. Ari Vuori ei ole onnistunut joukkueen kokoamisessa järin hyvin, kun tärkeimmällä pelipaikalla on ollut määrällinen vaje koko kauden ajan. Yksi akiuusikartano tuohon porukkaan tekisi eetvarttia, vaikka Kivenmäen tilalle... Nooh, näillä mennään. Karsintoihin, jos tahti ei entisestään parane. Pelkästään muita paskoja voittamalla ei karsijan paikalta nimittäin nousta. Välillä pitäisi napsia muiltakin pisteitä, esim. vaikka Kerholta tänään.
Meneekö tänään 4000 katsojan raja rikki? Ei taida onnistua. Kotisivun loistava tiedotus (29.11 kerrotaan 30.11 pelattavan ottelun siirtyvän 29.11 pelattavaksi) ei ainakaan edesauta yleisön löytämistä paikalle. Pakko luottaa, että paikallisissa aviiseissa on ollut kissan kokoiset ilmoitukset ja sponsori on jakanut ilmaislippuja ynnä muita nerokkaita markkinointi- ja myyntitempauksia.
MAXin perjantain dustinbaflinmainen tuplaroolitus ei ollut ilmeisen onnistunut, koska mies ei ole tänään kehissä ollenkaan. Hauhtonen taas sai konttauksestaan palkinnoksi paremmat (parhaimmat) laitahyökkääjät. Kaikkia muita keinoja on kokeiltu tai sitten ei vaan ole vaihtoehtoja. Ja palkitseminen voi toimia, palkitaanhan heikosta suorituksesta isoissakin firmoissa. Tekee sitten seuraavana vuonna loistavaa tulosta.
Tapion nostosta Plihalin ja Birnerin rinnalle nostan hattua. Tapio on hyvä jannu, maaliahne, joka ei turhaan hilloa kiekkoa. Skodaa eikä tuijottele peiliä. Erkinjuntin on ehkä parempi olla muiden ex-hokkilaisten vieressä. Saa rauhassa kiemurrella kiekon kanssa, Virtala ehtii jelppimään puolustusta kikkailujen epäonnistuessa. Nelosketjussa on pelkästään väärinymmärrettyjä neroja. Vain keskushyökkääjä puuttuu, josta tuli mieleen, että Onkohan TPS aktiivisesti yrittänyt tehdä vaihtokauppoja?
Vaihdetaan laitahyökkääjä keskushyökkääjään. Saat kaksi, anna vain yksi. Varmaan on kartoitettu markkinoita, mutta ilman rahaa ei tietenkään tapahdu mitään ja vaihtokauppoihin tarvitaan vaihdettavan pelaajan suostumus. Näillä mennään. Tästä aiheesta voisi valittaa vähän enemmänkin. Ari Vuori ei ole onnistunut joukkueen kokoamisessa järin hyvin, kun tärkeimmällä pelipaikalla on ollut määrällinen vaje koko kauden ajan. Yksi akiuusikartano tuohon porukkaan tekisi eetvarttia, vaikka Kivenmäen tilalle... Nooh, näillä mennään. Karsintoihin, jos tahti ei entisestään parane. Pelkästään muita paskoja voittamalla ei karsijan paikalta nimittäin nousta. Välillä pitäisi napsia muiltakin pisteitä, esim. vaikka Kerholta tänään.
perjantaina, marraskuuta 26, 2010
Muna
Ajattelin piristää itseäni Tepsin pelillä pakkasen, pimeän, oman typeryyden ynnä muun antisankaruuden painaessa mieltä vitutuksen puolelle pahemman kerran. Resepti ei tehonnut. Jokerit-TPS 5-0. Muutenkin Areenalla oli ihan vitun tylsää. En tiedä mikä paikassa on vikana, mutta ei siellä voi kuin epäviihtyä, jos ei Tepsin pelistä saa mitään irti. Muissa halleissa voi vähintään nauttia paikasta, alkuasukkaista tai paikan antimista. Toisaalta Areena ei ole halli, vaan hajuton, mauton ynnä muuta rakennus, jossa on kaukalo. Ei siellä ole edes hyvännäköisiä naisia. No, omat juomat maistuvat aina.
TPS:n peli on samanlaista sontaa kuin syyskuussa. Joukkuepelaaminen on edelleen harvinaisen heikolla hapella. Jokainen vastustaja osaa pysäyttää TPS:n 10-15 metrin avaussyötön. Välillä ei tarvitse edes tehdä mitään, koska syötöt viuhuvat metrin korkuisina lerppuina kohti hyökkääjää. Kukaan ei saa luokatonta syöttöä haltuun, hyökkäävä joukkue häviää tilanteen. Avauspelaamisen tanssiparina on mahtava puolustuspelaaminen. Vain maalivahti (Engren) saa puhtaat paperit. Lopuille jääkiekon aapinen käteen. Tai ainakin valmentajille.
Matsin mielenkiintoisin juttu oli Garrett Raboinin pikkusähinä ja pelipaikan vaihto. Raboin sähisi 4-0 maalin jälkeen jotain. Ilmeisesti mies koki vääryyttä. Ja puhui vähän käsillä vaihtoaition puolelta kaukaloon. Ei tainnut kuin hipaista, mutta neroutta oli ilmassa. Onneksi(?) tuomarit eivät reagoineet (no ei sokeus mikään yllätys ole).
Jossain vaiheessa Raboin vaihtoi pakista laitahyökkääjäksi. MAX siirtyi McCarthyn pariksi. Näytti aika kauhealta, vaikka mies on yliopistolätkässä pakkina luutinut. Nyt mieleen jäi vain kaksi ns. normisuoritusta. Siniviivalaukaus, jossa onnistui lyömään ohi tai muuten vaan tunaroimaan lyöntilaukauksen ja toki kaupanpäälle kaatui ja kiekko päätyi vastustajalle. Hyökkäykseen lähtö, neljäntenä miehenä säntäsi tukemaan luovaa ja päin persettä mennyttä hyökkäyskuviota. Paitsi, että kaatui lähtökiihdytyksessä ja McCarthy liukui ohi. Hyökkäys ei tuen puutteeseen kaatunut, vaan hyökkääjät ihan itse mokelsivat itsensä punaviivan paikkeilla pussiin.
TPS:n ruumiillistuma oli tänään Janne Hauhtonen. Nerokkaita jäähyjä, mm. ylivoimalla vastustajan maalin takana onnistui koukkimaan/estämään itsensä boksiin. Jäähyjen välillä syötti ohi tai vastustajalle. Kruununa rystyavaus, 10 metrin roikku kahden vastustajan väliin punaviivalle. Lähelläkään ollut omia. Mitvit. En tiedä jännittikö miestä kirkkaat entisen seuran valot vai oliko muuten vaan hiekkaa p... Toisessa erässä istuskeli tovin viltissä Maven kanssa. Kolmella ketjulla ei tosin tullut yhtään sen parempaa tulosta.
Minä tarvitsen lääkityksen. TPS tarvitsee YYA-sopimuksen. Joukkueen kesken. Ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa. Mahdollisesti myös valmentajaa vaatimaan em. asioita, koska edelleen joukkue esiintyy yksilöinä eikä joukkueena. Ja jaget före laget –tyylillä ei voittoja tule edes syksyllä – luulisi tämän olevan selvää penaalin vähän tylsemmällekin kynälle.
Ei tätä usko todeksi. Riipaisen kännit, noin niin kuin ensiapuna. Ei se vitutusta vähennä, mutta eipähän satu päähän kuin vasta huomenna.
TPS:n peli on samanlaista sontaa kuin syyskuussa. Joukkuepelaaminen on edelleen harvinaisen heikolla hapella. Jokainen vastustaja osaa pysäyttää TPS:n 10-15 metrin avaussyötön. Välillä ei tarvitse edes tehdä mitään, koska syötöt viuhuvat metrin korkuisina lerppuina kohti hyökkääjää. Kukaan ei saa luokatonta syöttöä haltuun, hyökkäävä joukkue häviää tilanteen. Avauspelaamisen tanssiparina on mahtava puolustuspelaaminen. Vain maalivahti (Engren) saa puhtaat paperit. Lopuille jääkiekon aapinen käteen. Tai ainakin valmentajille.
Matsin mielenkiintoisin juttu oli Garrett Raboinin pikkusähinä ja pelipaikan vaihto. Raboin sähisi 4-0 maalin jälkeen jotain. Ilmeisesti mies koki vääryyttä. Ja puhui vähän käsillä vaihtoaition puolelta kaukaloon. Ei tainnut kuin hipaista, mutta neroutta oli ilmassa. Onneksi(?) tuomarit eivät reagoineet (no ei sokeus mikään yllätys ole).
Jossain vaiheessa Raboin vaihtoi pakista laitahyökkääjäksi. MAX siirtyi McCarthyn pariksi. Näytti aika kauhealta, vaikka mies on yliopistolätkässä pakkina luutinut. Nyt mieleen jäi vain kaksi ns. normisuoritusta. Siniviivalaukaus, jossa onnistui lyömään ohi tai muuten vaan tunaroimaan lyöntilaukauksen ja toki kaupanpäälle kaatui ja kiekko päätyi vastustajalle. Hyökkäykseen lähtö, neljäntenä miehenä säntäsi tukemaan luovaa ja päin persettä mennyttä hyökkäyskuviota. Paitsi, että kaatui lähtökiihdytyksessä ja McCarthy liukui ohi. Hyökkäys ei tuen puutteeseen kaatunut, vaan hyökkääjät ihan itse mokelsivat itsensä punaviivan paikkeilla pussiin.
TPS:n ruumiillistuma oli tänään Janne Hauhtonen. Nerokkaita jäähyjä, mm. ylivoimalla vastustajan maalin takana onnistui koukkimaan/estämään itsensä boksiin. Jäähyjen välillä syötti ohi tai vastustajalle. Kruununa rystyavaus, 10 metrin roikku kahden vastustajan väliin punaviivalle. Lähelläkään ollut omia. Mitvit. En tiedä jännittikö miestä kirkkaat entisen seuran valot vai oliko muuten vaan hiekkaa p... Toisessa erässä istuskeli tovin viltissä Maven kanssa. Kolmella ketjulla ei tosin tullut yhtään sen parempaa tulosta.
Minä tarvitsen lääkityksen. TPS tarvitsee YYA-sopimuksen. Joukkueen kesken. Ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa. Mahdollisesti myös valmentajaa vaatimaan em. asioita, koska edelleen joukkue esiintyy yksilöinä eikä joukkueena. Ja jaget före laget –tyylillä ei voittoja tule edes syksyllä – luulisi tämän olevan selvää penaalin vähän tylsemmällekin kynälle.
Ei tätä usko todeksi. Riipaisen kännit, noin niin kuin ensiapuna. Ei se vitutusta vähennä, mutta eipähän satu päähän kuin vasta huomenna.
lauantaina, marraskuuta 06, 2010
Hys
Tiistain Pelicans-matsi jäi väliin hyvän keikan takia. Hyvä olisi ehkä noussut pykälän ylöspäin, jos ei alla olisi ollut Princen asettamaa rimaa. Tietenkin on epäreilua verrata nuorehkoja jannuja legendaan, mutta entä sitten? Erittäin hyvin soitettu on erittäin hyvin soitettu ja silloin ei nöösipojat vaan pysy mukana. Sitten kun The Gaslight Anthem pääsee livenä piisiensä tasolle, niin taivas aukeaa. Cross my heart.
TPS voitti tiistaina. Jos olisi taikauskoinen, niin voisin kuvitella, että Tepsi voitti koska a) en ollut paikalla b) bändi New Jerseystä soitti Helsingissä. Leikitään, että olen taikauskoinen. Etusormi suun eteen ja ollaan hyvin, hyvin hiljaa siitä, että olen tänään katsomossa. Pynchon in the house!
Viikko sitten olin satavarma, että Ässät voittaa Turussa. Ja niin voittikin. Tämän päivän pelistä en osaa sanoa mitään varmaan. TPS:llä on MuTu-mittarilla tutkailtuna ainakin kohtalaiset mahdollisuudet voittaa. Takana on vapauttava ensimmäinen voitto, ensimmäinen avausmaali, ensimmäinen nollapeli, maalitilien avauksia pari kappaletta ja vastassa on Kärpät. Lunttasin sarjataulukosta, että Kärpät on liigan toiseksi huonoin vierasjoukkue. Kahdeksan vierasottelua ja vain yksi voitto. Aika yllättävää. Huonoimmalla vierasjoukkueella on onneksi tänään kotipeli.
Kärppiä ja Tepsiä yhdistää alisuorittaminen ja kakkospallilta päävalmentajaksi kesken kauden ylennetyt miehet. Epäilen, että jälkimmäinen on halpa ja huono ratkaisu. Uskon vahvasti, että jos haluaa halvan ja hyvän tuotteen, niin pitää ostaa kaksi. Lisäksi uskon, että valmentaminen on tiimityötä, jossa koko tiimin pitäisi lähteä samalla ovenavauksella. Onhan kakkosvalmentaja ollut vahvasti mukana heikossa suorituksessa. Mutta lompakko ratkaisee ja ainakin Tepsillä lompakossa on hiluja ja koi. Kärpillä pitäisi olla massia puolen valtakunnan edestä, mutta jostain syystä eivät tuhlaa kuin pelaajiin. Pitää olla kiitollinen, että antavat tasoitusta. Ja häviävät tänään.
Kas, kokoonpanot ovat ilmestyneet. Kokoonpanon katsominen saa pientä epävarmuutta puseroon. MAX ja Hattunen ovat kipeänä(?) ja tilalla Suominen ja Kivenmäki. En tykkää. En sitten yhtään. Pojat todistakoon kaukalossa, että ansaitsevat rakkautta. Olisivat edes ottamatta tyhmiä jäähyjä. Äh. No, tšekkivahvistukset tekevät pelin ja Ortio antaa mahdollisuuden.
TPS voitti tiistaina. Jos olisi taikauskoinen, niin voisin kuvitella, että Tepsi voitti koska a) en ollut paikalla b) bändi New Jerseystä soitti Helsingissä. Leikitään, että olen taikauskoinen. Etusormi suun eteen ja ollaan hyvin, hyvin hiljaa siitä, että olen tänään katsomossa. Pynchon in the house!
Viikko sitten olin satavarma, että Ässät voittaa Turussa. Ja niin voittikin. Tämän päivän pelistä en osaa sanoa mitään varmaan. TPS:llä on MuTu-mittarilla tutkailtuna ainakin kohtalaiset mahdollisuudet voittaa. Takana on vapauttava ensimmäinen voitto, ensimmäinen avausmaali, ensimmäinen nollapeli, maalitilien avauksia pari kappaletta ja vastassa on Kärpät. Lunttasin sarjataulukosta, että Kärpät on liigan toiseksi huonoin vierasjoukkue. Kahdeksan vierasottelua ja vain yksi voitto. Aika yllättävää. Huonoimmalla vierasjoukkueella on onneksi tänään kotipeli.
Kärppiä ja Tepsiä yhdistää alisuorittaminen ja kakkospallilta päävalmentajaksi kesken kauden ylennetyt miehet. Epäilen, että jälkimmäinen on halpa ja huono ratkaisu. Uskon vahvasti, että jos haluaa halvan ja hyvän tuotteen, niin pitää ostaa kaksi. Lisäksi uskon, että valmentaminen on tiimityötä, jossa koko tiimin pitäisi lähteä samalla ovenavauksella. Onhan kakkosvalmentaja ollut vahvasti mukana heikossa suorituksessa. Mutta lompakko ratkaisee ja ainakin Tepsillä lompakossa on hiluja ja koi. Kärpillä pitäisi olla massia puolen valtakunnan edestä, mutta jostain syystä eivät tuhlaa kuin pelaajiin. Pitää olla kiitollinen, että antavat tasoitusta. Ja häviävät tänään.
Kas, kokoonpanot ovat ilmestyneet. Kokoonpanon katsominen saa pientä epävarmuutta puseroon. MAX ja Hattunen ovat kipeänä(?) ja tilalla Suominen ja Kivenmäki. En tykkää. En sitten yhtään. Pojat todistakoon kaukalossa, että ansaitsevat rakkautta. Olisivat edes ottamatta tyhmiä jäähyjä. Äh. No, tšekkivahvistukset tekevät pelin ja Ortio antaa mahdollisuuden.
tiistaina, marraskuuta 02, 2010
Lepsut
With great expectations, we had the greatest expectations.
33,33333333333333 prosenttia runkosarjasta tulee tänään täyteen. Vastassa Pelsut. Siellä oikeassa todellisuudessa höpöttelisin jotain lepsut pelsut, pelsut lepsut nyt vaan kaatuu jo ennen kuin bussi kaartaa Turkuhallin kupeeseen. Täällä Ihmemaassa taas lepsu-TPS yrittää tehdä ensimmäisen kerran ottelun avausmaalin. Ja myös lähteä turkasen nopeasti omasta päästä. 19 kertaa tämä kombinaatio on jäänyt toteutumatta.
Kokoonpanosta on näköjään pudotettu ikitaistelija Kivenmäki ja Suominen. Tässä alkaa epäillä, että Suomisen parasta ennen päivä oli keväällä 2009. Tuon jälkeen ei ole nähty edes välähdyksiä jykevän patukan röyhkeistä nousuista kiekon kanssa vastustajan maalille. Viime kaudesta jäi mieleen lähinnä nerokas kuvio, jossa mies tuo kiekon yli hyökkäyssinisen, tekee täysjarrutuksen laidassa, sihtaa toiseen aaltoon ja syöttää keskikaistalle, päin vastustajaa.
En tiedä missä kunnossa Suominen on, mutta lauantaina ainakin hän lähti ensimmäisenä lämmittelystä, noin viisi minuuttia ennen summeria. Yhdessä Hattusen kanssa. Niin, että voihan miehillä olla jotain vaivaa. Yleisnerona sanon, että Kivenmäkeä vaivaa systeemin puute. Pikkumies tarvitsee myötätuulen systeemin ja ketjukavereiden muodossa. Vastamäessä käy lähinnä suu ja läpiajojen kyttäily näyttää harvinaisen flegmaattiselta.
Plihal on punkteerattu pelikuntoiseksi. Jospa nyt Tomas näyttäisi parasta puoltaan, hiomapaperia ja pienten, oikeiden asioita tekemistä. Toinen uusi naama kokoonpanossa on Jussi Tapio. Tykkään Tapion röyhkeydestä, vielä vähän sähäkkyyttä ja jämäkyyttä alakroppaan, niin liigapelaaja on syntynyt. Tehokas.
Haluan uskoa, että Mave ja Suominen ovat sivussa heikkojen suoritusten eikä loukkaantumisten takia. Jos edes toiselle saisi MAXin yrityksen, niin huutaisin onnesta. MAX oli lauantaina oma itsensä pelillisten taitojen puolesta, mutta mies yrittää koko ajan, vaikka peliaika on kortilla. Pelillisistä taidoista tuli hyvä välähdys toisessa erässä punapään sinkoutuessa laitaa pitkin hyökkäykseen. Hyvä suoritus, mutta kiekko jumitti punaviivaan. Huomasi tapahtuneen ja karvasi punaviivalta kiekon takaisin ja antoi kolmen metrin syötön. Ketjukaveri oli neljän metrin päässä… Mutta hei, lapaa kohden oli menossa. Vähän kävi sääliksi, kun yritys riitti, mutta taidot ei.
Peliin en pääse/joudu. Pääsen Tavastialle. Odotan parhautta. The Gaslight Anthemin keikan alustaisi täydellisesti kolmen pisteen voitto… Voisi jorata (setä ei tiedä muita tapoja) onnensa kukkuloilla ja olla onnellinen edes hetken.
Cause everybody's shaking like the end of the world,
And everybody's waiting on the end of the world.
And I ain't got a friend, Baby, left in the world,
Don't make me dance all night alone.
33,33333333333333 prosenttia runkosarjasta tulee tänään täyteen. Vastassa Pelsut. Siellä oikeassa todellisuudessa höpöttelisin jotain lepsut pelsut, pelsut lepsut nyt vaan kaatuu jo ennen kuin bussi kaartaa Turkuhallin kupeeseen. Täällä Ihmemaassa taas lepsu-TPS yrittää tehdä ensimmäisen kerran ottelun avausmaalin. Ja myös lähteä turkasen nopeasti omasta päästä. 19 kertaa tämä kombinaatio on jäänyt toteutumatta.
Kokoonpanosta on näköjään pudotettu ikitaistelija Kivenmäki ja Suominen. Tässä alkaa epäillä, että Suomisen parasta ennen päivä oli keväällä 2009. Tuon jälkeen ei ole nähty edes välähdyksiä jykevän patukan röyhkeistä nousuista kiekon kanssa vastustajan maalille. Viime kaudesta jäi mieleen lähinnä nerokas kuvio, jossa mies tuo kiekon yli hyökkäyssinisen, tekee täysjarrutuksen laidassa, sihtaa toiseen aaltoon ja syöttää keskikaistalle, päin vastustajaa.
En tiedä missä kunnossa Suominen on, mutta lauantaina ainakin hän lähti ensimmäisenä lämmittelystä, noin viisi minuuttia ennen summeria. Yhdessä Hattusen kanssa. Niin, että voihan miehillä olla jotain vaivaa. Yleisnerona sanon, että Kivenmäkeä vaivaa systeemin puute. Pikkumies tarvitsee myötätuulen systeemin ja ketjukavereiden muodossa. Vastamäessä käy lähinnä suu ja läpiajojen kyttäily näyttää harvinaisen flegmaattiselta.
Plihal on punkteerattu pelikuntoiseksi. Jospa nyt Tomas näyttäisi parasta puoltaan, hiomapaperia ja pienten, oikeiden asioita tekemistä. Toinen uusi naama kokoonpanossa on Jussi Tapio. Tykkään Tapion röyhkeydestä, vielä vähän sähäkkyyttä ja jämäkyyttä alakroppaan, niin liigapelaaja on syntynyt. Tehokas.
Haluan uskoa, että Mave ja Suominen ovat sivussa heikkojen suoritusten eikä loukkaantumisten takia. Jos edes toiselle saisi MAXin yrityksen, niin huutaisin onnesta. MAX oli lauantaina oma itsensä pelillisten taitojen puolesta, mutta mies yrittää koko ajan, vaikka peliaika on kortilla. Pelillisistä taidoista tuli hyvä välähdys toisessa erässä punapään sinkoutuessa laitaa pitkin hyökkäykseen. Hyvä suoritus, mutta kiekko jumitti punaviivaan. Huomasi tapahtuneen ja karvasi punaviivalta kiekon takaisin ja antoi kolmen metrin syötön. Ketjukaveri oli neljän metrin päässä… Mutta hei, lapaa kohden oli menossa. Vähän kävi sääliksi, kun yritys riitti, mutta taidot ei.
Peliin en pääse/joudu. Pääsen Tavastialle. Odotan parhautta. The Gaslight Anthemin keikan alustaisi täydellisesti kolmen pisteen voitto… Voisi jorata (setä ei tiedä muita tapoja) onnensa kukkuloilla ja olla onnellinen edes hetken.
Cause everybody's shaking like the end of the world,
And everybody's waiting on the end of the world.
And I ain't got a friend, Baby, left in the world,
Don't make me dance all night alone.
sunnuntaina, lokakuuta 31, 2010
Sitä saa mitä tilaa
Kaikille kenkää.
TPS-Ässät 2-4. Mietiskelin eilen pelin aikana, että mitä ihmettä minä hallissa teen? Ammattilaispelaajat pelaavat miten sattuu ja minä maksan tästä huvista. En ymmärrä tuollaista pelailua. Luulin, että kevään 2007 pudotuspelikarsinta oli kannattajille pyllistämisen pohjanoteeraus. Ei ollutkaan. Syksyllä 2010 on pistetty paremmaksi. En keksi eilisestä pelistä mitään positiivista sanottavaa. Tavallisesti tappiopeleistäkin löytää ämpärikaupalla hyviä asioita. Eilen parasta oli yleisölukema, 6471.
Kolmasosa runkosarjasta on tiistaina pelattu ja TPS:n kausi on taputeltu. Liigakarsinta kutsuu ja eilisellä (ööh, koko kauden) pelillä karsinnasta ei voittoa tule. 19 ottelua, 7 pistettä. Ero kärkeen on 38 pistettä ja seuraavaan sijaan 13 pistettä. Kohta piste-ero seuraavaan on suurempi kuin pelattujen pelien määrä. En jaksa edes laskea kuinka hyvin Tepsin pitäisi pelata, jotta jumbosijalta nousisi. Lukema on sellainen, ettei tämä joukkue siihen pysty. Ei mitenkään. Eivät raukat saa tehtyä edes ottelun avausmaalia. Kolmen pisteen voitto on ollut todella kaukana sarja-avauksen jälkeen. Ja pysyy kaukana.
Viitsiikö sitä käyttää vapaa-aikaansa tuollaisen pelailun seuraamiseen? Kotipeli on minulle noin kahdeksan tunnin mutka. Paremminkin voisi aikansa viettää. Tulisi halvemmaksi ja säästäisi ennen kaikkea hermoja. Jos pelaajat eivät jaksa/halua pelata, niin miksi minun pitäisi jaksaa/haluta kantaa euroja heille?
Tulisi nyt joku TPS:n johdosta kertomaan miten tähän on päästy. Ja miten tästä suosta noustaan. Minä olen valmis käymään peleissä ja kannustamaan, mutta myös pelaajien pitää osallistua otteluihin. Ammattiylpeyttä, kiitos. Vaikka olisi kuinka päin persettä valmennettu ja mitä muita syitä löytyykään.
Todennäköisesti kauteni ei kuitenkaan pääty tähän, vaan väijyn pelejä jatkossakin. Tosin harvemmalla tahdilla, koska on se nyt yks saatana matkustella ympäri Suomen niemeä kannustamassa katsomoissa veltoille ammattilaisille.
TPS-Ässät 2-4. Mietiskelin eilen pelin aikana, että mitä ihmettä minä hallissa teen? Ammattilaispelaajat pelaavat miten sattuu ja minä maksan tästä huvista. En ymmärrä tuollaista pelailua. Luulin, että kevään 2007 pudotuspelikarsinta oli kannattajille pyllistämisen pohjanoteeraus. Ei ollutkaan. Syksyllä 2010 on pistetty paremmaksi. En keksi eilisestä pelistä mitään positiivista sanottavaa. Tavallisesti tappiopeleistäkin löytää ämpärikaupalla hyviä asioita. Eilen parasta oli yleisölukema, 6471.
Kolmasosa runkosarjasta on tiistaina pelattu ja TPS:n kausi on taputeltu. Liigakarsinta kutsuu ja eilisellä (ööh, koko kauden) pelillä karsinnasta ei voittoa tule. 19 ottelua, 7 pistettä. Ero kärkeen on 38 pistettä ja seuraavaan sijaan 13 pistettä. Kohta piste-ero seuraavaan on suurempi kuin pelattujen pelien määrä. En jaksa edes laskea kuinka hyvin Tepsin pitäisi pelata, jotta jumbosijalta nousisi. Lukema on sellainen, ettei tämä joukkue siihen pysty. Ei mitenkään. Eivät raukat saa tehtyä edes ottelun avausmaalia. Kolmen pisteen voitto on ollut todella kaukana sarja-avauksen jälkeen. Ja pysyy kaukana.
Viitsiikö sitä käyttää vapaa-aikaansa tuollaisen pelailun seuraamiseen? Kotipeli on minulle noin kahdeksan tunnin mutka. Paremminkin voisi aikansa viettää. Tulisi halvemmaksi ja säästäisi ennen kaikkea hermoja. Jos pelaajat eivät jaksa/halua pelata, niin miksi minun pitäisi jaksaa/haluta kantaa euroja heille?
Tulisi nyt joku TPS:n johdosta kertomaan miten tähän on päästy. Ja miten tästä suosta noustaan. Minä olen valmis käymään peleissä ja kannustamaan, mutta myös pelaajien pitää osallistua otteluihin. Ammattiylpeyttä, kiitos. Vaikka olisi kuinka päin persettä valmennettu ja mitä muita syitä löytyykään.
Todennäköisesti kauteni ei kuitenkaan pääty tähän, vaan väijyn pelejä jatkossakin. Tosin harvemmalla tahdilla, koska on se nyt yks saatana matkustella ympäri Suomen niemeä kannustamassa katsomoissa veltoille ammattilaisille.
lauantaina, lokakuuta 30, 2010
Leuka rinnassa
Haluan sinisilmäisesti uskoa, että pelaajat eivät ole niin tappiomielellä liikkeellä kuin minä.
En muista olisinko ikinä ollut lähdössä peliin tällaisissa tunnelmissa. Olen varma, että TPS häviää kaukalossa ja katsomossa. Katsomossa on tiettävästi 500 erittäin iloista porilaista, jotka hamuavat risteilylle pelin jälkeen. Ässät on sarjakakkonen ja kurmotti jumbo-Tepsiä jo kauden toisessa ottelussa kunnolla. Hämmentävä asetelma.
Ymmärrän hyvin, ettei ihmisiä kiinnosta Tepsin pelit tällä hetkellä. Vain masokistit tykkäävät jatkuvasta häviämisestä. Varsinkin nykyihminen haluaa paeta arkea ja kokea positiivista viihdettä vapaa-ajalla. TPS ei tarjoa viihdettä, vaan vitutusta. En tiedä olisiko tilanne parempi, jos ottelutapahtumaan kuuluisi muutakin kuin peli. Ehkä. Toisaalta minä menen hallille katsomaan jääkiekkoa, en viihtymään jonkun muun jutun parissa. Joten ihan sama mitä käytävillä tapahtuu, kunhan tiskeiltä saa ripeästi sitä mitä haluaa. Tänään haluan kahvia.
En jaksa vatvoa kokoonpanoa, koska ei menestys ole ollut ketjukoostumuksista kiinni. Ketjulotto on pyörinyt ja tulos on aina sama. Yksi plus lisänumero. Ei voittoa.
Olisi kiva tietää miksi TPS on pelannut kauden alusta asti niin surkealla systeemillä. Melkeinpä yhden käden sormilla voi laskea organisoidut & onnistuneet hyökkäykset. 10 metrin avaussyötöt eivät vaan toimi. Prässin alta ei päästä pois kiekon kanssa ikinä. Ylivoima on ollut samaa hidasta seisoskelua koko ajan. Ainoastaan otteluiden lopussa on ollut tuli perseen alla ja ratkaisuja on tehty nopeasti. Mikä estää pelaamasta nopeammin vähän aikaisemmin? Henkimaailman hommia, sanoisi eräs entinen TPS-pelaaja ja nykyinen KHL-valmentaja.
Huoh.
No, leuka rintaan, huivi ahtaaseen väliin ja kohti Turkua. Ikuinen optimisti sisälläni sanoo, että voihan TPS tehdä juuri tänään ensimmäisen kerran tällä kaudella ottelun avausmaalin. 18 kertaa peräkkäin on vastustaja tehnyt. Jonkin sortin ennätys tuokin.
En muista olisinko ikinä ollut lähdössä peliin tällaisissa tunnelmissa. Olen varma, että TPS häviää kaukalossa ja katsomossa. Katsomossa on tiettävästi 500 erittäin iloista porilaista, jotka hamuavat risteilylle pelin jälkeen. Ässät on sarjakakkonen ja kurmotti jumbo-Tepsiä jo kauden toisessa ottelussa kunnolla. Hämmentävä asetelma.
Ymmärrän hyvin, ettei ihmisiä kiinnosta Tepsin pelit tällä hetkellä. Vain masokistit tykkäävät jatkuvasta häviämisestä. Varsinkin nykyihminen haluaa paeta arkea ja kokea positiivista viihdettä vapaa-ajalla. TPS ei tarjoa viihdettä, vaan vitutusta. En tiedä olisiko tilanne parempi, jos ottelutapahtumaan kuuluisi muutakin kuin peli. Ehkä. Toisaalta minä menen hallille katsomaan jääkiekkoa, en viihtymään jonkun muun jutun parissa. Joten ihan sama mitä käytävillä tapahtuu, kunhan tiskeiltä saa ripeästi sitä mitä haluaa. Tänään haluan kahvia.
En jaksa vatvoa kokoonpanoa, koska ei menestys ole ollut ketjukoostumuksista kiinni. Ketjulotto on pyörinyt ja tulos on aina sama. Yksi plus lisänumero. Ei voittoa.
Olisi kiva tietää miksi TPS on pelannut kauden alusta asti niin surkealla systeemillä. Melkeinpä yhden käden sormilla voi laskea organisoidut & onnistuneet hyökkäykset. 10 metrin avaussyötöt eivät vaan toimi. Prässin alta ei päästä pois kiekon kanssa ikinä. Ylivoima on ollut samaa hidasta seisoskelua koko ajan. Ainoastaan otteluiden lopussa on ollut tuli perseen alla ja ratkaisuja on tehty nopeasti. Mikä estää pelaamasta nopeammin vähän aikaisemmin? Henkimaailman hommia, sanoisi eräs entinen TPS-pelaaja ja nykyinen KHL-valmentaja.
Huoh.
No, leuka rintaan, huivi ahtaaseen väliin ja kohti Turkua. Ikuinen optimisti sisälläni sanoo, että voihan TPS tehdä juuri tänään ensimmäisen kerran tällä kaudella ottelun avausmaalin. 18 kertaa peräkkäin on vastustaja tehnyt. Jonkin sortin ennätys tuokin.
perjantaina, lokakuuta 29, 2010
Lyötyä lyötiin lisää
HPK-TPS 8-2. Huoh, mitä paskaa. Enkä tarkoita SM-liigan vitsisivuja, joiden mukaan Kertsi kaatoi yhdellä kentällä Tepsin (viiden hepun jääajat haarukassa 46.12-47.25, kännissäkö siellä on tilastoitu?). Pelissä en ollut, kirmasin sen sijaan kuin ylipainoinen bambi tuoreiden jalkapallomestareiden seassa ja jätin maalit tekemättä, puolustin katseella ja annoin kahden metrin syötöt kolme metriä ohi. Pelailun jälkeen otin todella rauhallisesti, kunnes viestiliikenne pisti vipinää kumoamiseen: ”Nyt tulee pohjat. 5-0 26min. Vi är inte ens trea på pucken...”.
Reisiläskit huutavat hoosiannaa ja päässä kumisee. TPS. Hallitseva mestari. Makaa lokakuussa kanveesissa tyrmättynä ja kukaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä.
En vaan voi tajuta kuinka TPS voi lähteä kisaan luistimennauhat auki ja toisiinsa sidottuna. Näin ulkopuolelta katsottuna koko HC TPS Oy näyttää olevan hallitsemattomassa syöksyssä. Mestaruuskorkeudelta karsintakuoppaan parissa kuukaudessa. Maailmanennätys buumin ja nosteen hukkaamisessa. Kauteen valmistautuminen meni pieleen, rekrytoinnit menivät pieleen, mestarit kaatuivat lähtöviivalle ja korjausliikkeet ovat varovaisia, myöhässä ja kurssi on tiukasti kohti liigakarsintaa. Ei tästä puutu kuin se, että Turkuhalli kaatuu.
Mika Alatalo liittyy valmennustiimiin. B-junioreiden valmentajan paikalta. Pakko on toivoa niin maan perkeleesti, että Altsi on the ratkaisu. Ei ole. Järjellä katsottuna TPS:n valmennus on kokematon Upia lukuun ottamatta ja ollut vahvasti tekemässä nykyistä lamaa pl. Alatalo. Itse asiassa Upilla taitaa olla eniten päävalmentajakokemusta. Huihai. Otetaan sille.
Huomenna pitää heilahtaa matsiin, vaikka jo nyt vituttaa. Pata vie kaukalossa ja katsomossa. Taidan mennä autolla, pysyy joku tolkku eikä tule kipattua tolkuttomasti tappion jälkeen.
Reisiläskit huutavat hoosiannaa ja päässä kumisee. TPS. Hallitseva mestari. Makaa lokakuussa kanveesissa tyrmättynä ja kukaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä.
En vaan voi tajuta kuinka TPS voi lähteä kisaan luistimennauhat auki ja toisiinsa sidottuna. Näin ulkopuolelta katsottuna koko HC TPS Oy näyttää olevan hallitsemattomassa syöksyssä. Mestaruuskorkeudelta karsintakuoppaan parissa kuukaudessa. Maailmanennätys buumin ja nosteen hukkaamisessa. Kauteen valmistautuminen meni pieleen, rekrytoinnit menivät pieleen, mestarit kaatuivat lähtöviivalle ja korjausliikkeet ovat varovaisia, myöhässä ja kurssi on tiukasti kohti liigakarsintaa. Ei tästä puutu kuin se, että Turkuhalli kaatuu.
Mika Alatalo liittyy valmennustiimiin. B-junioreiden valmentajan paikalta. Pakko on toivoa niin maan perkeleesti, että Altsi on the ratkaisu. Ei ole. Järjellä katsottuna TPS:n valmennus on kokematon Upia lukuun ottamatta ja ollut vahvasti tekemässä nykyistä lamaa pl. Alatalo. Itse asiassa Upilla taitaa olla eniten päävalmentajakokemusta. Huihai. Otetaan sille.
Huomenna pitää heilahtaa matsiin, vaikka jo nyt vituttaa. Pata vie kaukalossa ja katsomossa. Taidan mennä autolla, pysyy joku tolkku eikä tule kipattua tolkuttomasti tappion jälkeen.
tiistaina, lokakuuta 26, 2010
Todellisuuden ääripäät
Dearly beloved
We are gathered here today
2 get through this thing called life
Viikko 42. Tiistaina TPS hävisi vieraissa 3-0 Bluesille. Keskiviikkona au revoir Heikki Leime. Torstaina kotona Tapparaa vastaan levoton 0-3/1-4 –tilanteista nousu 6-5 jatkoaikavoittoon. Lauantaina Raumalla kotijoukkue tarjosi show’n, 9-2. Viikon pistesaaliiksi kertyi 2. Surkea lukema, mutta sivuaa kauden parasta viikkoa. No, tappioputki meni poikki.
En nähnyt viime viikon peleistä ensimmäistäkään. Tiistaina edustin ja edustaminen sai kivasti vauhtia ensimmäisestä väliaikaviestistä (2min 2-0, shaatana). Keskiviikkona edustin lisää ja Unskin potkuista tuli viesti. Oli ihan pakko ottaa yksi malja sille. Hieno pelaaja, heikko valmentaja - kaikkea hyvää jatkossa. Maljan päälle toinen malja: nousu alkaa nyt. Torstaina kuuntelin vuorotellen Radio Suomen Kiekkokierrosta ja Auran Aaltojen ihmemiestä, jonka selostuksesta ei tiedä onko kiekko ikinä missään muualla kuin aloituksessa tai maalissa. 1-4 tilanteessa menin saunaan vuodattamaan suolaa muualtakin kuin silmistä. Ottelun loppu menikin iloisesti karjuen. Näin hauskaa oli viimeksi joskus keväällä. Ei ne suuret voitot, vaan pienet ilot. Tai jotain muuta risukasaan paistavaa.
Lauantain matsin vaihtoehtona oli Princen keikka Tanskassa. Valinta oli helppo, lille mand voitti. Jos ei Prince tule minun luo, minä menen Princen luo. Minneapoliksen maestro tarjosi sellaisen esityksen, että sukat pyörivät vieläkin jaloissa. Hieno artisti ja esiintyjä. Kitara ja mies olivat yhtä. Bändi kulki kuin raiteilla. Nostalgiaa toi vanha kunnon Sheila E ja paikallisväriä Ida Kirstine Nielsen basson varressa. Funky indeed. Let's Go Crazy!
Princen konsertti oli paras keikkani pitkääääään aikaan. Edellinen yhtä loistava (parempi) oli Bruce & The E Street Band Göteborgissa 2003. Ensi viikolla korkkaan The Gaslight Anthem –liveneitsyyteni Tavastialla. Voin sanoa, että rima on tällä hetkellä todella korkealla. Kevään 2010 korkeudella, jos lätkästä hakee vertailukohtaa.
Jos olisin Raumalle mennyt, niin tuskin olisin kolmannen erän (5-0) jälkeen osannut kotiin. Ihan hyvä, että on muitakin tapoja kokea isoja tunteita kuin TPS. Varsinkin kun tarjolla on ollut vain massiivista vitutusta. No, otetaan vitutus lätkästä ja onnellisuus musiikista. Joskus myöhemmin sitten molemmista iloa.
Tänään on vastassa HIFK kotona. Pieni viritys on päällä, josko peliin ehtisi. Näyttää heikolta, mutta toivon ihmettä tai livistän kesken palaverin tai teen kiltisti töitä. Kauden ensimmäinen matsi Tsadin kingejä vastaan oli karmeata katsottavaa, Tepsi oli enemmän kuin nesteessä. Vastustaja teki kaiken paremmin, selvästi paremmin. Systeemin noudattaminen vs. systeemiä ei noudateta / systeemi on paska. Tänään olisi mielenkiintoista nähdä onko Tepsin peli yhtään parempaa vai vetääkö esitys taas mykäksi. Jos uskomme Upia, niin jotain voisi olla paremmin:
- Joukkuehan on aina niin vahva kuin sen viimeisin näytös ja tällä hetkellä meillä se on huono. Ottelu [Raumalla] näytti hyvältä alkuun ja meillä oli hyvä ote, sitten tuli se viides maali ja selkäranka katkesi lopullisesti. Meni usko voittoon silloin. Urpo Ylönen, Jatkoaika.com 25.10.2010
- Kyllä me jo oikealla tiellä ollaan. Ikävä kyllä siinä voi mennä vielä hetki, ennen kuin löydetään niin sanotusti itsemme. Meidän pitää saada ensimmäisenä oma pää kuntoon, se on tärkeää. Urpo Ylönen, Jatkoaika.com 25.10.2010
Ei mitään maata mullistavaa, tavallista läppää, mutta jotenkin rauhallista. Kuraa valuu puntista, mutta vuoto on tyrehtymässä ja pyykin jälkeen voi alkaa nousu... Yhden sijan. Pudotuspelipaikkaan en usko enää, mutta toivottavasti pelaajat uskovat.
We are gathered here today
2 get through this thing called life
Viikko 42. Tiistaina TPS hävisi vieraissa 3-0 Bluesille. Keskiviikkona au revoir Heikki Leime. Torstaina kotona Tapparaa vastaan levoton 0-3/1-4 –tilanteista nousu 6-5 jatkoaikavoittoon. Lauantaina Raumalla kotijoukkue tarjosi show’n, 9-2. Viikon pistesaaliiksi kertyi 2. Surkea lukema, mutta sivuaa kauden parasta viikkoa. No, tappioputki meni poikki.
En nähnyt viime viikon peleistä ensimmäistäkään. Tiistaina edustin ja edustaminen sai kivasti vauhtia ensimmäisestä väliaikaviestistä (2min 2-0, shaatana). Keskiviikkona edustin lisää ja Unskin potkuista tuli viesti. Oli ihan pakko ottaa yksi malja sille. Hieno pelaaja, heikko valmentaja - kaikkea hyvää jatkossa. Maljan päälle toinen malja: nousu alkaa nyt. Torstaina kuuntelin vuorotellen Radio Suomen Kiekkokierrosta ja Auran Aaltojen ihmemiestä, jonka selostuksesta ei tiedä onko kiekko ikinä missään muualla kuin aloituksessa tai maalissa. 1-4 tilanteessa menin saunaan vuodattamaan suolaa muualtakin kuin silmistä. Ottelun loppu menikin iloisesti karjuen. Näin hauskaa oli viimeksi joskus keväällä. Ei ne suuret voitot, vaan pienet ilot. Tai jotain muuta risukasaan paistavaa.
Lauantain matsin vaihtoehtona oli Princen keikka Tanskassa. Valinta oli helppo, lille mand voitti. Jos ei Prince tule minun luo, minä menen Princen luo. Minneapoliksen maestro tarjosi sellaisen esityksen, että sukat pyörivät vieläkin jaloissa. Hieno artisti ja esiintyjä. Kitara ja mies olivat yhtä. Bändi kulki kuin raiteilla. Nostalgiaa toi vanha kunnon Sheila E ja paikallisväriä Ida Kirstine Nielsen basson varressa. Funky indeed. Let's Go Crazy!
Princen konsertti oli paras keikkani pitkääääään aikaan. Edellinen yhtä loistava (parempi) oli Bruce & The E Street Band Göteborgissa 2003. Ensi viikolla korkkaan The Gaslight Anthem –liveneitsyyteni Tavastialla. Voin sanoa, että rima on tällä hetkellä todella korkealla. Kevään 2010 korkeudella, jos lätkästä hakee vertailukohtaa.
Jos olisin Raumalle mennyt, niin tuskin olisin kolmannen erän (5-0) jälkeen osannut kotiin. Ihan hyvä, että on muitakin tapoja kokea isoja tunteita kuin TPS. Varsinkin kun tarjolla on ollut vain massiivista vitutusta. No, otetaan vitutus lätkästä ja onnellisuus musiikista. Joskus myöhemmin sitten molemmista iloa.
Tänään on vastassa HIFK kotona. Pieni viritys on päällä, josko peliin ehtisi. Näyttää heikolta, mutta toivon ihmettä tai livistän kesken palaverin tai teen kiltisti töitä. Kauden ensimmäinen matsi Tsadin kingejä vastaan oli karmeata katsottavaa, Tepsi oli enemmän kuin nesteessä. Vastustaja teki kaiken paremmin, selvästi paremmin. Systeemin noudattaminen vs. systeemiä ei noudateta / systeemi on paska. Tänään olisi mielenkiintoista nähdä onko Tepsin peli yhtään parempaa vai vetääkö esitys taas mykäksi. Jos uskomme Upia, niin jotain voisi olla paremmin:
- Joukkuehan on aina niin vahva kuin sen viimeisin näytös ja tällä hetkellä meillä se on huono. Ottelu [Raumalla] näytti hyvältä alkuun ja meillä oli hyvä ote, sitten tuli se viides maali ja selkäranka katkesi lopullisesti. Meni usko voittoon silloin. Urpo Ylönen, Jatkoaika.com 25.10.2010
- Kyllä me jo oikealla tiellä ollaan. Ikävä kyllä siinä voi mennä vielä hetki, ennen kuin löydetään niin sanotusti itsemme. Meidän pitää saada ensimmäisenä oma pää kuntoon, se on tärkeää. Urpo Ylönen, Jatkoaika.com 25.10.2010
Ei mitään maata mullistavaa, tavallista läppää, mutta jotenkin rauhallista. Kuraa valuu puntista, mutta vuoto on tyrehtymässä ja pyykin jälkeen voi alkaa nousu... Yhden sijan. Pudotuspelipaikkaan en usko enää, mutta toivottavasti pelaajat uskovat.
lauantaina, lokakuuta 16, 2010
13.
Päätä särki aamulla. Orastava migreeni, joka kerrankin talttui ja pääsin matkaan. Matka meni mukavasti auringon paistaessa ja Poppikoulussa olisin voittanut. Hemmetin hyvä fiilis oli hallille asti. Parkkipaikalla meni autojen määrästä otsa ensimmäisen kerran ryppyyn. Eihän täällä ole ketään. Eikä tule. Nousu on aloitettava heti. Juuei. 1-4.
JYP teki tietenkin ottelun avausmaalin. Ylivoimalla. Alivoimalle TPS joutui nerokkaasta jäähystä hyökkäyspäässä. Alivoima oli passiivista maalivahti mukaan lukien. Maalin jälkeen ei kuitenkaan kuulunut selkärangan katkeamista indikoivia ääniä. TPS yritti pelata. Nimenomaan yritti. Sellaista näennäishallintaa, jossa pyöritään visusti kulmissa. Sen kerran kun hyökkäysalueelle on asiaa. Tepsin avaukset ja keskialueen ylitys olivat edelleen silkkaa toivotaan, toivotaan ja vielä kerran toivotaan, että tuurilla kiekko pysyisi hallussa.
Vitutti katsoa tuollaista sekasortoa. Jos viime kaudella pelitapa oli puoliorganisoitua flow’ta, niin tällä kaudella se on organisoimatonta itsetekemistä. Kerran oli idea ja toteutus kohdillaan, ja heti tuli maali. Lopun aikaa oli yhtä saatanan golfin peluuta. Kiekkoa lyödään eteenpäin ja se menee eteenpäin yhtä tarkasti kuin golfkentällä.
Jos jääkiekossa saisi sarjapisteitä yrittämisestä olisi Tepsillä vähän enemmän pisteitä. TPS:n harmiksi yrittämisestä ei saa pisteitä ja yllättäen myös vastustajat yrittävät. Yritys yhdistettynä pelitapaan tuottaa mm. maalipaikkoja. Tepsin peli oli ja on niin paskaa, ettei tarvitse edes laskea maalipaikkoja. Niitä ei ole. Kärjistys, mutta oikeasti tänään oli vastustajan maalivahdilla 14 torjuntaa. Kotijoukkueen saldo oli 36 torjuntaa. Karut lukemat kotikaukalossa.
Mielestäni pelaajavaihtoja ei kannata enää tehdä. Joku voisi haluta uuden maalivahdin, mutta ei TPS:n ongelma ole maalivahtipelissä. Tänään meni yksi helppo (toki se oli avausmaali), mutta kyllähän siellä hyviä torjuntojakin oli. Aika paljonkin. Ongelma on pelitavassa. Sitä ei ole. Tai sitten jos on, niin se on niin lapsellisen helppo tuhota, ettei sitä siltikään ole. TPS ei pääse organisoidun puolustuksen läpi. Jo keskialueen sumppu tuhoaa hyökkäyksen. Jos vastustaja prässää, niin ei päästä edes omalta alueelta pois kiekon kanssa. Ja tämä, jos mikä, on valmentajan vastuualueella.
Valmentajan pitää luoda toimiva pelitapa. Joukkueen pitää sitoutua valmentajan pelitapaan. Ihan sama kumpi mättää, niin se on valmentajan vika. Pelitapa pitää myydä. Piste. Pelitavan pitää sopia joukkueelle. Piste. Pelitavan pitää sopia SM-liigaan. Piste.
0-2-11 on kestämätön saldo. Valmentaja vaihtoon. Ei tämä odottamalla parane. Pelaajarungolla on voitettu mestaruus. Ei ole kiinni materiaalista, jota on jo veivattu paremmaksi. Illan yleisömäärä 5045 antaa vinkkiä mitä seuran taloudelle on tapahtumassa. On muutosten aika myös vaihtopenkin takana. Valitettavasti.
Hyi, että sylettää sarjataulukon katsominen. Jopa enemmän kuin pelien katsominen. TPS on sarjajumbo. 13 ottelua - 3 pistettä. Seuraavaan on matkaa 10 pistettä. Sarjataulukkoa ei voi vaan selittää mitenkään, tulosurheilussa pitää tulla tulosta. 13 kaljaa, kiitos. Äh. Mua vituttaa tämä taaperrus niin paljon, että menen makaamaan lattialle. Tässähän pian unohtaa kaiken muun paskan.
JYP teki tietenkin ottelun avausmaalin. Ylivoimalla. Alivoimalle TPS joutui nerokkaasta jäähystä hyökkäyspäässä. Alivoima oli passiivista maalivahti mukaan lukien. Maalin jälkeen ei kuitenkaan kuulunut selkärangan katkeamista indikoivia ääniä. TPS yritti pelata. Nimenomaan yritti. Sellaista näennäishallintaa, jossa pyöritään visusti kulmissa. Sen kerran kun hyökkäysalueelle on asiaa. Tepsin avaukset ja keskialueen ylitys olivat edelleen silkkaa toivotaan, toivotaan ja vielä kerran toivotaan, että tuurilla kiekko pysyisi hallussa.
Vitutti katsoa tuollaista sekasortoa. Jos viime kaudella pelitapa oli puoliorganisoitua flow’ta, niin tällä kaudella se on organisoimatonta itsetekemistä. Kerran oli idea ja toteutus kohdillaan, ja heti tuli maali. Lopun aikaa oli yhtä saatanan golfin peluuta. Kiekkoa lyödään eteenpäin ja se menee eteenpäin yhtä tarkasti kuin golfkentällä.
Jos jääkiekossa saisi sarjapisteitä yrittämisestä olisi Tepsillä vähän enemmän pisteitä. TPS:n harmiksi yrittämisestä ei saa pisteitä ja yllättäen myös vastustajat yrittävät. Yritys yhdistettynä pelitapaan tuottaa mm. maalipaikkoja. Tepsin peli oli ja on niin paskaa, ettei tarvitse edes laskea maalipaikkoja. Niitä ei ole. Kärjistys, mutta oikeasti tänään oli vastustajan maalivahdilla 14 torjuntaa. Kotijoukkueen saldo oli 36 torjuntaa. Karut lukemat kotikaukalossa.
Mielestäni pelaajavaihtoja ei kannata enää tehdä. Joku voisi haluta uuden maalivahdin, mutta ei TPS:n ongelma ole maalivahtipelissä. Tänään meni yksi helppo (toki se oli avausmaali), mutta kyllähän siellä hyviä torjuntojakin oli. Aika paljonkin. Ongelma on pelitavassa. Sitä ei ole. Tai sitten jos on, niin se on niin lapsellisen helppo tuhota, ettei sitä siltikään ole. TPS ei pääse organisoidun puolustuksen läpi. Jo keskialueen sumppu tuhoaa hyökkäyksen. Jos vastustaja prässää, niin ei päästä edes omalta alueelta pois kiekon kanssa. Ja tämä, jos mikä, on valmentajan vastuualueella.
Valmentajan pitää luoda toimiva pelitapa. Joukkueen pitää sitoutua valmentajan pelitapaan. Ihan sama kumpi mättää, niin se on valmentajan vika. Pelitapa pitää myydä. Piste. Pelitavan pitää sopia joukkueelle. Piste. Pelitavan pitää sopia SM-liigaan. Piste.
0-2-11 on kestämätön saldo. Valmentaja vaihtoon. Ei tämä odottamalla parane. Pelaajarungolla on voitettu mestaruus. Ei ole kiinni materiaalista, jota on jo veivattu paremmaksi. Illan yleisömäärä 5045 antaa vinkkiä mitä seuran taloudelle on tapahtumassa. On muutosten aika myös vaihtopenkin takana. Valitettavasti.
Hyi, että sylettää sarjataulukon katsominen. Jopa enemmän kuin pelien katsominen. TPS on sarjajumbo. 13 ottelua - 3 pistettä. Seuraavaan on matkaa 10 pistettä. Sarjataulukkoa ei voi vaan selittää mitenkään, tulosurheilussa pitää tulla tulosta. 13 kaljaa, kiitos. Äh. Mua vituttaa tämä taaperrus niin paljon, että menen makaamaan lattialle. Tässähän pian unohtaa kaiken muun paskan.
perjantaina, lokakuuta 15, 2010
Levon kautta valoon?
Eilen oli hieno kiekkotorstai. TPS ei hävinnyt. Ei tosin pelannutkaan. Joukkue on kuulemma kahden päivän harjoittelu-/hallikiellossa. Huomenna näkee miten lepo on vaikuttanut. Lepääminen on vähän hassua, koska aikaisemmin kerrottiin, ettei ole ehditty harjoitella tarpeeksi yhdessä. Sinänsä aivan sama mikä on metodi, jos pelitapa on huomenna tassussa ja ennen kaikkea pistetili karttuu. Kunhan ihmettelen ristiriitaisia lausuntoja. Tietävätkö itsekään mistä kenkä puristaa. Puristaa vain.
Odotan innolla huomista peliä, vain lumimyrsky voi estää matsireissun. Erityisen innokkaasti odotan Steve McCarthyn ja tuoreimman värväyksen Tomas Kudelkan näkemistä. Ei pitäisi olla menestyksen enää kiinni heikosta puolustuksesta. Löytyy kokemusta ja kiekollista taitoa, enää pitäisi löytää pelitapa… Joka on tietenkin vähän hakusessa, kun miehet peräpäässä vaihtuvat jatkuvasti. Vai onko pelitapa hukassa pelaajien puuttuvan ammattiylpeyden takia? Valmentajan kyvyttömyyden takia? Keskushyökkääjien puutteiden takia? Oli miten oli, niin voittoja pitää tulla nyt eikä 15. päivä. Marraskuuta. Sarjataulukkoa en pysty edes katsomaan, se on masentavampi kuin oma elämä. Seinään tuijottaminenkin on mielekkäämpää.
Olen tyytyväinen JYP-ottelun alkamisaikaan. Klo 17.00 sopii minulle paljon paremmin kuin puoli seitsemän. Viideltä alkavaan matsiin voi mennä kätevästi junalla molempiin suuntiin. Puoli seitsemältä alkaviin peleihin voi mennä junalla, mutta paluu Helsinkiin ei enää onnistu junalla. Bussilla pääsisi takaisin, mutta paluu kestää turkasen kauan ja bussi on perillä vasta seuraavan vuorokauden puolella. Joskus olen niinkin tehnyt, mutta enää en jaksa. Juna on nopeampi, siellä on enemmän tilaa ja ravintolavaunussa on mukavaa. Itse asiassa TPS saa minulta enemmän rahaa, jos kuljen julkisilla. Silloin tulee muutama olut juotua hallilla. Autolla liikkuessa juon kahvin ja syön ehkä piispiksen. Muutenkin suurin osa tähän harrastukseen käytetyistä rahoista menee ihan muualle kuin Tepsille. Mikä on harmi, mutta minkäs teet näin Helsingissä asuvana.
Vaikka asuisin Turussa, niin kannattaisin viikonloppupelien alkamisajaksi kello viittä tai neljää. Jos en olisi peleihin lapsena päässyt, niin tuskin kävisin nytkään peleissä. Tuskin olisin päässyt peleihin, jos pelien päättymisaika olisi ollut kovin myöhäinen. Tunneside Tepsiin syntyi silloin, kun pääsin Kupittaalle katsomaan mustavalkoisia. Isä vei matsiin ja pojasta tuli Tepsin kannattaja. Lapsen tie vei myöhemmin pois Turusta, mutta Tepsiä ei ole lapsesta vienyt pois mikään. Ja muutenkin esim. television kautta seuraaminen on niin eri elämys verrattuna paikanpäällä katselemiseen, että haluan ehdottomasti nuoria katsojia halleihin. Nuorissa on tulevaisuus lätkässäkin ja nuoria tarvitaan sekä kaukaloihin että katsomoihin.
Odotan innolla huomista peliä, vain lumimyrsky voi estää matsireissun. Erityisen innokkaasti odotan Steve McCarthyn ja tuoreimman värväyksen Tomas Kudelkan näkemistä. Ei pitäisi olla menestyksen enää kiinni heikosta puolustuksesta. Löytyy kokemusta ja kiekollista taitoa, enää pitäisi löytää pelitapa… Joka on tietenkin vähän hakusessa, kun miehet peräpäässä vaihtuvat jatkuvasti. Vai onko pelitapa hukassa pelaajien puuttuvan ammattiylpeyden takia? Valmentajan kyvyttömyyden takia? Keskushyökkääjien puutteiden takia? Oli miten oli, niin voittoja pitää tulla nyt eikä 15. päivä. Marraskuuta. Sarjataulukkoa en pysty edes katsomaan, se on masentavampi kuin oma elämä. Seinään tuijottaminenkin on mielekkäämpää.
Olen tyytyväinen JYP-ottelun alkamisaikaan. Klo 17.00 sopii minulle paljon paremmin kuin puoli seitsemän. Viideltä alkavaan matsiin voi mennä kätevästi junalla molempiin suuntiin. Puoli seitsemältä alkaviin peleihin voi mennä junalla, mutta paluu Helsinkiin ei enää onnistu junalla. Bussilla pääsisi takaisin, mutta paluu kestää turkasen kauan ja bussi on perillä vasta seuraavan vuorokauden puolella. Joskus olen niinkin tehnyt, mutta enää en jaksa. Juna on nopeampi, siellä on enemmän tilaa ja ravintolavaunussa on mukavaa. Itse asiassa TPS saa minulta enemmän rahaa, jos kuljen julkisilla. Silloin tulee muutama olut juotua hallilla. Autolla liikkuessa juon kahvin ja syön ehkä piispiksen. Muutenkin suurin osa tähän harrastukseen käytetyistä rahoista menee ihan muualle kuin Tepsille. Mikä on harmi, mutta minkäs teet näin Helsingissä asuvana.
Vaikka asuisin Turussa, niin kannattaisin viikonloppupelien alkamisajaksi kello viittä tai neljää. Jos en olisi peleihin lapsena päässyt, niin tuskin kävisin nytkään peleissä. Tuskin olisin päässyt peleihin, jos pelien päättymisaika olisi ollut kovin myöhäinen. Tunneside Tepsiin syntyi silloin, kun pääsin Kupittaalle katsomaan mustavalkoisia. Isä vei matsiin ja pojasta tuli Tepsin kannattaja. Lapsen tie vei myöhemmin pois Turusta, mutta Tepsiä ei ole lapsesta vienyt pois mikään. Ja muutenkin esim. television kautta seuraaminen on niin eri elämys verrattuna paikanpäällä katselemiseen, että haluan ehdottomasti nuoria katsojia halleihin. Nuorissa on tulevaisuus lätkässäkin ja nuoria tarvitaan sekä kaukaloihin että katsomoihin.
tiistaina, lokakuuta 12, 2010
0-2-10
Myykää rotanmyrkkyä, kiitos
Lampsiessani ulos työpaikan ovista viiden jälkeen ajattelin tekeväni jotain ihan muuta kuin Tepsin pelin etäseuraamista. Jotain vähäsanaisempaa ja synkempää kuin TPS:n kausi. Valinta osui Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttöön. Leffa edustaa sarjaa itkeäkö vai nauraa. Mustavalkoinen jossain mielessä, heh.
Orionissa vierähti reilu tunti ja hetken tuumailun jälkeen avasin radion. Suomi oli juuri tehnyt suomet jalkapallo-ottelussa Unkaria vastaan ja piinallisen pitkän kiekkokierroksen viimeisellä pysäkillä oltiin Turussa. 2 minuuttia jäljellä ja tiukka tilanne... 1-2. VTTU. Seuraava välähdys. 1-3, 16 sekuntia aikaa. Syökään päänne. Ipa vei taas.
12 ottelua. 3 pistettä. Tukeva jumbopaikka. TPS 2010-2011. Hallitseva mestari. Mitä on tapahtunut?
Peliä näkemättä sanon, että valmentaja voisi kävellä ulos ja jäädä sinne. Jos peli oli taas sekavaa ja melkein onnistunutta, niin morjens. Tulosurheilussa ei yksinkertaisesti riitä melkein onnistuneet suoritukset. Melkein onnistunut pelitapa on yhtä hyödyllinen kuin kilo paskaa omissa housuissa. Lämmittää hetken, vituttaa pidemmän päälle. Vai mitä poika? ÄHÄHÄHHÄLH.
Tulosurheilu on siitä veikeää, että tulosta tehdään myös kaukalon ulkopuolella. Menee hieman vaikeaksi tuloksen tekeminen, kun yleisö äänestää jaloillaan.
Jos Leime poistetaan tuloksen tekemisen yhtälöstä, niin kuka tilalle? Pitäisi kysyä Ari Vuorelta. Millä perusteilla TPS valitsee valmentajan? Arvalla. Ei voi olla vastaus. Jopa minä, kaikkien tyhmien kysymysten esittäjä ja yleisaasi olen joutunut psykologisiin testeihin ja haastatteluihin ennen kuin pääsin töihin. Ja mä vaan ajelen työpöytää ja esitän yleisneroa. Tulosvastuu on toki, mutta minä teen itse tuloksen. Jos en tulosta tee, niin Kibe Kuhta tietää mitä tarvitsen. Mahdollisesti saan tehdä jatkotoimenpiteet ihan itse, kotona palaamatta lähtöruutuun. Niin, että tuloksen tekemisen takana pitää olla järkeä jo rekrytoinnissa. Hankala on tehdä tulosta, jos on väärä henkilö hommaan jo alun perin (kts.esim. Peterin periaate).
Vai vieläkö odotetaan pelin parantumista? Pelaajia vaihtamalla pelitapa on priimaa? Lauantaina on vuorossa seuraava oppitunti. JYP voittaa, vaikka pelaisi alivoimalla koko matsin. Ja silti olen raahautumassa paikalle.
Kylläpäs ahdistaa.
Lampsiessani ulos työpaikan ovista viiden jälkeen ajattelin tekeväni jotain ihan muuta kuin Tepsin pelin etäseuraamista. Jotain vähäsanaisempaa ja synkempää kuin TPS:n kausi. Valinta osui Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttöön. Leffa edustaa sarjaa itkeäkö vai nauraa. Mustavalkoinen jossain mielessä, heh.
Orionissa vierähti reilu tunti ja hetken tuumailun jälkeen avasin radion. Suomi oli juuri tehnyt suomet jalkapallo-ottelussa Unkaria vastaan ja piinallisen pitkän kiekkokierroksen viimeisellä pysäkillä oltiin Turussa. 2 minuuttia jäljellä ja tiukka tilanne... 1-2. VTTU. Seuraava välähdys. 1-3, 16 sekuntia aikaa. Syökään päänne. Ipa vei taas.
12 ottelua. 3 pistettä. Tukeva jumbopaikka. TPS 2010-2011. Hallitseva mestari. Mitä on tapahtunut?
Peliä näkemättä sanon, että valmentaja voisi kävellä ulos ja jäädä sinne. Jos peli oli taas sekavaa ja melkein onnistunutta, niin morjens. Tulosurheilussa ei yksinkertaisesti riitä melkein onnistuneet suoritukset. Melkein onnistunut pelitapa on yhtä hyödyllinen kuin kilo paskaa omissa housuissa. Lämmittää hetken, vituttaa pidemmän päälle. Vai mitä poika? ÄHÄHÄHHÄLH.
Tulosurheilu on siitä veikeää, että tulosta tehdään myös kaukalon ulkopuolella. Menee hieman vaikeaksi tuloksen tekeminen, kun yleisö äänestää jaloillaan.
Jos Leime poistetaan tuloksen tekemisen yhtälöstä, niin kuka tilalle? Pitäisi kysyä Ari Vuorelta. Millä perusteilla TPS valitsee valmentajan? Arvalla. Ei voi olla vastaus. Jopa minä, kaikkien tyhmien kysymysten esittäjä ja yleisaasi olen joutunut psykologisiin testeihin ja haastatteluihin ennen kuin pääsin töihin. Ja mä vaan ajelen työpöytää ja esitän yleisneroa. Tulosvastuu on toki, mutta minä teen itse tuloksen. Jos en tulosta tee, niin Kibe Kuhta tietää mitä tarvitsen. Mahdollisesti saan tehdä jatkotoimenpiteet ihan itse, kotona palaamatta lähtöruutuun. Niin, että tuloksen tekemisen takana pitää olla järkeä jo rekrytoinnissa. Hankala on tehdä tulosta, jos on väärä henkilö hommaan jo alun perin (kts.esim. Peterin periaate).
Vai vieläkö odotetaan pelin parantumista? Pelaajia vaihtamalla pelitapa on priimaa? Lauantaina on vuorossa seuraava oppitunti. JYP voittaa, vaikka pelaisi alivoimalla koko matsin. Ja silti olen raahautumassa paikalle.
Kylläpäs ahdistaa.
Yritys nro 12
Päivän teema, taas kerran: tulos tai ulos. Tulos on helppo juttu. Kolme sarjapistettä. Bonuksena, sellaisena luonnottoman isona geenimanipuloituna kirsikkana kermavaahtokasan päällä, ottelun avausmaali ensimmäisen kerran tällä kaudella. Ulos ei ole helppo juttu. Valmentaja(t) tai pelaaja(t)? Tietäisipä mistä kenkä oikeasti puristaa. Joka tapauksessa löysää on joko jäällä tai penkin takana. Molemmissa varmaan. Hukassa ovat ainakin. 0-2-9.
Marko Kivenmäki huilasi edellisen ottelun. Haki asennetta itsestään. Etsintämatkan tuloksia juonikas laitahyökkääjä esittelee tänään kahden muun laitahyökkääjän keskushyökkääjänä Tepsin ykkösketjussa. Hauska ketju: Vahalahti-Kivenmäki-Venäläinen.
Positiivista on se, että nuo kaksi muuta laitahyökkääjää ovat olleet joukkueen parhaimmistoa tämän saatanallisen alkukauden aikana. Ja Venäläinen on joukkueen paras aloittaja. Voihan tuo ketju toimia. Esim. ylivoimalla. Kivenmäki syöttää ja Vahalahti nakuttaa sisään. Alkukauden ovela kuvio, jossa Vahalahti syöttää päin vastustajaa, on ehkä haudattu? Neliön sisään Venäläinen tai vaikka Plihal, niin Kivenmäellä on kaksi paikkaa, johon syöttää. Viivalle Nordlund-McCarthy, niin on kolme mahdollisuutta. Kiekko liikkeelle, miehet liikkuvat, oivallinen syöttö, laukaus ja punavalo syttyy.
Tepsin ykkösketjun sentteriksi värvätty laitahyökkääjä Mario Valery-Trabucco pääsee tšekkiveljesten rinnalle. Jospa mies tekisi parit maalit tuolta paikalta. Pelinrakentajaksihan miehestä ei ole. Nerokas värväys.
Nelosketjussa on lihaa Kolun, Suomisen ja Hauhtosen muodossa. Jos kaikki ovat kunnossa, lukevat samaa opaskirjaa ja saavat tasaisesti peliaikaa, niin ketju on yksi SM-liigan parhaista nelosketjuista. Eivät taida olla ja pelitapakin on hakusessa. Jääajan kanssakin on vähän niin ja näin.
Hokki-ketju on ennallaan ja saa välillä ihan mukavia hyökkäyskuvioita aikaan. Olisi aika ihanteellinen ketju sellaiseen joukkueeseen, jossa olisi pari vahvempaa vitjaa edessä ja yksi puolustava ketju. No, perkele, paperillahan näin on. Oli. On. Ehkä. Joka tapauksessa eivät nuoret kääpiöt yksin pysty kantamaan joukkuetta, vaikka hyvin pelaavatkin yhteen. Ja on se Virtala liukas mies. Tykkään.
Lainapuolustaja Grand-Pierre, hauskasti Iso-Pieru, on ilmeisesti lähtenyt takaisin Leksandiiin vuolemaan vähän verotettuja kruunuja. Jossain mielessä harmi, koska tuollainen epätepsimäinen peluri osui hyvin silmiin kaukalossa. Liitto olisi ollut täydellinen, jos Grand-Pierre olisi ollut voittavassa joukkueessa pullistelemassa hauista. Nyt pullistelu oli lähinnä… jätetään sanomatta. Tyhmää. Tai ainakaan märkä puu ei syty, vaikka kuinka keihästäisi ja riuhtoisi kaikkea mikä liikkuu.
Oli miten oli, niin kokoonpano illan matsiin on ihan ok. Ei pitäisi olla näin vaikeaa.
Ipan piti olla tällä kaudella liigakarsija elikäs liigajumbo. Ei ole, ainakaan vielä. TPS taas on. Viime kaudella TPS tosin onnistui häviämään molemmat kotiottelunsa jumbo-Ilvestä vastaan ja muutenkin viime vuosina Tepsi on ollut Ilveksen bitch toisin kuin takavuosina. Joten Jamppa seulaksi ja Raipe kuumaksi. Reseptiin vielä sellainen ingredienssi, että alivoimamaaleja ei vastustaja tee.
Matsiin en tietenkään pääse, päivän viimeinen palaveri on merkattu päättyvän puoli viideltä. Kokemuksesta tiedän, ettei tasan tarkkaan pääty, joten ei kannata edes haaveilla matsiin pääsystä. Sen verran korpeaa tilanne, että teen jotain ihan muuta ja tsekkaan tilanteen vasta kolmannessa erässä. Ja yllätyn positiivisesti! Lauantaina voin sitten pettyä paikanpäällä, kun JYP näyttää miten kynnetään tehokkaasti. Tuleepahan todetuksi mikä on ero toimivalla ja paskasti toimivalla pelitavalla.
Marko Kivenmäki huilasi edellisen ottelun. Haki asennetta itsestään. Etsintämatkan tuloksia juonikas laitahyökkääjä esittelee tänään kahden muun laitahyökkääjän keskushyökkääjänä Tepsin ykkösketjussa. Hauska ketju: Vahalahti-Kivenmäki-Venäläinen.
Positiivista on se, että nuo kaksi muuta laitahyökkääjää ovat olleet joukkueen parhaimmistoa tämän saatanallisen alkukauden aikana. Ja Venäläinen on joukkueen paras aloittaja. Voihan tuo ketju toimia. Esim. ylivoimalla. Kivenmäki syöttää ja Vahalahti nakuttaa sisään. Alkukauden ovela kuvio, jossa Vahalahti syöttää päin vastustajaa, on ehkä haudattu? Neliön sisään Venäläinen tai vaikka Plihal, niin Kivenmäellä on kaksi paikkaa, johon syöttää. Viivalle Nordlund-McCarthy, niin on kolme mahdollisuutta. Kiekko liikkeelle, miehet liikkuvat, oivallinen syöttö, laukaus ja punavalo syttyy.
Tepsin ykkösketjun sentteriksi värvätty laitahyökkääjä Mario Valery-Trabucco pääsee tšekkiveljesten rinnalle. Jospa mies tekisi parit maalit tuolta paikalta. Pelinrakentajaksihan miehestä ei ole. Nerokas värväys.
Nelosketjussa on lihaa Kolun, Suomisen ja Hauhtosen muodossa. Jos kaikki ovat kunnossa, lukevat samaa opaskirjaa ja saavat tasaisesti peliaikaa, niin ketju on yksi SM-liigan parhaista nelosketjuista. Eivät taida olla ja pelitapakin on hakusessa. Jääajan kanssakin on vähän niin ja näin.
Hokki-ketju on ennallaan ja saa välillä ihan mukavia hyökkäyskuvioita aikaan. Olisi aika ihanteellinen ketju sellaiseen joukkueeseen, jossa olisi pari vahvempaa vitjaa edessä ja yksi puolustava ketju. No, perkele, paperillahan näin on. Oli. On. Ehkä. Joka tapauksessa eivät nuoret kääpiöt yksin pysty kantamaan joukkuetta, vaikka hyvin pelaavatkin yhteen. Ja on se Virtala liukas mies. Tykkään.
Lainapuolustaja Grand-Pierre, hauskasti Iso-Pieru, on ilmeisesti lähtenyt takaisin Leksandiiin vuolemaan vähän verotettuja kruunuja. Jossain mielessä harmi, koska tuollainen epätepsimäinen peluri osui hyvin silmiin kaukalossa. Liitto olisi ollut täydellinen, jos Grand-Pierre olisi ollut voittavassa joukkueessa pullistelemassa hauista. Nyt pullistelu oli lähinnä… jätetään sanomatta. Tyhmää. Tai ainakaan märkä puu ei syty, vaikka kuinka keihästäisi ja riuhtoisi kaikkea mikä liikkuu.
Oli miten oli, niin kokoonpano illan matsiin on ihan ok. Ei pitäisi olla näin vaikeaa.
Ipan piti olla tällä kaudella liigakarsija elikäs liigajumbo. Ei ole, ainakaan vielä. TPS taas on. Viime kaudella TPS tosin onnistui häviämään molemmat kotiottelunsa jumbo-Ilvestä vastaan ja muutenkin viime vuosina Tepsi on ollut Ilveksen bitch toisin kuin takavuosina. Joten Jamppa seulaksi ja Raipe kuumaksi. Reseptiin vielä sellainen ingredienssi, että alivoimamaaleja ei vastustaja tee.
Matsiin en tietenkään pääse, päivän viimeinen palaveri on merkattu päättyvän puoli viideltä. Kokemuksesta tiedän, ettei tasan tarkkaan pääty, joten ei kannata edes haaveilla matsiin pääsystä. Sen verran korpeaa tilanne, että teen jotain ihan muuta ja tsekkaan tilanteen vasta kolmannessa erässä. Ja yllätyn positiivisesti! Lauantaina voin sitten pettyä paikanpäällä, kun JYP näyttää miten kynnetään tehokkaasti. Tuleepahan todetuksi mikä on ero toimivalla ja paskasti toimivalla pelitavalla.
perjantaina, lokakuuta 08, 2010
Ahdistaa
Mestarista Mestikseen yhdessä kaudessa on toteutumassa hyvää vauhtia. Karsintaan nyt ainakin. Saldo 0-2-8 on karmea. Toiseksi viimeiseen on matkaa 6 pistettä, Ipalla on vielä yksi peli vähemmän pelattuna. Kärkeen on kaulaa 19 pistettä. Joukkueen viralliseen tavoitteeseen on 12 pistettä.
Piste-erot eivät tunnu ensisilmäykseltä kovin isoilta, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa karun todellisuuden. Loppukauden tavoitepistekeskiarvo lähestyy kahta pistettä, jos tavoitteena on edelleen kuudes sija. Taaperruksen jatkuessa vielä muutaman pelin ajan, niin kausi on lopullisesti taputeltu. Karsinta here we come! Hallitsevan mestarin kausi on jo nyt katastrofi. Miten tämä on mahdollista? Miksi minä en herää tästä painajaisesta?
TPS tarvitsee muutosta. Joukkue on henkisesti paskana. Kertaakaan TPS ei ole tehnyt ottelun avausmaalia. Ylivoimalla Tepsi on tehnyt yhtä paljon maaleja kuin on päästänyt. Tämä ulkomuistista, koska SM-liigan tilastosivut ovat maailman huonoimmat. Henkinen takalukko pitää saada auki.
Henkisen lukon lisäksi peli on todella ankean näköistä. TPS lähtee hyökkäyksiin kuin tiineenä oleva lehmä, makuulta. Vauhtia ei ole nimeksikään. Keskialueen ylitys on pitkän syötön varassa. Jos vastustaja ei prässää, niin pitkää syöttöä päästään yrittämään. Jos vastustaja prässää, niin sitten ei tarvitse edes hyökätä. Ylivoima näyttää siltä, että minä pelaisin sieltä. Alivoima on passiivista odottelua. Vasta tappioasemassa, ajan loppuessa löytyy tulta perseen alle ja ratkaisuja tapahtuvat rivakasti. Kokonaiskuva on sen näköinen, että joukkue ei tiedä miten pitäisi pelata tai ei halua pelata niin kuin on ohjeistettu. Ihan sama kumpi on totta, koska tulos on sama.
Puhtaita papereita ei voi antaa valmennukselle, pelaajille tai pelaajakoordinaattorille. Kaikille kenkää! Kaikki eivät saa kuitenkaan monoa, joten pitäisikö osan saada? Nykytilanteessa ei tekisi mieli lisätä kuluja, mutta nykyisellä suoritustasolla tulotkin putoavat budjetoidusta rajusti. Turkulaisia, suomalaisia voi syyttää menestyksestä innostujista, mutta entäs sitten? Se on vallitseva kulttuuri. Kulttuuri, jota pitää tietenkin yrittää muuttaa. Vallitseva kulttuuri ei kuitenkaan muutu radikaalisti tässä ja nyt, joten urheilullisen tuloksen on muututtava. Toimialan erityispiirteet pitäisi olla kaikkien tiedossa ja alkukauden kurssin jatkuessa yleisömäärät vain laskevat, vaikka kuinka veneilykausi päättyisi. Sekavaa, mutta varmaa häviämistä ei tulla katsomaan toiste. Hyvä, jos edes kerran. Parin vuoden takainen tunnelma hiipii hyvää vauhtia takaisin ja korpivaellus on kaikkea muuta kuin päättymässä. Itse en jätä matsireissuja tekemättä, käyn yhtä paljon peleissä oli menestystä tai ei. Olen jonkin sortin hullu, mutta ei tämä hullumpi harrastus ole. Tunnetta ainakin riittää.
Pelaajilta voi kysellä kiinnostaisiko lähteä muualle, mutta kuinka moni haluaa vaihtaa paikkakuntaa kesken kauden ja kuka lähtijöitä haluaa? Ilman pelaajan suostumusta ei pysty laittamaan kuin syrjään joukkueesta. Palkka juoksee. Helpoin ja halvin ratkaisu on vaihtaa päävalmentajaa, luulisin. Vaikka ei siinä miten helppoa ole ja halpuuskin on suhteellista. Päävalmentaja on joka tapauksessa tulosvastuullinen ja tulos on umpisurkea. Kuka tilalle? Millä rahalla? Kakkosvalmentaja ykköseksi ja vierelle joku halpa jostain? Paraneeko peli? Mistäs sen tietää. Paraneeko peli odottamalla? Mistäs sen tietää. Näyttää siltä, ettei parane. Sen verran sekaisin on peruspelaaminen. Emmä jaksa tällaista tynnyrin pohjalla pohtimista.
Huoh. Miten tähän on jouduttu? Millä perusteilla on päävalmentaja valittu? Entäs uudet pelaajavärväykset? Heikki Leime oli loistava pakki Tepsin paidassa, mutta valmentaminen näyttää valitettavasti olevan kaikkea muuta kuin loistavaa. Ehkä valmennuksen tasosta kertoo jotain jo Ranskan saavutukset. Vapahtaja Suikkasen valmennusura on paljon lyhyempi, mutta Kajaanin Hokissa tuli mestaruus ja perään finaalipaikka sellaisilla joukkueilla, jotka eivät olleet ennakkosuosikkeja. Mestaruus on aina mestaruus, oli sarja mikä tahansa. Kunnianhimoisena valmentajana Suikkanen ei jäänyt paikalleen polkemaan, vaan haki ja hakee uusia, kovempia haasteita. Harmi, ettei SM-liiga ole enää maailman toiseksi kovin sarja, heh. Leimeellä ei mestaruuksia ole kuin pelaajana. Hantalla oli sentään kakkosvalmentajana meriittejä, päävalmentajana ei valitettavasti ole ensimmäistäkään. Minun mielestä Leime vaihtoon ensi viikon jälkeen, jos ei pistepotti ole karttunut kunnolla. Kolme peliä aikaa parantaa rutkasti.
Uskoisin, että seurajohdollakin on joku takaraja, jonka jälkeen Leime lähtee, jos tulosta ei synny. Sitten ihmetellään mikä turakainen vaihtoaitioon hyppää. Minä lapsellisena ja ihan vitun sinisilmäisenä haluan uskoa, että seuraava turakainen huutaa ja vaatii kolmen metrin syöttöjen menevän lapaan. Pistää yksinkertaisen sapluunan joukkueelle, ja kausi pelastuu edes jotenkin. Ja sitten sieltä kuitenkin tulee seuraava arpa, jonka näytöt ovat joko viime vuosituhannelta tai niitä ei ole ollenkaan. Ojasta allikkoon. Suuremmilla kuluilla. Hiphei, että vituttaa.
Piste-erot eivät tunnu ensisilmäykseltä kovin isoilta, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa karun todellisuuden. Loppukauden tavoitepistekeskiarvo lähestyy kahta pistettä, jos tavoitteena on edelleen kuudes sija. Taaperruksen jatkuessa vielä muutaman pelin ajan, niin kausi on lopullisesti taputeltu. Karsinta here we come! Hallitsevan mestarin kausi on jo nyt katastrofi. Miten tämä on mahdollista? Miksi minä en herää tästä painajaisesta?
TPS tarvitsee muutosta. Joukkue on henkisesti paskana. Kertaakaan TPS ei ole tehnyt ottelun avausmaalia. Ylivoimalla Tepsi on tehnyt yhtä paljon maaleja kuin on päästänyt. Tämä ulkomuistista, koska SM-liigan tilastosivut ovat maailman huonoimmat. Henkinen takalukko pitää saada auki.
Henkisen lukon lisäksi peli on todella ankean näköistä. TPS lähtee hyökkäyksiin kuin tiineenä oleva lehmä, makuulta. Vauhtia ei ole nimeksikään. Keskialueen ylitys on pitkän syötön varassa. Jos vastustaja ei prässää, niin pitkää syöttöä päästään yrittämään. Jos vastustaja prässää, niin sitten ei tarvitse edes hyökätä. Ylivoima näyttää siltä, että minä pelaisin sieltä. Alivoima on passiivista odottelua. Vasta tappioasemassa, ajan loppuessa löytyy tulta perseen alle ja ratkaisuja tapahtuvat rivakasti. Kokonaiskuva on sen näköinen, että joukkue ei tiedä miten pitäisi pelata tai ei halua pelata niin kuin on ohjeistettu. Ihan sama kumpi on totta, koska tulos on sama.
Puhtaita papereita ei voi antaa valmennukselle, pelaajille tai pelaajakoordinaattorille. Kaikille kenkää! Kaikki eivät saa kuitenkaan monoa, joten pitäisikö osan saada? Nykytilanteessa ei tekisi mieli lisätä kuluja, mutta nykyisellä suoritustasolla tulotkin putoavat budjetoidusta rajusti. Turkulaisia, suomalaisia voi syyttää menestyksestä innostujista, mutta entäs sitten? Se on vallitseva kulttuuri. Kulttuuri, jota pitää tietenkin yrittää muuttaa. Vallitseva kulttuuri ei kuitenkaan muutu radikaalisti tässä ja nyt, joten urheilullisen tuloksen on muututtava. Toimialan erityispiirteet pitäisi olla kaikkien tiedossa ja alkukauden kurssin jatkuessa yleisömäärät vain laskevat, vaikka kuinka veneilykausi päättyisi. Sekavaa, mutta varmaa häviämistä ei tulla katsomaan toiste. Hyvä, jos edes kerran. Parin vuoden takainen tunnelma hiipii hyvää vauhtia takaisin ja korpivaellus on kaikkea muuta kuin päättymässä. Itse en jätä matsireissuja tekemättä, käyn yhtä paljon peleissä oli menestystä tai ei. Olen jonkin sortin hullu, mutta ei tämä hullumpi harrastus ole. Tunnetta ainakin riittää.
Pelaajilta voi kysellä kiinnostaisiko lähteä muualle, mutta kuinka moni haluaa vaihtaa paikkakuntaa kesken kauden ja kuka lähtijöitä haluaa? Ilman pelaajan suostumusta ei pysty laittamaan kuin syrjään joukkueesta. Palkka juoksee. Helpoin ja halvin ratkaisu on vaihtaa päävalmentajaa, luulisin. Vaikka ei siinä miten helppoa ole ja halpuuskin on suhteellista. Päävalmentaja on joka tapauksessa tulosvastuullinen ja tulos on umpisurkea. Kuka tilalle? Millä rahalla? Kakkosvalmentaja ykköseksi ja vierelle joku halpa jostain? Paraneeko peli? Mistäs sen tietää. Paraneeko peli odottamalla? Mistäs sen tietää. Näyttää siltä, ettei parane. Sen verran sekaisin on peruspelaaminen. Emmä jaksa tällaista tynnyrin pohjalla pohtimista.
Huoh. Miten tähän on jouduttu? Millä perusteilla on päävalmentaja valittu? Entäs uudet pelaajavärväykset? Heikki Leime oli loistava pakki Tepsin paidassa, mutta valmentaminen näyttää valitettavasti olevan kaikkea muuta kuin loistavaa. Ehkä valmennuksen tasosta kertoo jotain jo Ranskan saavutukset. Vapahtaja Suikkasen valmennusura on paljon lyhyempi, mutta Kajaanin Hokissa tuli mestaruus ja perään finaalipaikka sellaisilla joukkueilla, jotka eivät olleet ennakkosuosikkeja. Mestaruus on aina mestaruus, oli sarja mikä tahansa. Kunnianhimoisena valmentajana Suikkanen ei jäänyt paikalleen polkemaan, vaan haki ja hakee uusia, kovempia haasteita. Harmi, ettei SM-liiga ole enää maailman toiseksi kovin sarja, heh. Leimeellä ei mestaruuksia ole kuin pelaajana. Hantalla oli sentään kakkosvalmentajana meriittejä, päävalmentajana ei valitettavasti ole ensimmäistäkään. Minun mielestä Leime vaihtoon ensi viikon jälkeen, jos ei pistepotti ole karttunut kunnolla. Kolme peliä aikaa parantaa rutkasti.
Uskoisin, että seurajohdollakin on joku takaraja, jonka jälkeen Leime lähtee, jos tulosta ei synny. Sitten ihmetellään mikä turakainen vaihtoaitioon hyppää. Minä lapsellisena ja ihan vitun sinisilmäisenä haluan uskoa, että seuraava turakainen huutaa ja vaatii kolmen metrin syöttöjen menevän lapaan. Pistää yksinkertaisen sapluunan joukkueelle, ja kausi pelastuu edes jotenkin. Ja sitten sieltä kuitenkin tulee seuraava arpa, jonka näytöt ovat joko viime vuosituhannelta tai niitä ei ole ollenkaan. Ojasta allikkoon. Suuremmilla kuluilla. Hiphei, että vituttaa.
torstaina, lokakuuta 07, 2010
Kymmenes kerta toden sanoo
Oi, että ottaa aivoon. Tänään menee töissä niin myöhään, ettei ole mahdollisuutta ehtiä Turkuun ajoissa. Tepsillä on tänään kauden paras kokoonpano kehissä. Kolmosparissa luutivat Grand-Pierre ja tuore vahvistus Steve McCarthy. Paperilla joukkue näyttää pudotuspeleihin änkeävältä. Tänään avausmaali ja –voitto! Avausmaali ei ole pakollinen.
McCarthy voi olla nasta vahvistus. Tietenkin Tepsin tämän kauden tuurilla kanukki teloo polvensa ensimmäisessä erässä ja taas saa parkua.
Toistan. Avausvoitto, kiitos - tyylillä ei ole mitään väliä. Mikään ei ole tärkeämpää kuin voittaminen. Tyyli ennen tulosta on häviäjien mantra.
Fanituotteiden myyntipaikkojen lisääminen on hyvä juttu. Tykkään. Mustavalkoisten värien pitää näkyä. Itsekin tunnustan väriä joka päivä. ”Lukeeks tossa TPS? Kyllä, käyks kateeks?” Yleensä täällä Helsingissä ei käy, mutta omapahan on häpeänsä. Minä olen ylpeä seurasta enkä mahda tällä tunnesiteellä yhtään mitään.
McCarthy voi olla nasta vahvistus. Tietenkin Tepsin tämän kauden tuurilla kanukki teloo polvensa ensimmäisessä erässä ja taas saa parkua.
Toistan. Avausvoitto, kiitos - tyylillä ei ole mitään väliä. Mikään ei ole tärkeämpää kuin voittaminen. Tyyli ennen tulosta on häviäjien mantra.
Fanituotteiden myyntipaikkojen lisääminen on hyvä juttu. Tykkään. Mustavalkoisten värien pitää näkyä. Itsekin tunnustan väriä joka päivä. ”Lukeeks tossa TPS? Kyllä, käyks kateeks?” Yleensä täällä Helsingissä ei käy, mutta omapahan on häpeänsä. Minä olen ylpeä seurasta enkä mahda tällä tunnesiteellä yhtään mitään.
tiistaina, lokakuuta 05, 2010
Ajatus ei riitä
Lahdessa ei ollut kivaa. Loppusummerista Helsinkiin asti päässä soi vitutusblues, jonka sanat ovat yksinkertaiset. Toistetaan yhtä ja samaa sanaa. 1-0 on ankara tapa hävitä peli. Ajatus ei edelleenkään liiku. Kaikki vaan pyörii päässä yhtä sekaisin kuin Tepsin peli.
Positiivista oli se, ettei päästettyjä maaleja ollut enempää. Puolustaminen oli enemmän uhrautumista kuin taitoa, mutta kaikki lasketaan. Tolpatkin. Niitä oli yksi. Engren pelasi hyvän pelin. Kenttäpelaajista paras oli Tomas Plihal. Tykkään Plihalista todella paljon. Adoptoisin, jos voisin. Mies tekee niin paljon oikeita asioita jäällä. Tänään esti mm. läpiajon ja yhden varman maalin taitavalla mailankäytöllä. Pelasi kiekkoa. Helmi sikojen seassa.
Berg oli odotetusti ruosteessa. Liekö yliyrittämistä vai mitä, mutta mies ja kiekko hukkuivat jatkuvasti. Ensimmäinen jäähy taisi tulla ylipitkän vaihdon takia. Oli kaukalossa pelikatkon tullen. Jäi ainoana jäälle. Minuutti viisitoista sekuntia myöhemmin lähti istumaan. Toinen jäähy oli pakollinen koukku, esti varman maalin sillä. Jalka liikkui lupaavasti. Lisää maileja koneeseen ja hyvä tulee. Sitten kun peli kulkee ja puolustaminen sujuu vanhaan malliin, niin ilkeysruuvia pari pykälää tiukemmalle ja dominointi oman maalin edessä on tosiasia. Tai sitten ei löydy enää vanhaa Akia.
Ottelun alku oli todella nihkeä. TPS ei päässyt omasta päästä pois ollenkaan. Bussijalkojen verryttyä tuli hyökkäyksiin lähtöihin vähän sähäkkyyttä. Keskialueen ylitys tosin oli koko ajan yhtä päätöntä kuin aikaisemminkin. En tiedä missä vika on, mutta ihme kohkaamista on hyökkääminen. Hyökkäyspäässä tilanteet menivät lähinnä painiksi, kun keskialueen ylitys tapahtui enemmän tuurilla kuin sovituilla askelmerkeillä. Vaikeaa oli, vaikka kehissä oli paras hyökkäyskalusto.
Ylivoima oli parempaa kuin vähään aikaan – ei yhtään alivoimamaalia vastustaja tehnyt. Ihmettelen edelleen miksi Vahalahti on ykkösylivoiman kapellimestari. Mies ei osaa syöttää. Tai osaa, mutta alivoima lukee syötöt ennen kuin ne lähtevät lavasta. Eli siis ei osaa jekuttaa. Joten edelleen toivon, että joku muu pyörittää ylivoimaa ja Vahalahti olisi syöttöjen vastaanottaja. Suoraan syötöstä mies osaa laukausta todella hyvin. Kapteeni yrittää kantaa liian isoa kuormaa? Yrityksen puutteesta ei miestä voi syyttää.
Ensimmäinen ylivoima kesti minuutin ja sitten tuli halvalla toinen jäähy. Mitä tekee TPS? Samoja jannuja jää kaukaloon. Ei helvetti. Ykkösylivoima ei tainnut saada yhtään laukausta aikaiseksi ja silti jatkavat. 5-3 ylivoima oli samaa tuhnua. Pelicans pelasi Nordlundin viivatykin pois ja TPS oli aseeton. Ei kovin monipuolista ylivoimapelaamista. Kiekko ei liikkunut, miehet eivät liikkuneet. Vahalahti piti kiekkoa. Kivenmäki piti kiekkoa. Ei mene ajatuksen voimalla maaliin. Ei mene vaikka kuinka tahtoisi.
Jos ylivoimalla olisi ollut sama tahto tehdä maali kuin viimeisen viiden minuutin aikana oli, niin maaleja olisi tullut. Ottelun lopussa TPS taisteli ja loi tilanteita, laukoi! Koska oli pakko tehdä jotain. Oli pakko laukoa. Samanlaista nurkkaan ajetun nisäkkään raivoa pitäisi saada esiin aikaisemmin eikä vasta sitten kun aika loppuu. Esim. ottelun alussa. Ylivoimalla. Ennen kuin kuoppa on kaivettu.
Pelicans oli parempi maalipaikkojen luomisessa, ja tuhlaamisessa. Ei kahta sanaa tästä, mutta ei otteluita ennenkään ole voitettu pelkästään paikkoja luomalla. Ja lopulta saivat voittomaalin tehtyä. Vituttaa noin täpärästi häviäminen.
En pitänyt tuomarilinjasta sitten yhtään, vaikka se vierasjoukkuetta suosi. Kauheasti sai ronkkia mailalla ja roikkua perässä. Ei se ole kivaa.
9 ottelua takana. Ei yhtään voittoa. Ajoittaista taistelua. Sekavaa säheltämistä. Järjestelmällisyys puuttuu. Torstain lipunmyynti kertoo mitä mieltä tuollaisesta pelaamista ollaan.
Mitä sitä pitäisi tehdä? Päävalmentaja vaihtoon. Ehkä. Ehkä ei. Paha sanoa. En tiedä mitä mieltä joukkue on. Tai mikä on joukkuehenki. Pelataanko valmentajalle vai ei. Ja jos Leime lähtee, lähetetään pois, niin kuka tilalle? En tiedä. Arpoja löytyy, mutta pitäisi löytää kirjaimellisesti voittava arpa. Kovin kauan ei voi odottaa, jotain muutoksia on tapahduttava.
Paras skenaario olisi tietenkin se, että joukkue löytää punaisen langan ja voittoja alkaa tippumaan. Avausvoitto. Voittoputki. Enemmän voittoja kuin tappioita jonkin matkaa. Ennen kuin on liian myöhäistä.
Positiivista oli se, ettei päästettyjä maaleja ollut enempää. Puolustaminen oli enemmän uhrautumista kuin taitoa, mutta kaikki lasketaan. Tolpatkin. Niitä oli yksi. Engren pelasi hyvän pelin. Kenttäpelaajista paras oli Tomas Plihal. Tykkään Plihalista todella paljon. Adoptoisin, jos voisin. Mies tekee niin paljon oikeita asioita jäällä. Tänään esti mm. läpiajon ja yhden varman maalin taitavalla mailankäytöllä. Pelasi kiekkoa. Helmi sikojen seassa.
Berg oli odotetusti ruosteessa. Liekö yliyrittämistä vai mitä, mutta mies ja kiekko hukkuivat jatkuvasti. Ensimmäinen jäähy taisi tulla ylipitkän vaihdon takia. Oli kaukalossa pelikatkon tullen. Jäi ainoana jäälle. Minuutti viisitoista sekuntia myöhemmin lähti istumaan. Toinen jäähy oli pakollinen koukku, esti varman maalin sillä. Jalka liikkui lupaavasti. Lisää maileja koneeseen ja hyvä tulee. Sitten kun peli kulkee ja puolustaminen sujuu vanhaan malliin, niin ilkeysruuvia pari pykälää tiukemmalle ja dominointi oman maalin edessä on tosiasia. Tai sitten ei löydy enää vanhaa Akia.
Ottelun alku oli todella nihkeä. TPS ei päässyt omasta päästä pois ollenkaan. Bussijalkojen verryttyä tuli hyökkäyksiin lähtöihin vähän sähäkkyyttä. Keskialueen ylitys tosin oli koko ajan yhtä päätöntä kuin aikaisemminkin. En tiedä missä vika on, mutta ihme kohkaamista on hyökkääminen. Hyökkäyspäässä tilanteet menivät lähinnä painiksi, kun keskialueen ylitys tapahtui enemmän tuurilla kuin sovituilla askelmerkeillä. Vaikeaa oli, vaikka kehissä oli paras hyökkäyskalusto.
Ylivoima oli parempaa kuin vähään aikaan – ei yhtään alivoimamaalia vastustaja tehnyt. Ihmettelen edelleen miksi Vahalahti on ykkösylivoiman kapellimestari. Mies ei osaa syöttää. Tai osaa, mutta alivoima lukee syötöt ennen kuin ne lähtevät lavasta. Eli siis ei osaa jekuttaa. Joten edelleen toivon, että joku muu pyörittää ylivoimaa ja Vahalahti olisi syöttöjen vastaanottaja. Suoraan syötöstä mies osaa laukausta todella hyvin. Kapteeni yrittää kantaa liian isoa kuormaa? Yrityksen puutteesta ei miestä voi syyttää.
Ensimmäinen ylivoima kesti minuutin ja sitten tuli halvalla toinen jäähy. Mitä tekee TPS? Samoja jannuja jää kaukaloon. Ei helvetti. Ykkösylivoima ei tainnut saada yhtään laukausta aikaiseksi ja silti jatkavat. 5-3 ylivoima oli samaa tuhnua. Pelicans pelasi Nordlundin viivatykin pois ja TPS oli aseeton. Ei kovin monipuolista ylivoimapelaamista. Kiekko ei liikkunut, miehet eivät liikkuneet. Vahalahti piti kiekkoa. Kivenmäki piti kiekkoa. Ei mene ajatuksen voimalla maaliin. Ei mene vaikka kuinka tahtoisi.
Jos ylivoimalla olisi ollut sama tahto tehdä maali kuin viimeisen viiden minuutin aikana oli, niin maaleja olisi tullut. Ottelun lopussa TPS taisteli ja loi tilanteita, laukoi! Koska oli pakko tehdä jotain. Oli pakko laukoa. Samanlaista nurkkaan ajetun nisäkkään raivoa pitäisi saada esiin aikaisemmin eikä vasta sitten kun aika loppuu. Esim. ottelun alussa. Ylivoimalla. Ennen kuin kuoppa on kaivettu.
Pelicans oli parempi maalipaikkojen luomisessa, ja tuhlaamisessa. Ei kahta sanaa tästä, mutta ei otteluita ennenkään ole voitettu pelkästään paikkoja luomalla. Ja lopulta saivat voittomaalin tehtyä. Vituttaa noin täpärästi häviäminen.
En pitänyt tuomarilinjasta sitten yhtään, vaikka se vierasjoukkuetta suosi. Kauheasti sai ronkkia mailalla ja roikkua perässä. Ei se ole kivaa.
9 ottelua takana. Ei yhtään voittoa. Ajoittaista taistelua. Sekavaa säheltämistä. Järjestelmällisyys puuttuu. Torstain lipunmyynti kertoo mitä mieltä tuollaisesta pelaamista ollaan.
Mitä sitä pitäisi tehdä? Päävalmentaja vaihtoon. Ehkä. Ehkä ei. Paha sanoa. En tiedä mitä mieltä joukkue on. Tai mikä on joukkuehenki. Pelataanko valmentajalle vai ei. Ja jos Leime lähtee, lähetetään pois, niin kuka tilalle? En tiedä. Arpoja löytyy, mutta pitäisi löytää kirjaimellisesti voittava arpa. Kovin kauan ei voi odottaa, jotain muutoksia on tapahduttava.
Paras skenaario olisi tietenkin se, että joukkue löytää punaisen langan ja voittoja alkaa tippumaan. Avausvoitto. Voittoputki. Enemmän voittoja kuin tappioita jonkin matkaa. Ennen kuin on liian myöhäistä.
Jos edes kerran saisi
Viikon tauon jälkeen on taas matsikeikka edessä. Viime tiistai Helsingin Jäähallissa oli ällöttävä kokemus. Viime viikon loput pelit jäivät peliin sosiaalisista syistä. Ehkä hyvä niin, vaikka tuskan määrä on kuulemma aina vakio. Epäilen. Epäilen myös, että olisin saanut jonkinlaisen kohtauksen torstaina ja varmaan lauantainakin, vaikka siellä oli kuulemma vähän valoa tuikkinut pimeydessä. Ei tietenkään niin paljon, että kauden ensimmäinen voitto olisi tullut. Tulisikohan tänään? Kokoonpano on hyökkäyksen osalta paras mahdollinen, vain ketjukoostumuksista voi vääntää. Puolustus on edelleen heikonlainen.
Kauden pakkivärväyksistä Huczkowskin kausi on ohi kahden pelin jälkeen. Raboin ehkä pääsee jäälle parin kuukauden päästä. Raboinin soveltuvuudesta SM-liigaan ei ole mitään tietoa, voi olla kiekollinen johtaja tai tyhjä arpa. Loukkaantuneiden varamieheksi lainatulla Grand-Pierrellä on puujalka ja lainapesti loppuu kohta. Varamiehen varamies Akkanen sentään pysyy fyysisesti ehjänä, vaikka muuten on kaukana ehjästä liigakiekkoilijasta. Tänään on Skålberg vamman takia sivussa, mutta Berg on vihdoin pelikuntoinen. Pakkien loukkaantumistilanne on oikeasti aika naurettava. Arsen lohiverkkoihin toivottavasti ui pian jostain päin maailmaa liigamittainen pelimies, mieluiten kaksi. Ettei tarvitse koko ajan peluuttaa puolikuntoisia tai alimittaisia. Molemmilla malleilla tulee vain sutta tulokseksi.
Toisaalta tuskin yhdelläkään joukkueella on aina parhaat jannut lootassa ja aika monella joukkueella oli(!) etukäteisarvioissa ties kuinka monta jämäpakkia. Ja silti on voittoja ropissut. Huom. monikossa. Helvetti soikoon.
Niin, että mikä on Tepsin tilanne? Onko tämän viikon teema tulos tai ulos? Päävalmentajalle. Osalle pelaajista. Mjitäh? Sarjataulukko on lahjomaton mittari. TPS on jumbona, ei yhtään voittoa ja eniten päästettyjä maaleja. Toki vasta kahdeksan ottelua on takana, mutta ns. varma karsija Ipakin on jo voittanut pari matsia. Ei Ipan puolustus niin kovin ylivertaiselta näytä edes rampa-Tepsiin verrattuna. Nojoo.
Avausmaali olisi tänään kiva yllätys. Ettei tarvitse aina ajaa takaa, kuten on kaikissa kauden matseissa tehty. Neljän ketjun peluutus olisi myös kiva yllätys, tänään on paperilla tarpeeksi hyviä pelaajia neljään ketjuun. Ei yhtään alivoimamaalia Tepsin verkkoon. Maven ”herääminen” tšekkiveljien keskellä sopisi myös. Paljon parempaa ketjua ei miehelle ole Tepsissä tarjolla. Ja se avausvoitto.
Leuka rintaan ja Lahteen. Remontoitu halli on aina kiva nähdä.
Kauden pakkivärväyksistä Huczkowskin kausi on ohi kahden pelin jälkeen. Raboin ehkä pääsee jäälle parin kuukauden päästä. Raboinin soveltuvuudesta SM-liigaan ei ole mitään tietoa, voi olla kiekollinen johtaja tai tyhjä arpa. Loukkaantuneiden varamieheksi lainatulla Grand-Pierrellä on puujalka ja lainapesti loppuu kohta. Varamiehen varamies Akkanen sentään pysyy fyysisesti ehjänä, vaikka muuten on kaukana ehjästä liigakiekkoilijasta. Tänään on Skålberg vamman takia sivussa, mutta Berg on vihdoin pelikuntoinen. Pakkien loukkaantumistilanne on oikeasti aika naurettava. Arsen lohiverkkoihin toivottavasti ui pian jostain päin maailmaa liigamittainen pelimies, mieluiten kaksi. Ettei tarvitse koko ajan peluuttaa puolikuntoisia tai alimittaisia. Molemmilla malleilla tulee vain sutta tulokseksi.
Toisaalta tuskin yhdelläkään joukkueella on aina parhaat jannut lootassa ja aika monella joukkueella oli(!) etukäteisarvioissa ties kuinka monta jämäpakkia. Ja silti on voittoja ropissut. Huom. monikossa. Helvetti soikoon.
Niin, että mikä on Tepsin tilanne? Onko tämän viikon teema tulos tai ulos? Päävalmentajalle. Osalle pelaajista. Mjitäh? Sarjataulukko on lahjomaton mittari. TPS on jumbona, ei yhtään voittoa ja eniten päästettyjä maaleja. Toki vasta kahdeksan ottelua on takana, mutta ns. varma karsija Ipakin on jo voittanut pari matsia. Ei Ipan puolustus niin kovin ylivertaiselta näytä edes rampa-Tepsiin verrattuna. Nojoo.
Avausmaali olisi tänään kiva yllätys. Ettei tarvitse aina ajaa takaa, kuten on kaikissa kauden matseissa tehty. Neljän ketjun peluutus olisi myös kiva yllätys, tänään on paperilla tarpeeksi hyviä pelaajia neljään ketjuun. Ei yhtään alivoimamaalia Tepsin verkkoon. Maven ”herääminen” tšekkiveljien keskellä sopisi myös. Paljon parempaa ketjua ei miehelle ole Tepsissä tarjolla. Ja se avausvoitto.
Leuka rintaan ja Lahteen. Remontoitu halli on aina kiva nähdä.
torstaina, syyskuuta 30, 2010
Joko tänään kauden ensimmäinen voitto
Vierasmatsi Tapparaa vastaan tänään ja Michal Birner tekee paluun polvivamman jälkeen. Toivottavasti paluu ei ole hosuttu ja polvi kestää. Birner pelaa Tapion tilalla Hauhtosen ja Kivenmäen vierellä. Paperilla aika naseva ketju. Melkeinpä väittäisin ketjun olevan parempi kuin pöytäkirjan ykkösketjun Vahalahti – Valery-Trabucco – Venäläinen. Lähinnä siksi, että Valery-Trabucco ei ole kovin paljon osoittanut pelinrakentamiskykyjään. Mies vaikuttaa enemmän maalintekijältä kuin maalipaikkojen järjestelijältä.
Birner on tietenkin matchotränad, mutta silti odotan parempaa panosta häneltä kuin Tapiolta. Tapiosta on vasta kehittymässä liigapelaaja. Laine on myös tänään katsomossa ja koeajan viimeisellä(?) päivällä oleva Robin Bergman tekee kahden ottelun huilin jälkeen paluun kokoonpanoon.
Bergman on mielenkiintoinen lupaus. Mielellään näkisin hänen pelaavan TPS-paidassa – ensi kaudella. Tämä kausi menee "pojalta" ihan hukkaan, jos saa sopimuksen ja pelaa jämäminuutteja nelosketjussa. Plihalin ja Suomisen toivuttua Bergman joutuisi kilpailemaan MAXin kanssa jääajasta ja silloin MAX voittaa. MAX on alivoiman erikoismies eikä kait nurise, vaikka jääaikaa ei hirveästi tule. Joten Bergmanin uralle paras joukkue on sellainen, jossa saa pelata säännöllisesti ja mahdollisimman paljon. Rohkeasti 2 vuoden pahvi käteen ja täksi kaudeksi lainalle Mestikseen.
Tänään olisi hyvä ottaa kauden ensimmäinen kolmen pisteen voitto. Tapparan ykkösketju kuriin ja Engreniltä huippupeli, niin voi hyviä asioita tapahtua. Kysymys on siitä, että miten vastustajan ykkönen ”nollataan”? Tepsillä ei ole yhtään jarruketjua ja ykkösvitja hävisi sata-nolla pelinsä tiistaina(kin). Ei ole kovin hauska ilta Vahalahdella, jos saa jahdata kiekkoa & vastustajaa omassa päässä joka vaihdossa. Niin, että sittenkin laittaisin tuon kolmosketjun toiseen muotoon. Kivenmäki ja Venäläinen vaihtakoon paikkoja. Jolloin Mave saisi rakennella paikkoja Vahalahdelle ja Valery-Trabucolle ja kolmonen vääntäisi vastustajan ykkösnyrkkiä vastaan. Olen nero valmentamaan paperilla.
Muutenkin pitäisi peluutusta miettiä tarkemmin. Pelkkä puolustaminen ei tuo onnea eikä myöskään kentällisten tasapainottaminen – malliin ykkösketjun taakse kolmospari. Toisaalta joidenkin takana tuon kankean ja kädettömän pakkiparinkin on pelattava. Toivotaan, että tänään on terävämpää ajatusta vaihtoaitiossa eikä vain pelkkää selviytymistä.
Birner on tietenkin matchotränad, mutta silti odotan parempaa panosta häneltä kuin Tapiolta. Tapiosta on vasta kehittymässä liigapelaaja. Laine on myös tänään katsomossa ja koeajan viimeisellä(?) päivällä oleva Robin Bergman tekee kahden ottelun huilin jälkeen paluun kokoonpanoon.
Bergman on mielenkiintoinen lupaus. Mielellään näkisin hänen pelaavan TPS-paidassa – ensi kaudella. Tämä kausi menee "pojalta" ihan hukkaan, jos saa sopimuksen ja pelaa jämäminuutteja nelosketjussa. Plihalin ja Suomisen toivuttua Bergman joutuisi kilpailemaan MAXin kanssa jääajasta ja silloin MAX voittaa. MAX on alivoiman erikoismies eikä kait nurise, vaikka jääaikaa ei hirveästi tule. Joten Bergmanin uralle paras joukkue on sellainen, jossa saa pelata säännöllisesti ja mahdollisimman paljon. Rohkeasti 2 vuoden pahvi käteen ja täksi kaudeksi lainalle Mestikseen.
Tänään olisi hyvä ottaa kauden ensimmäinen kolmen pisteen voitto. Tapparan ykkösketju kuriin ja Engreniltä huippupeli, niin voi hyviä asioita tapahtua. Kysymys on siitä, että miten vastustajan ykkönen ”nollataan”? Tepsillä ei ole yhtään jarruketjua ja ykkösvitja hävisi sata-nolla pelinsä tiistaina(kin). Ei ole kovin hauska ilta Vahalahdella, jos saa jahdata kiekkoa & vastustajaa omassa päässä joka vaihdossa. Niin, että sittenkin laittaisin tuon kolmosketjun toiseen muotoon. Kivenmäki ja Venäläinen vaihtakoon paikkoja. Jolloin Mave saisi rakennella paikkoja Vahalahdelle ja Valery-Trabucolle ja kolmonen vääntäisi vastustajan ykkösnyrkkiä vastaan. Olen nero valmentamaan paperilla.
Muutenkin pitäisi peluutusta miettiä tarkemmin. Pelkkä puolustaminen ei tuo onnea eikä myöskään kentällisten tasapainottaminen – malliin ykkösketjun taakse kolmospari. Toisaalta joidenkin takana tuon kankean ja kädettömän pakkiparinkin on pelattava. Toivotaan, että tänään on terävämpää ajatusta vaihtoaitiossa eikä vain pelkkää selviytymistä.
tiistaina, syyskuuta 28, 2010
Varma tappio oli varma tappio
Ei ollut Veikkauksen vieraskerroin yhtään pielessä. Jälkikäteen sanottuna viisi oli jopa pieni kerroin. TPS oli tänään tuuliajolla alusta loppuun. 5-2 on numeroina ok, mutta eihän matsi ollut lähelläkään tasaista.
Ennen ottelua toivoin voittoa (ei), neljä ketjun peluutusta (ei), häikäisevää maalivahtipeliä (kyllä) ja toimivaa ylivoimaa (ei). Lisämausteena äksöniä penkillä (ei). Kerta kaikkiaan surkea esitys Joni Ortiota lukuun ottamatta. Ortio oli hyvä. Parin metrin päässä minusta istunut Upi saa olla tyytyväinen omaan työhönsä. Vaihtoaitiossa Leime ei saa olla.
Vastustajista pitää mainita Ville Peltonen. Ikämieskiekkoilija on Stadin kingi. Miehellä enemmän on johtajuutta kuin legoja. Punnersi johtomaalin heti Tepsin tasoitusmaalin jälkeen ja hetken päästä näytti miten tehdään ylivoimalla maali, kun annetaan tilaa. Valery-Trabucco puolusti katseella ja Peltonen paineli ohi neliön sisään ja laukoi kiekon maaliin. Super-Mario oli superhuono tuossa tilanteessa ja muutenkin IFK:n ykkönen löi Marion johtaman Tepsin ykkösen jäänrakoon. Vaikka se kummelityyppi pelasi laidassa eikä Granlund ollut parhaimmillaan.
TPS:n hyökkäyspelaaminen oli niin huonoa, etten tiedä miten sitä kuvaisi. Ei edes legendaarista näennäishallintaa ollut. Ei tarvitse maalipaikkoja laskea, kun niitä ei juuri ollut. Vain ylivoimalla osui askelmerkit edes lähelle. Ottelun alussa tosin ylivoimakin meni täysin alivoimanelikon komennossa. Organisoitumisesta ei ollut mitään tietoa. Hyökkäykset pysähtyivät järjestään ennen punaviivaa. Kolmannessa erässä Hokki-ketju sai kerran vastustajan ykkösen juoksemaan kiekon perässä hyökkäyspäässä. Tilanne oli silloin 5-2.
Lauantaina oli valoa vähän, ja sekin johtui vastustajasta. Nyt vastustaja oli liigan kärkipäätä ja dominoi koko pelin ajan. Erien alut olivat karmeita. TPS ei päässyt omalta alueelta pois ollenkaan. Kolmannen erän alussa Vahalahti oli kentällä 1.15 ennen kuin pääsi pois pyörityksestä.
Tepsin tilanteesta kertoo paljon se, että Vahalahti ja Venäläinen ovat ykköshyökkääjät joka tilanteessa. Ihan sama onko ylivoima, alivoima, tasavajaa – V&V isketään kentälle ensimmäisinä. Molemmat ovat hyviä pelaajia, mutta eivät he voi joka tilanteessa olla kentällä. Lisäksi ihmetyttää Vahalahden rooli ylivoiman pelimoottorina. Mies osaa ihan helvetin hyvin laukaista suoraan syötöstä ja nyt sitten pitäisi itse syöttää itselle. Ei toimi. Kysykää vaikka muutaman kauden takaiselta Kai Nurmiselta.
Mielestäni enää ei voi syyttää loukkaantumisia tästä konttaamisesta. Loukkaantumisista huolimatta pitäisi näkyä merkkejä järjestelmällisyydestä. Vaikka olihan pakkipari Akkanen-Palmroth huono ja kirjaimellisesti sekunnin jäljessä joka tilanteessa, mutta oli takalinjoilla neljä viime kevään kuusikosta. Ei siltä näyttänyt.
Järjestelmällisyyden puute voi johtua kunnosta tai valmennuksesta. Pahimmassa tapauksessa molemmista. Jos kesä on mennyt osalla vammoja parannellessa ja lopuilla mestaruutta muistelemassa, niin aika synkkä talvi on edessä.
On tämä mustavalkoista. Mustaa. Jotain tarttis tehdä. 6 ottelua ja kolme pistettä ei riitä. Positiivista on se, että liigajumbosta huonommaksi ei pysty vajoamaan ennen kevättä.
Tappio vituttaa aina, mutta nyt vituttaa ylettömän paljon tapa millä tappio tuli. Isät vastaan pojat on oikeasti ihan järjetöntä katsottavaa. Kuin riivinraudalla olisi silitelty päätä katsomossa.
Ennen ottelua toivoin voittoa (ei), neljä ketjun peluutusta (ei), häikäisevää maalivahtipeliä (kyllä) ja toimivaa ylivoimaa (ei). Lisämausteena äksöniä penkillä (ei). Kerta kaikkiaan surkea esitys Joni Ortiota lukuun ottamatta. Ortio oli hyvä. Parin metrin päässä minusta istunut Upi saa olla tyytyväinen omaan työhönsä. Vaihtoaitiossa Leime ei saa olla.
Vastustajista pitää mainita Ville Peltonen. Ikämieskiekkoilija on Stadin kingi. Miehellä enemmän on johtajuutta kuin legoja. Punnersi johtomaalin heti Tepsin tasoitusmaalin jälkeen ja hetken päästä näytti miten tehdään ylivoimalla maali, kun annetaan tilaa. Valery-Trabucco puolusti katseella ja Peltonen paineli ohi neliön sisään ja laukoi kiekon maaliin. Super-Mario oli superhuono tuossa tilanteessa ja muutenkin IFK:n ykkönen löi Marion johtaman Tepsin ykkösen jäänrakoon. Vaikka se kummelityyppi pelasi laidassa eikä Granlund ollut parhaimmillaan.
TPS:n hyökkäyspelaaminen oli niin huonoa, etten tiedä miten sitä kuvaisi. Ei edes legendaarista näennäishallintaa ollut. Ei tarvitse maalipaikkoja laskea, kun niitä ei juuri ollut. Vain ylivoimalla osui askelmerkit edes lähelle. Ottelun alussa tosin ylivoimakin meni täysin alivoimanelikon komennossa. Organisoitumisesta ei ollut mitään tietoa. Hyökkäykset pysähtyivät järjestään ennen punaviivaa. Kolmannessa erässä Hokki-ketju sai kerran vastustajan ykkösen juoksemaan kiekon perässä hyökkäyspäässä. Tilanne oli silloin 5-2.
Lauantaina oli valoa vähän, ja sekin johtui vastustajasta. Nyt vastustaja oli liigan kärkipäätä ja dominoi koko pelin ajan. Erien alut olivat karmeita. TPS ei päässyt omalta alueelta pois ollenkaan. Kolmannen erän alussa Vahalahti oli kentällä 1.15 ennen kuin pääsi pois pyörityksestä.
Tepsin tilanteesta kertoo paljon se, että Vahalahti ja Venäläinen ovat ykköshyökkääjät joka tilanteessa. Ihan sama onko ylivoima, alivoima, tasavajaa – V&V isketään kentälle ensimmäisinä. Molemmat ovat hyviä pelaajia, mutta eivät he voi joka tilanteessa olla kentällä. Lisäksi ihmetyttää Vahalahden rooli ylivoiman pelimoottorina. Mies osaa ihan helvetin hyvin laukaista suoraan syötöstä ja nyt sitten pitäisi itse syöttää itselle. Ei toimi. Kysykää vaikka muutaman kauden takaiselta Kai Nurmiselta.
Mielestäni enää ei voi syyttää loukkaantumisia tästä konttaamisesta. Loukkaantumisista huolimatta pitäisi näkyä merkkejä järjestelmällisyydestä. Vaikka olihan pakkipari Akkanen-Palmroth huono ja kirjaimellisesti sekunnin jäljessä joka tilanteessa, mutta oli takalinjoilla neljä viime kevään kuusikosta. Ei siltä näyttänyt.
Järjestelmällisyyden puute voi johtua kunnosta tai valmennuksesta. Pahimmassa tapauksessa molemmista. Jos kesä on mennyt osalla vammoja parannellessa ja lopuilla mestaruutta muistelemassa, niin aika synkkä talvi on edessä.
On tämä mustavalkoista. Mustaa. Jotain tarttis tehdä. 6 ottelua ja kolme pistettä ei riitä. Positiivista on se, että liigajumbosta huonommaksi ei pysty vajoamaan ennen kevättä.
Tappio vituttaa aina, mutta nyt vituttaa ylettömän paljon tapa millä tappio tuli. Isät vastaan pojat on oikeasti ihan järjetöntä katsottavaa. Kuin riivinraudalla olisi silitelty päätä katsomossa.
Varma tappio?
TPS on tänään hirmuinen altavastaaja, ainakin jos uskotaan Veikkauksen kertoimia. Vierasvoiton kerroin on 5 eli varma tappio? Minusta tuo on ylikerroin jos mikä, olisi vaikka 3 mieluummin. Ei sinänsä minua heilauta mihinkään, kun en ikinä jaksa pelata mitään pelejä. Mutta olisi kiva tietää mihin iso kerroin perustuu. Lisää liikevaihtoa ylikertoimien metsästäjiltä.
TPS pelaa tänään lähes samalla kokoonpanolla kuin lauantaina. Ortio saa kauden toisen startin ja MAX on pelikunnossa ja hyppää nelosketjuun. Suominen väistää MAXin tieltä. Olisi kiva tietää mikä Suomisen tilanne on? Lauantaina pelasi viisi minuuttia, lähinnä ylivoimaa(!). Vanha vamma vaivaa vai koirankoppi?
Suomisen ketjukaverit Kluuskeri ja Laine pelasivat lauantaina yhdeksän (9) sekuntia mieheen. Kluuskeri paikkasi flunssaista Plihalia ja Laine oli Bergmanin tilalla. Mahtoi olla kiva peli pojilla. Oikeasti en vaan voi käsittää tuollaista jääaikaa. Eivät ehtineet edes munata. Kolmella ketjulla pelaaminen näkyi muiden hyökkääjien jääajassa, Vahalahti veti pohjat melkein 26 minuutin jääajalla. En usko, että tekee hyvää pidemmän päälle. Ei Vahalahdelle eikä joukkueelle.
Markus Nordlundin paluu kaukaloon teki hyvää. Masto otti mukavasti vastuuta ja teki pääasiassa oikeita ratkaisuja kiekon kanssa. Enää tarvitaan kaksi liigakelpoista pakkia ja puolustus on iskussa.
Lauantain pelissä oli pientä valoa näkyvissä siellä täällä, vaikka narrit oli kaukana vanhoista Joren joukkueista (pl. TPS 2005-07). Ja sitten oli niitä mustia aukkoja, kuten ylivoima. En tiedä millä perusteella kakkosylivoiman hyökkääjät oli kasattu, mutta Tapio-Kivenmäki-Suominen ei tunnu hyvältä edes paperilla.
Kivenmäen maagisuus meni/menee hukkaan, jos ainoa kuvio on Kivenmäen syöttö laidasta, seisovilta jaloilta neliön läpi tuon tasoisille maalintekijöille. ”Kaikki” osaavat tuon pelata pois. Jotain variaatiota tuohon tarvitaan, jos tulosta halutaan. Kivenmäelle ainakin paremmat ketjukaverit ja ryhdistäytymisraippaa, ettei pelaaminen mene vallan vääränlaisen kiukun puolelle.
Odotukset tälle illalle ovat vierasvoitto, neljän ketjun peluutus, häikäisevä maalivahtipeli ja toimiva ylivoima. Pelkkä voittokin kelpaa. Tulisi edes piste. Jotain äksöniä valmennuksen puolelta. Minä en vaan pidä passiivisesta penkkivalmennuksesta. Tykkään tsemppauksesta ja piiskauksesta. Vaatimisesta. Mahdollisuuksien antamisesta. Onnistumisten palkitsemisesta ja epäonnistuneiden laittamisesta uudelleen tuleen. Tunteista, muistakin kuin vitutuksesta.
Muuten olen sitä mieltä, että illan kotijoukkue on kiva vastustaja, koska pelaavat aina miten sattuu. Ja pitäähän se tsekata miten HIFK:n pääyhteistyökumppani Urheilulehti näkyy hallilla. Vetääkö johtava analyytikko liveprovoshow’n vai tekeekö donitseja skootterilla vai näkyykö miestä ollenkaan.
TPS pelaa tänään lähes samalla kokoonpanolla kuin lauantaina. Ortio saa kauden toisen startin ja MAX on pelikunnossa ja hyppää nelosketjuun. Suominen väistää MAXin tieltä. Olisi kiva tietää mikä Suomisen tilanne on? Lauantaina pelasi viisi minuuttia, lähinnä ylivoimaa(!). Vanha vamma vaivaa vai koirankoppi?
Suomisen ketjukaverit Kluuskeri ja Laine pelasivat lauantaina yhdeksän (9) sekuntia mieheen. Kluuskeri paikkasi flunssaista Plihalia ja Laine oli Bergmanin tilalla. Mahtoi olla kiva peli pojilla. Oikeasti en vaan voi käsittää tuollaista jääaikaa. Eivät ehtineet edes munata. Kolmella ketjulla pelaaminen näkyi muiden hyökkääjien jääajassa, Vahalahti veti pohjat melkein 26 minuutin jääajalla. En usko, että tekee hyvää pidemmän päälle. Ei Vahalahdelle eikä joukkueelle.
Markus Nordlundin paluu kaukaloon teki hyvää. Masto otti mukavasti vastuuta ja teki pääasiassa oikeita ratkaisuja kiekon kanssa. Enää tarvitaan kaksi liigakelpoista pakkia ja puolustus on iskussa.
Lauantain pelissä oli pientä valoa näkyvissä siellä täällä, vaikka narrit oli kaukana vanhoista Joren joukkueista (pl. TPS 2005-07). Ja sitten oli niitä mustia aukkoja, kuten ylivoima. En tiedä millä perusteella kakkosylivoiman hyökkääjät oli kasattu, mutta Tapio-Kivenmäki-Suominen ei tunnu hyvältä edes paperilla.
Kivenmäen maagisuus meni/menee hukkaan, jos ainoa kuvio on Kivenmäen syöttö laidasta, seisovilta jaloilta neliön läpi tuon tasoisille maalintekijöille. ”Kaikki” osaavat tuon pelata pois. Jotain variaatiota tuohon tarvitaan, jos tulosta halutaan. Kivenmäelle ainakin paremmat ketjukaverit ja ryhdistäytymisraippaa, ettei pelaaminen mene vallan vääränlaisen kiukun puolelle.
Odotukset tälle illalle ovat vierasvoitto, neljän ketjun peluutus, häikäisevä maalivahtipeli ja toimiva ylivoima. Pelkkä voittokin kelpaa. Tulisi edes piste. Jotain äksöniä valmennuksen puolelta. Minä en vaan pidä passiivisesta penkkivalmennuksesta. Tykkään tsemppauksesta ja piiskauksesta. Vaatimisesta. Mahdollisuuksien antamisesta. Onnistumisten palkitsemisesta ja epäonnistuneiden laittamisesta uudelleen tuleen. Tunteista, muistakin kuin vitutuksesta.
Muuten olen sitä mieltä, että illan kotijoukkue on kiva vastustaja, koska pelaavat aina miten sattuu. Ja pitäähän se tsekata miten HIFK:n pääyhteistyökumppani Urheilulehti näkyy hallilla. Vetääkö johtava analyytikko liveprovoshow’n vai tekeekö donitseja skootterilla vai näkyykö miestä ollenkaan.
torstaina, syyskuuta 23, 2010
Kadonnutta peliä etsimässä
0-7 tappion jälkeen valmennus vaihtaa maalivahtia illan JYP-peliin. Joni Ortio aloittaa maalilla. Huippulupaus(?) saa näyttöpaikan. Muuten kokoonpano on liki ennallaan. Järvinen ja Vittasmäki vaihtavat paikkoja. Ketjut ovat ennallaan.
Illalla nähdään voiko kadonneen sävelen löytää kahdessa yössä. Hävitäänkö tänään kaksinkamppailut yhtä helposti kuin tiistaina? Jos ei hävitä, niin toivoa on. Antaako Ortio mahdollisuuden voittaa? Jos antaa, niin toivoa on. Lässyn, lässyn. Toivoa on aina ennen peliä. Katsotaan pelin jälkeen rasvataanko köyttä. Köysi on jo kaivettu komerosta, jonne se lokakuussa 2008 pistettiin jemmaan pahan päivän varalle. Vielä kun löytäisi nyt jo härskiintyneen rasvan jostain.
Illalla nähdään voiko kadonneen sävelen löytää kahdessa yössä. Hävitäänkö tänään kaksinkamppailut yhtä helposti kuin tiistaina? Jos ei hävitä, niin toivoa on. Antaako Ortio mahdollisuuden voittaa? Jos antaa, niin toivoa on. Lässyn, lässyn. Toivoa on aina ennen peliä. Katsotaan pelin jälkeen rasvataanko köyttä. Köysi on jo kaivettu komerosta, jonne se lokakuussa 2008 pistettiin jemmaan pahan päivän varalle. Vielä kun löytäisi nyt jo härskiintyneen rasvan jostain.
Musta sukellus?
TPS pääsi tämän viikon Urheilulehden (38/2010) kansijutuksi otsikolla: ”Heikki Leimen pelikirja tietää TPS:lle syvää sukellusta.” Otsikkoa tehostetaan vielä sanalla ”TUHO”.
Artikkeli "Musta sukellus" on viiden sivun mittainen, josta ensimmäinen aukeama on kuva ja ingressi. Loput sivut ovat tekstiä ja kuvaa. Itse asiassa tekstiä on aika vähän.
Juttu voidaan kiteyttää siihen, että Leime epäonnistuu, koska yrittää jatkaa Suikkasen pelitavalla. Epäonnistuminen johtuu siitä, että Leime ei hallitse Suikkasen pelitapaa. Ja siksi tuho. Eli valmentajarekrytointi olisi mennyt pieleen, vaikka seuran oman pojan palkkaaminen onkin hyvä asia.
Kolmen runkosarjaottelun jälkeen voi sanoa, että lehden johtava analyytikko on hajulla. Toivon sydämeni pohjasta, että ei olisi. Tänään on ensimmäinen paikka korjata tilannetta.
Artikkeli "Musta sukellus" on viiden sivun mittainen, josta ensimmäinen aukeama on kuva ja ingressi. Loput sivut ovat tekstiä ja kuvaa. Itse asiassa tekstiä on aika vähän.
Juttu voidaan kiteyttää siihen, että Leime epäonnistuu, koska yrittää jatkaa Suikkasen pelitavalla. Epäonnistuminen johtuu siitä, että Leime ei hallitse Suikkasen pelitapaa. Ja siksi tuho. Eli valmentajarekrytointi olisi mennyt pieleen, vaikka seuran oman pojan palkkaaminen onkin hyvä asia.
Kolmen runkosarjaottelun jälkeen voi sanoa, että lehden johtava analyytikko on hajulla. Toivon sydämeni pohjasta, että ei olisi. Tänään on ensimmäinen paikka korjata tilannetta.
keskiviikkona, syyskuuta 22, 2010
Ariel
"Elämään pitää suhtautua vakavasti, jotta sille voisi nauraa." -Matti Pellonpää.
Eiliseen peliin en ehtinyt. Sen sijaan kävin katsomassa Aki Kaurismäen Arielin. Ariel on hyvä leffa. Rainan antama hyvä alavire hävisi pienestä ihmisestä nanosekunnissa, kun avasin puhelimen. Kirjeenvaihtajan viestit kertoivat karua kuvaa matsin kulusta. Lopussa oli uhkakuva: onko tämä hanttailua vol2?
TPS-Blues 0-7. Maalikooste on vakavaa katsottavaa. Naurattaa hallitsevan mestarin pelaaminen. Viime keväästä ei näy merkkiäkään, vaikka paidoissa lukee paljon samoja nimiä. Maalivahti tekee kaiken väärin, puolustajat tekevät kaiken väärin ja hyökkääjät tekevät kaiken väärin. Eikä voi valmentajaakaan kiitellä. Paitsi siitä, että ei sanonut loukkaantumistilannetta tappion syyksi. Syyt pelilliseen aneemisuuteen ovat jossain muualla:
- henkinen mestaruuskrapula?
- fyysinen mestaruuskrapula, pitkä kuuma kesä täynnä juhlintaa?
- valmentaja ei osaa?
Muita syitä en keksi. 17 päästettyä maalia kolmessa pelissä on järjetön lukema. Tuskin kelpaisi edes jääpallossa. Jääkiekossa kelpaa tyhjän pistepotin napsimiseen.
Jos pelaajien asenne on ongelma, niin miten tilanne korjataan? Peili ja valmennus korjaavat. Jos pelaajien kunto on ongelma, niin miten tilanne korjataan? Rautala tietää. Jos ongelma on päävalmentajan pätevyys hommaan, niin miten tilanne korjataan? Vuori tietää? Vähän epäilen, kun on kerran nykyisenkin palkannut. Uutta arpaa kehiin? Vähän pakko, jos ei pian tulosta tule. Pelaajia ei voi vaihtaa tässä vaiheessa. Pelitavan luojan voi.
Joka tapauksessa TPS on de facto pelillisessä kriisissä ja kriisi pitää ratkaista heti. Tällä menolla pudotuspelipaikka jää haaveeksi ja mestarista jumboksi yhdessä kaudessa on lähellä. Toki vielä on runkosarjaa jäljellä 57 ottelua, mutta kuinka paljon etumatkaa voi antaa? Mielestäni ei yhtään, varsinkaan nyt nähdyllä tyylillä. Lentokeli pitää kaivaa esiin jostain. Äh, korjataan. Voittava peli pitää kaivaa esiin. Tyylistä viis.
Tällä viikolla on kaksi peliä, joista todennäköisesti ei tule pistettäkään nykytasolla, hyvä jos maaleja pystyvät tekemään. JYP vieraissa on todella paha vastus, Dufva ei ole mikään eilisen teeren poika. Jokerit kotona tuo yleisöä katsomoon, mutta turha koittaa – Jortsu voittaa. Hei. Mutta suunnanmuutosta pitää silti yrittää. Jospa sisulla jotain irtoaisi. Joku pelitapa tietenkin auttaisi, ettei sisu valu pelkkään sinkoiluun.
Mielestäni tämä kriisi ei kaipaa uusia pelaajia. Ainakaan hyökkääjiä. Puolustukseen tietenkin olisi hyvä saada liigakelpoinen pelaaja tai jopa pelaajia, koska junnut ja mestisapu eivät yksinkertaisesti pysty kantamaan joukkuetta ja loukkaantuneiden paluuaikataulut ovat aina vähän epämääräisiä, ainakin Raboinin osalta. Maalivahtitilanteeseen en osaa sanoa mitään. Onhan se ilkeää, jos ei ykkösmaalivahti olekaan kypsä ykköseksi. Ehkä jostain löytyy halpa ja varma kirittäjä, sopiva vastuunjakaja. Toivottavasti ei sellaista tarvita, vaan pelitapa ja yritys löytyvät alkukauden kaivon pohjalta ja Engrenilläkin alkaa musta tarttumaan. Vai onko pohja vielä näkyvissäkään?
Kyllä muuten vituttaa.
Eiliseen peliin en ehtinyt. Sen sijaan kävin katsomassa Aki Kaurismäen Arielin. Ariel on hyvä leffa. Rainan antama hyvä alavire hävisi pienestä ihmisestä nanosekunnissa, kun avasin puhelimen. Kirjeenvaihtajan viestit kertoivat karua kuvaa matsin kulusta. Lopussa oli uhkakuva: onko tämä hanttailua vol2?
TPS-Blues 0-7. Maalikooste on vakavaa katsottavaa. Naurattaa hallitsevan mestarin pelaaminen. Viime keväästä ei näy merkkiäkään, vaikka paidoissa lukee paljon samoja nimiä. Maalivahti tekee kaiken väärin, puolustajat tekevät kaiken väärin ja hyökkääjät tekevät kaiken väärin. Eikä voi valmentajaakaan kiitellä. Paitsi siitä, että ei sanonut loukkaantumistilannetta tappion syyksi. Syyt pelilliseen aneemisuuteen ovat jossain muualla:
- henkinen mestaruuskrapula?
- fyysinen mestaruuskrapula, pitkä kuuma kesä täynnä juhlintaa?
- valmentaja ei osaa?
Muita syitä en keksi. 17 päästettyä maalia kolmessa pelissä on järjetön lukema. Tuskin kelpaisi edes jääpallossa. Jääkiekossa kelpaa tyhjän pistepotin napsimiseen.
Jos pelaajien asenne on ongelma, niin miten tilanne korjataan? Peili ja valmennus korjaavat. Jos pelaajien kunto on ongelma, niin miten tilanne korjataan? Rautala tietää. Jos ongelma on päävalmentajan pätevyys hommaan, niin miten tilanne korjataan? Vuori tietää? Vähän epäilen, kun on kerran nykyisenkin palkannut. Uutta arpaa kehiin? Vähän pakko, jos ei pian tulosta tule. Pelaajia ei voi vaihtaa tässä vaiheessa. Pelitavan luojan voi.
Joka tapauksessa TPS on de facto pelillisessä kriisissä ja kriisi pitää ratkaista heti. Tällä menolla pudotuspelipaikka jää haaveeksi ja mestarista jumboksi yhdessä kaudessa on lähellä. Toki vielä on runkosarjaa jäljellä 57 ottelua, mutta kuinka paljon etumatkaa voi antaa? Mielestäni ei yhtään, varsinkaan nyt nähdyllä tyylillä. Lentokeli pitää kaivaa esiin jostain. Äh, korjataan. Voittava peli pitää kaivaa esiin. Tyylistä viis.
Tällä viikolla on kaksi peliä, joista todennäköisesti ei tule pistettäkään nykytasolla, hyvä jos maaleja pystyvät tekemään. JYP vieraissa on todella paha vastus, Dufva ei ole mikään eilisen teeren poika. Jokerit kotona tuo yleisöä katsomoon, mutta turha koittaa – Jortsu voittaa. Hei. Mutta suunnanmuutosta pitää silti yrittää. Jospa sisulla jotain irtoaisi. Joku pelitapa tietenkin auttaisi, ettei sisu valu pelkkään sinkoiluun.
Mielestäni tämä kriisi ei kaipaa uusia pelaajia. Ainakaan hyökkääjiä. Puolustukseen tietenkin olisi hyvä saada liigakelpoinen pelaaja tai jopa pelaajia, koska junnut ja mestisapu eivät yksinkertaisesti pysty kantamaan joukkuetta ja loukkaantuneiden paluuaikataulut ovat aina vähän epämääräisiä, ainakin Raboinin osalta. Maalivahtitilanteeseen en osaa sanoa mitään. Onhan se ilkeää, jos ei ykkösmaalivahti olekaan kypsä ykköseksi. Ehkä jostain löytyy halpa ja varma kirittäjä, sopiva vastuunjakaja. Toivottavasti ei sellaista tarvita, vaan pelitapa ja yritys löytyvät alkukauden kaivon pohjalta ja Engrenilläkin alkaa musta tarttumaan. Vai onko pohja vielä näkyvissäkään?
Kyllä muuten vituttaa.
tiistaina, syyskuuta 21, 2010
Positiivinen tulos
”HC TPS Turku Oy:n liikevaihto tilikaudella 1.5.2009–30.4.2010 oli 5.311.646,13 euroa. Tilikauden tulos oli 1.308.242,56 euroa voitollinen”. HC TPS Turku Oy
Kausi 2009-2010 oli kaikilla mittareilla mitattuna järjetön suoritus. Mestaruus ja yli milli plussaa, goddamnit. Elvistä kehiin.
Tuloksessa ei ole mukana ilmeisesti Suikkasen sopimuksenpurkukorvausta tai Filppulan NHL-siirtokorvausta. Äkkiseltään ajateltuna massiivisen tuloksena takana on yhtälö mestaruus halvalla porukalla. Joskus ennen TPS voitti mestaruuden jollain 2,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla ja teki tappiota. Ulkomuistista nämä luvut. Viime kaudella pelaajabudjetti oli pyöristettynä miljoonan verran pienempi kuin ennen ja pudotuspelien tulonjako on nykyään erilainen. Eli voittoa tulee väkisin, jos halvalla pelaa pilkkuun asti.
Tai sitten Sepon ja Antin pirullisen ovela suunnitelma toimi. Tai jotain muuta hassua. Ihan sama, plussaa tuli mestaruuden lisäksi ja seura (osakeyhtiö) seisoo tällä hetkellä tukevamman saven päällä.
Pelaajarintamalla taas ollaan kaulaa myöten savessa. Lainamies Jean-Luc Grand-Pierre sai puujalan lauantaina ja on sivussa jonkin aikaa. Eikä siinä kaikki, vaan myös Miika Huczkowski loukkaantui. Pahemmin. Perkele! Runkopuolustajista on jäljellä Järvinen, Skålberg ja Vittasmäki. Niin, että perkele! Kannatti pelata European Trophya, varsinkin lopputurnauksen kolme peliä kolmessa päivässä oli naseva lopetus.
No, Mikael Aaltonen nousee kokoonpanoon ja kuudenneksi mieheksi hankittiin Mestiksestä Juuso Akkanen. Ei paljon naurata nykyinen pakisto. Varsinkin kun joukkueen puolustuspelaaminen on umpisurkeaa. Harjoitusotteluissa oma verkko soi jo hyvää tahtia ja liigassa vielä tiukemmin. 10 päästettyä maalia kahdessa ottelussa. Ei voi silittää kenenkään päätä.
Porissa ei muuten ollut kivaa. Ässät luisteli Tepsin nurin ja rokotti nätisti virheistä. Toisessa erässä Tepsillä oli vielä sauma nousta junan kyytiin tilanteessa 4-2. Mutta kaksi minuuttia 5-3 ylivoimaa ei tuottanut yhtään mitään. Pari laukausta taisi tulla. Viisi hyökkääjää syötteli laitojen lähellä toisilleen. Tosi luovaa. Yhtä luovaa kuin peluutuskin. Edes pelikatkolla (jäähyä jäljellä 30 sekuntia) ei miehiä vaihdettu. Onko tosiaankin niin, että TPS:llä ei ole muita pelaajia ylivoimalle? Tatti otsassa katselin kotijoukkueen näytöstä.
Tepsin pitää parantaa alivoimaa, ylivoimaa ja tasakentällisin pelaamista. Ja maalivahtipeliä. Ei ole paljon parantamista. Tällä hetkellä TPS ei kestä prässäämistä ollenkaan. Prässin alta ei päästä pois. Toivottavasti joukkue löytää itsensä, muuten Blues äestää itselleen pisteet tänään. Harmikseni en Turkuun tänään ehdi töiden takia. Menee viime keväänä alkanut putki peräkkäisistä (SM-liiga)otteluista poikki.
Kausi 2009-2010 oli kaikilla mittareilla mitattuna järjetön suoritus. Mestaruus ja yli milli plussaa, goddamnit. Elvistä kehiin.
Tuloksessa ei ole mukana ilmeisesti Suikkasen sopimuksenpurkukorvausta tai Filppulan NHL-siirtokorvausta. Äkkiseltään ajateltuna massiivisen tuloksena takana on yhtälö mestaruus halvalla porukalla. Joskus ennen TPS voitti mestaruuden jollain 2,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla ja teki tappiota. Ulkomuistista nämä luvut. Viime kaudella pelaajabudjetti oli pyöristettynä miljoonan verran pienempi kuin ennen ja pudotuspelien tulonjako on nykyään erilainen. Eli voittoa tulee väkisin, jos halvalla pelaa pilkkuun asti.
Tai sitten Sepon ja Antin pirullisen ovela suunnitelma toimi. Tai jotain muuta hassua. Ihan sama, plussaa tuli mestaruuden lisäksi ja seura (osakeyhtiö) seisoo tällä hetkellä tukevamman saven päällä.
Pelaajarintamalla taas ollaan kaulaa myöten savessa. Lainamies Jean-Luc Grand-Pierre sai puujalan lauantaina ja on sivussa jonkin aikaa. Eikä siinä kaikki, vaan myös Miika Huczkowski loukkaantui. Pahemmin. Perkele! Runkopuolustajista on jäljellä Järvinen, Skålberg ja Vittasmäki. Niin, että perkele! Kannatti pelata European Trophya, varsinkin lopputurnauksen kolme peliä kolmessa päivässä oli naseva lopetus.
No, Mikael Aaltonen nousee kokoonpanoon ja kuudenneksi mieheksi hankittiin Mestiksestä Juuso Akkanen. Ei paljon naurata nykyinen pakisto. Varsinkin kun joukkueen puolustuspelaaminen on umpisurkeaa. Harjoitusotteluissa oma verkko soi jo hyvää tahtia ja liigassa vielä tiukemmin. 10 päästettyä maalia kahdessa ottelussa. Ei voi silittää kenenkään päätä.
Porissa ei muuten ollut kivaa. Ässät luisteli Tepsin nurin ja rokotti nätisti virheistä. Toisessa erässä Tepsillä oli vielä sauma nousta junan kyytiin tilanteessa 4-2. Mutta kaksi minuuttia 5-3 ylivoimaa ei tuottanut yhtään mitään. Pari laukausta taisi tulla. Viisi hyökkääjää syötteli laitojen lähellä toisilleen. Tosi luovaa. Yhtä luovaa kuin peluutuskin. Edes pelikatkolla (jäähyä jäljellä 30 sekuntia) ei miehiä vaihdettu. Onko tosiaankin niin, että TPS:llä ei ole muita pelaajia ylivoimalle? Tatti otsassa katselin kotijoukkueen näytöstä.
Tepsin pitää parantaa alivoimaa, ylivoimaa ja tasakentällisin pelaamista. Ja maalivahtipeliä. Ei ole paljon parantamista. Tällä hetkellä TPS ei kestä prässäämistä ollenkaan. Prässin alta ei päästä pois. Toivottavasti joukkue löytää itsensä, muuten Blues äestää itselleen pisteet tänään. Harmikseni en Turkuun tänään ehdi töiden takia. Menee viime keväänä alkanut putki peräkkäisistä (SM-liiga)otteluista poikki.
perjantaina, syyskuuta 17, 2010
Ensivaikutelma
Korkki on auki. Kauden ei pullon. Muutamia ajatuksia eilisestä TPS-HPK 5-4 vm –pelistä.
Avausseremonia oli ihan kiva. Ei oikein ollut odotuksia sitä kohtaan, joten kai se noinkin menee. Viirin paljastus oli hieno hetki. Avauskiekon pudotti kulttuuri- ja urheiluministeri, joka tällä kertaa oli jo lähes kartalla mitä pitää tehdä. Maamme-laulua en ole koskaan ymmärtänyt seurapeleissä. Seisoin asennossa ja kuuntelin av-vehkeiden särinää.
TPS:n peli oli hidasta ja pikkunäppärää. Liike oli mallia juoksen suolla munia myöten letossa. Ja eihän siitä pelistä silloin mitään tule. Parhaimmillaan Tepsi veti viiden jätkän rintamahyökkäyksen, omalla siniviivalla. Kävellen. No yllättäen ei keskialueen ylitys onnistunut. Heti kun oli liikettä, niin tapahtui hyviä asioita.
Puolustuspelaaminen oli karmean ja sysipaskan välissä. En tiedä pelasivatko aluetta, miestä, kiekkoa, kikkeliä vai piñataa. Viimeiseltä se näytti.
Jäi sellainen kuva, että TPS halutessaan painoi kaasun pohjaan ja teki maalin. Värilasit päässä tässä heitossa, mutta entä sitten. Kolmannessa erässä 4-2 tilanteessa loppui pelaaminen kokonaan. Kertsi sai ihan rauhassa hakea kavennusta ja myöhemmin tasoitusta. En ymmärrä miksi jatkoajan 4-3 ylivoima oli niin onnetonta. 2 minuuttia saivat hinkata ja hinkkaukseksi se jäi. Pistejako olisi ollut hyvä lopputulos, mutta kyllä kaksi pistettäkin kelpaa.
No, ei tästä voi kun parantaa joukkuepelaamista. Otetaan yksilöt käsittelyyn.
Jean-Luc Grand-Pierre oli roikale myös käytökseltään eikä vain olemukseltaan. Lämmittelyssä venytteli yksin punaviivalla ja tuijotti vastustajia tiukasti. Ensimmäinen purku alivoimalla oli maailman neljänneksi huonoin. Maalin takaa jäänuoliainen laitaa pitkin siniviivalle päivystäneellä vihulaiselle. Heti perään illan ensimmäinen taklaus, joka sai kohahduksen aikaan yleisössä.
”Hyvä Pieru!” – ”Iso-Pieru” kuului toisen erän lopussa katsomosta. Nauratti.
Grand-Pierre oli selvästi hukassa viisikkopelissä ja kommunikaatiovaikeuksia taisi olla pakkiparin kanssa, koska sen verran laajalla säteellä mies operoi. Iso mies osaa antaa kovan syötön lapaan. Laukaus meni ohi, mutta ihan napakasti se lähtee.
Ylivoimalla pelasi maalin edessä. Minä en tykkää tuosta kuviosta. Iso pakki tekee toki hyvää maskia, mutta ei noilla tai Bergin käsillä lyödä irtokiekkoja sisään tai haeta kiekkoa maalin takaa tai riistetä kiekkoa takaisin. Plihal tai Hauhtonen ovat paljon parempi maskimiehinä ja maalintekijöinä tuolla paikalla. Yhdessäkin ylivoimassa Grand-Pierre joutui vastustajan maalin takana vaikeuksiin, ei lähtenyt syöttö järin pehmeästi ja hosumiseksi meni. Lopulta kiekko meni hyökkääjälle asti, mutta samassa oli jo kerholainen painimassa hyökkääjän kanssa.
Viime kevään Hannibal - kokomaskissa silloin pelannut Laamanen - sai tuta Grand-Pierren voiman. Laamanen tuuppasi maalin kulmalla mustan miehen nurin takaapäin. Yllättävän ketterästi roikale nousi ylös ja niittasi Laamasen kontilleen. Niskaan tosin löi, mutta sitä saa mitä tilaa Jean-Lucilta.
Ensimmäisen lepsun ja silmät kiinni tehdyn alivoimapurun vastakohta nähtiin toisessa erässä. Erittäin kovalla lämärillä kiekko pois, ihan edessä oli kaksi vastustajaa ja kiekko oli melkein vastustajan lavassa. Sellainen raivokas ja epätyypillinen ratkaisu. Hyvä, ettei maila mennyt poikki. Tai jos kiekko olisi osunutkin vastustajaan… tiedä minne olisi kimmonnut. Minua päähän.
Yhteenvetona sanon, että kyllä yksi Grand-Pierre tekee hyvää. Lisää harjoituksia ja pelejä alle, niin on tippa linssissä kun lähtee kohti Leksandia.
TPS:n pakkipulasta kertoo paljon se, että Miika Huczkowski pelasi ylivoimaa. Miika uskaltaa pelata, mutta kädet ja/tai peliäly ei vaan riitä tarpeeksi nopeisiin siirtoihin. Enemmän sellaista selviämiskamppailua, joka ei ylivoimalla riitä. Ylivoimalla pitää pystyy jallittamaan eikä vaan nippanappa nuorallakävelemään. Muuten ”Hans” on oivallinen puolustaja.
Venäläinen taklasi kerran kunnolla. Rasti seinään. Yleensä vetää liinat kiinni ja hipaisee. Erkinjuntti rakastaa edelleen kiekkoa liian paljon. Tapio teki maailmanennätyksen laukauksen lepsuudessa. Olisiko mennyt edes maaliin asti. Bergmanista tulee vielä hyvä sälli. Valery-Trabucco teki pelimiehen maalin nollakulmasta. Mielestäni Lassila on välillä ylimielinen ja pelaa turhan rennosti ja nyt napsahti ns. leukaan. Ylimielisyys, lepsuilu näkyy esimerkiksi pitkissä puruissa, joissa Lassila koppaa rällällä kiekon varmistamatta kropalla. Jonkun kerran kiekko vielä ottaa epäloogisen pompun nenän edessä ja rällä kauhoo tyhjää ja se on maali. Tai sitten kuvittelen omiani. Todennäköisesti.
Pelaajia en jaksa enempää fundeerata, työt puskevat niskaan.
Tepsillä on SM-liigaan tarpeeksi taitoa, taito vaan pitää vaan saada käyttöön eli lisää liikettä ja kurinalaisempaa pelitavan noudattamista. Ylivoimalle oikeat jannut. Alivoimalle aggressiivisempaa otetta. Kyllä se siitä.
Ottelutapahtumasta vielä sen verran, että alkuvideo ja pelaajaesittely on tehty samalla tavalla kuin viime vuonna. Jopa Suikkasen slogan on mukana, mikä on hölmö juttu. Olisivat keksineet uuden. Pelaajaesittelyssä vain Vittasmäellä oli jotain ylimääräistä elehdintää. Loput tuijottivat enemmän tai vähemmän rautakanki pyllyssä kameraan. Varsinkin Kivenmäki. EJ:kin oli harmaata massaa.
Screenillä oli uutuutena alareunan ”palkki”, jossa pyöri jotain animaatioita, tuotemainoksia ja tuloksia muilta paikkakunnilta. Heikko uudistus, koska itse kuva jäi todella tuhruiseksi. Uusinnoista ei saa kunnolla selvää, varsinkaan maaleista. Toivottavasti jaettu ruutu loppuu heti alkuunsa.
SM-liigan kaksi mainoskatkoa per erä tappoivat kyllä kaiken tunnelman. Ei ole hyvä uudistus. Alaspäin juokseva kello on ihan ok. Vähän aikaa kestää, että tottuu siihen. Enää ei jännäkakka kurki ajassa 53.00 ja tilanteessa 1-3. Eikun. Niin, ei kurki. On jo housuissa.
Huomenna Poriin, jossa olisi parempi olla vauhtia. Kävelyvauhdilla tulee varma tappio ja ihan vitun kiva kotimatka.
Avausseremonia oli ihan kiva. Ei oikein ollut odotuksia sitä kohtaan, joten kai se noinkin menee. Viirin paljastus oli hieno hetki. Avauskiekon pudotti kulttuuri- ja urheiluministeri, joka tällä kertaa oli jo lähes kartalla mitä pitää tehdä. Maamme-laulua en ole koskaan ymmärtänyt seurapeleissä. Seisoin asennossa ja kuuntelin av-vehkeiden särinää.
TPS:n peli oli hidasta ja pikkunäppärää. Liike oli mallia juoksen suolla munia myöten letossa. Ja eihän siitä pelistä silloin mitään tule. Parhaimmillaan Tepsi veti viiden jätkän rintamahyökkäyksen, omalla siniviivalla. Kävellen. No yllättäen ei keskialueen ylitys onnistunut. Heti kun oli liikettä, niin tapahtui hyviä asioita.
Puolustuspelaaminen oli karmean ja sysipaskan välissä. En tiedä pelasivatko aluetta, miestä, kiekkoa, kikkeliä vai piñataa. Viimeiseltä se näytti.
Jäi sellainen kuva, että TPS halutessaan painoi kaasun pohjaan ja teki maalin. Värilasit päässä tässä heitossa, mutta entä sitten. Kolmannessa erässä 4-2 tilanteessa loppui pelaaminen kokonaan. Kertsi sai ihan rauhassa hakea kavennusta ja myöhemmin tasoitusta. En ymmärrä miksi jatkoajan 4-3 ylivoima oli niin onnetonta. 2 minuuttia saivat hinkata ja hinkkaukseksi se jäi. Pistejako olisi ollut hyvä lopputulos, mutta kyllä kaksi pistettäkin kelpaa.
No, ei tästä voi kun parantaa joukkuepelaamista. Otetaan yksilöt käsittelyyn.
Jean-Luc Grand-Pierre oli roikale myös käytökseltään eikä vain olemukseltaan. Lämmittelyssä venytteli yksin punaviivalla ja tuijotti vastustajia tiukasti. Ensimmäinen purku alivoimalla oli maailman neljänneksi huonoin. Maalin takaa jäänuoliainen laitaa pitkin siniviivalle päivystäneellä vihulaiselle. Heti perään illan ensimmäinen taklaus, joka sai kohahduksen aikaan yleisössä.
”Hyvä Pieru!” – ”Iso-Pieru” kuului toisen erän lopussa katsomosta. Nauratti.
Grand-Pierre oli selvästi hukassa viisikkopelissä ja kommunikaatiovaikeuksia taisi olla pakkiparin kanssa, koska sen verran laajalla säteellä mies operoi. Iso mies osaa antaa kovan syötön lapaan. Laukaus meni ohi, mutta ihan napakasti se lähtee.
Ylivoimalla pelasi maalin edessä. Minä en tykkää tuosta kuviosta. Iso pakki tekee toki hyvää maskia, mutta ei noilla tai Bergin käsillä lyödä irtokiekkoja sisään tai haeta kiekkoa maalin takaa tai riistetä kiekkoa takaisin. Plihal tai Hauhtonen ovat paljon parempi maskimiehinä ja maalintekijöinä tuolla paikalla. Yhdessäkin ylivoimassa Grand-Pierre joutui vastustajan maalin takana vaikeuksiin, ei lähtenyt syöttö järin pehmeästi ja hosumiseksi meni. Lopulta kiekko meni hyökkääjälle asti, mutta samassa oli jo kerholainen painimassa hyökkääjän kanssa.
Viime kevään Hannibal - kokomaskissa silloin pelannut Laamanen - sai tuta Grand-Pierren voiman. Laamanen tuuppasi maalin kulmalla mustan miehen nurin takaapäin. Yllättävän ketterästi roikale nousi ylös ja niittasi Laamasen kontilleen. Niskaan tosin löi, mutta sitä saa mitä tilaa Jean-Lucilta.
Ensimmäisen lepsun ja silmät kiinni tehdyn alivoimapurun vastakohta nähtiin toisessa erässä. Erittäin kovalla lämärillä kiekko pois, ihan edessä oli kaksi vastustajaa ja kiekko oli melkein vastustajan lavassa. Sellainen raivokas ja epätyypillinen ratkaisu. Hyvä, ettei maila mennyt poikki. Tai jos kiekko olisi osunutkin vastustajaan… tiedä minne olisi kimmonnut. Minua päähän.
Yhteenvetona sanon, että kyllä yksi Grand-Pierre tekee hyvää. Lisää harjoituksia ja pelejä alle, niin on tippa linssissä kun lähtee kohti Leksandia.
TPS:n pakkipulasta kertoo paljon se, että Miika Huczkowski pelasi ylivoimaa. Miika uskaltaa pelata, mutta kädet ja/tai peliäly ei vaan riitä tarpeeksi nopeisiin siirtoihin. Enemmän sellaista selviämiskamppailua, joka ei ylivoimalla riitä. Ylivoimalla pitää pystyy jallittamaan eikä vaan nippanappa nuorallakävelemään. Muuten ”Hans” on oivallinen puolustaja.
Venäläinen taklasi kerran kunnolla. Rasti seinään. Yleensä vetää liinat kiinni ja hipaisee. Erkinjuntti rakastaa edelleen kiekkoa liian paljon. Tapio teki maailmanennätyksen laukauksen lepsuudessa. Olisiko mennyt edes maaliin asti. Bergmanista tulee vielä hyvä sälli. Valery-Trabucco teki pelimiehen maalin nollakulmasta. Mielestäni Lassila on välillä ylimielinen ja pelaa turhan rennosti ja nyt napsahti ns. leukaan. Ylimielisyys, lepsuilu näkyy esimerkiksi pitkissä puruissa, joissa Lassila koppaa rällällä kiekon varmistamatta kropalla. Jonkun kerran kiekko vielä ottaa epäloogisen pompun nenän edessä ja rällä kauhoo tyhjää ja se on maali. Tai sitten kuvittelen omiani. Todennäköisesti.
Pelaajia en jaksa enempää fundeerata, työt puskevat niskaan.
Tepsillä on SM-liigaan tarpeeksi taitoa, taito vaan pitää vaan saada käyttöön eli lisää liikettä ja kurinalaisempaa pelitavan noudattamista. Ylivoimalle oikeat jannut. Alivoimalle aggressiivisempaa otetta. Kyllä se siitä.
Ottelutapahtumasta vielä sen verran, että alkuvideo ja pelaajaesittely on tehty samalla tavalla kuin viime vuonna. Jopa Suikkasen slogan on mukana, mikä on hölmö juttu. Olisivat keksineet uuden. Pelaajaesittelyssä vain Vittasmäellä oli jotain ylimääräistä elehdintää. Loput tuijottivat enemmän tai vähemmän rautakanki pyllyssä kameraan. Varsinkin Kivenmäki. EJ:kin oli harmaata massaa.
Screenillä oli uutuutena alareunan ”palkki”, jossa pyöri jotain animaatioita, tuotemainoksia ja tuloksia muilta paikkakunnilta. Heikko uudistus, koska itse kuva jäi todella tuhruiseksi. Uusinnoista ei saa kunnolla selvää, varsinkaan maaleista. Toivottavasti jaettu ruutu loppuu heti alkuunsa.
SM-liigan kaksi mainoskatkoa per erä tappoivat kyllä kaiken tunnelman. Ei ole hyvä uudistus. Alaspäin juokseva kello on ihan ok. Vähän aikaa kestää, että tottuu siihen. Enää ei jännäkakka kurki ajassa 53.00 ja tilanteessa 1-3. Eikun. Niin, ei kurki. On jo housuissa.
Huomenna Poriin, jossa olisi parempi olla vauhtia. Kävelyvauhdilla tulee varma tappio ja ihan vitun kiva kotimatka.
torstaina, syyskuuta 16, 2010
Kausi 2010-211 alkaa nyt
Hallitseva mestari aloittaa kauden seuraavalla kokoonpanolla HPK:ta vastaan:
Bergman – Valery-Trabucco - Venäläinen
Hattunen – Virtala - Suominen
Vahalahti – Hauhtonen - Kivenmäki
Erkinjuntti – Plihal -Tapio
Skålberg - Grand-Pierre
Huczkowski - Vittasmäki
Palmroth - Järvinen
Engren (Virtanen)
Vemppaosastossa ns. ykkösmiehistöstä ovat Berg, Nordlund ja Raboin sekä Birner ja Kolu. Ortio on varmaan armeijan harmaissa. MAX toki on vähän rajatapaus. Jalat, jalat pelkästään on ohut lanka parhaaseen kokoonpanoon, mutta joukon täytteenä mies menettelee.
Ketjuista en osaa mitään järkevää, näyttää munat olevan tasaisesti neljässä korissa. Katsotaan miten noilla kulkee ja minkälaisia pelimiehiä ovat mm. maailman paras (ainoa?) venezuelalainen ammattilaisjääkiekkoilija ja kiukku-Mave. Niin, no Mave on armoton pelimies, mutta mikä on panos Tepsin paidassa?
Pakkipareihin pätee samat sanat. Lainamies Grand-Pierren työskentelyä pitää yrittää tihrustaa kunnolla. Onko isännän otteet Engrenin tontin rajoilla luvatut? En minä mitään käsillä puhumista odota, vaan fyysistä, aggressiivista ja tehokasta puolustamista. Alivoimilla varsinkin.
Nenä kohti Turkua pikapuoliin. Viiri kattoon ja kausi käyntiin!
Bergman – Valery-Trabucco - Venäläinen
Hattunen – Virtala - Suominen
Vahalahti – Hauhtonen - Kivenmäki
Erkinjuntti – Plihal -Tapio
Skålberg - Grand-Pierre
Huczkowski - Vittasmäki
Palmroth - Järvinen
Engren (Virtanen)
Vemppaosastossa ns. ykkösmiehistöstä ovat Berg, Nordlund ja Raboin sekä Birner ja Kolu. Ortio on varmaan armeijan harmaissa. MAX toki on vähän rajatapaus. Jalat, jalat pelkästään on ohut lanka parhaaseen kokoonpanoon, mutta joukon täytteenä mies menettelee.
Ketjuista en osaa mitään järkevää, näyttää munat olevan tasaisesti neljässä korissa. Katsotaan miten noilla kulkee ja minkälaisia pelimiehiä ovat mm. maailman paras (ainoa?) venezuelalainen ammattilaisjääkiekkoilija ja kiukku-Mave. Niin, no Mave on armoton pelimies, mutta mikä on panos Tepsin paidassa?
Pakkipareihin pätee samat sanat. Lainamies Grand-Pierren työskentelyä pitää yrittää tihrustaa kunnolla. Onko isännän otteet Engrenin tontin rajoilla luvatut? En minä mitään käsillä puhumista odota, vaan fyysistä, aggressiivista ja tehokasta puolustamista. Alivoimilla varsinkin.
Nenä kohti Turkua pikapuoliin. Viiri kattoon ja kausi käyntiin!
keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010
Kauden 2010-2011 tavoite
Hallitsevan mestarin tavoite kaudelle on... en minä tiedä. Voittaa taas mestaruus? Kelpaa. Mikään muu ei tietenkään voi olla tavoite ennen kauden alkua.
Veikkaan tylsästi Tepsin runkosarjasijoitukseksi 6.-10. Pudotuspeleissä voi sitten tapahtua mitä vaan. Suora pudotuspelipaikka olisi aika lailla napakymppi. Pudotuspelikarsintaan joutuminen tyydyttävän ja välttävän välimaastossa. Sijat 11.-13. paha pettymys. Vika paikka tajutonta paskaa. Toisaalta mestarista jumboksi yhdessä kaudessa olisi legendaarista. Tuskan määrälle löytyisi uusi mitta-asteikko.
Ketuttaa ankarasti, jos tosiaan huhu videokoordinaattori Elmo Aittolan poistumisesta joukkueesta pitää kutinsa. Tepsin sivuilla mies vielä on osa joukkuetta, ja toivottavasti on koko kauden. Sokkona ei ole nimittäin kiva mennä pelailemaan, tulee turhaan yllätyksiä vastustajan tekemänä. Tepsin niitä yllätyksiä pitää tehdä. Tai ainakin olla valmistautuneena vastustajan metkuihin mahdollisimman hyvin. TPS:llä ei (eikä millään muullakaan joukkueella) ole varaa antaa tasoitusta säästämällä(?) väärästä paikasta.
Kohta mennään.
Veikkaan tylsästi Tepsin runkosarjasijoitukseksi 6.-10. Pudotuspeleissä voi sitten tapahtua mitä vaan. Suora pudotuspelipaikka olisi aika lailla napakymppi. Pudotuspelikarsintaan joutuminen tyydyttävän ja välttävän välimaastossa. Sijat 11.-13. paha pettymys. Vika paikka tajutonta paskaa. Toisaalta mestarista jumboksi yhdessä kaudessa olisi legendaarista. Tuskan määrälle löytyisi uusi mitta-asteikko.
Ketuttaa ankarasti, jos tosiaan huhu videokoordinaattori Elmo Aittolan poistumisesta joukkueesta pitää kutinsa. Tepsin sivuilla mies vielä on osa joukkuetta, ja toivottavasti on koko kauden. Sokkona ei ole nimittäin kiva mennä pelailemaan, tulee turhaan yllätyksiä vastustajan tekemänä. Tepsin niitä yllätyksiä pitää tehdä. Tai ainakin olla valmistautuneena vastustajan metkuihin mahdollisimman hyvin. TPS:llä ei (eikä millään muullakaan joukkueella) ole varaa antaa tasoitusta säästämällä(?) väärästä paikasta.
Kohta mennään.
tiistaina, syyskuuta 14, 2010
TPS 2010-2011
Joukkue kauden 2010-2011 alkaessa. Poistuneet pelaajat ulkomuistista, joten virheitä varmaan on:
maalivahdit
#31 Joni Ortio
#33 Tommi Virtanen (uusi, TuTo)
#35 Atte Engren
poistuneet
#33 David Leggio (NHL-sopimus)
puolustajat
#4 Mikael Aaltonen
#5 Aki Berg
#6 Miika Huczkowski (uusi, Blues)
#7 Garrett Raboin (uusi, NCAA)
#20 Jens Skålberg
#25 Veli-Matti Vittasmäki
#26 Markus Palmroth
#36 Joonas Järvinen
#40 Markus Nordlund
poistuneet
#4 Darcy Campbell (lähti jo kesken kauden)
#10 Niko Kluuskeri (lainassa koko viime kauden, työtön?)
#18 Antti Halonen (Timrå)
#85 Lee Sweatt (tuli kesken kauden, NHL-sopimus)
hyökkääjät
#15 Janne Hauhtonen (uusi, Jokerit)
#16 Michal Birner
#17 Mikko Laine
#21 Marko Kivenmäki (uusi Ässät)
#22 Jussi Tapio (uusi, TuTo)
#24 Max Kolu (kulttihahmo MAX)
#27 Marko Virtala
#28 Ville Vahalahti (kapteeni)
#34 Tuomas Suominen
#38 Sami Venäläinen
#39 Tomas Plihal
#74 Antti Erkinjuntti
#77 Mario Valery-Trabucco (uusi, NCAA)
#87 Jarkko Hattunen
#88 Robin Bergman (uusi, try-out, Sport)
poistuneet
#15 Lassi Kokkala (Tanska)
#22 Toni Jalo (työtön?)
#29 Mike Radja (lähti jo kesken kauden)
#41 Antti Reivonen (Hokki)
#44 Marko Mäkinen (tuli kesken kauden, Kazakstan)
#71 Aatu Hämäläinen (tuli kesken kauden, Hokki)
#77 Aki Uusikartano (Ässät)
#81 Ilari Filppula (Jokerit, myöhemmin NHL-sopimus)
valmennus
päävalmentaja Heikki Leime (uusi, Ranska)
valmentaja Riku-Petteri Lehtonen
maalivahtivalmentaja Urpo Ylönen
kuntovalmentaja Hannu Rautala
poistuneet
päävalmentaja Kai Suikkanen (KHL)
Yksinkertaisesti ja väärin laskettuna kahdeksan pelaaja on joukkueeseen tullut ja 13 lähtenyt. Väärin siinä mielessä, että osa lähti kesken kauden ja heidän tilalle tuli joku kesken kauden. En jaksa laskea kuka korvasi kenet ja missä. Alkukauden loukkaantumisia paikkaamassa heiluvaa lainamiestä Leksandista, Jean-Luc Grand-Pierreä, en ole laskenut mukaan ollenkaan (ei saa kertoa, voi suuttua - ainakin kaukalossa). Toivottavasti mies täyttää paikkansa ja tuo ryhtiä oman maalin eteen. Erityisesti alivoimille.
Merkille pantavaa on, että Max ”MAX” Kolu aloittaa jo neljännen kauden Tepsissä. Uskomatonta.
Ville Vahalahdesta tehtiin kapteeni kesken viime kauden, kun Aki Bergin kausi päättyi loukkaantumiseen ja Vahalahti jatkaa tällä kaudella kapteenina. Mielestäni ihan oikein. Berg ei mielestäni sopinut kapteeniksi – kaukalossa. Aki oli aina kapteenina jotenkin hukassa ja ilmaantui tuomareiden eteen keskustelemaan pahasti myöhässä. Toisin kuin esimerkiksi Mikko Eloranta, joka viimeisellä pelikaudellaan varakapteeninakin oli sukkana paikalla kyselemässä ja kertomassa tuomareille missä mennään. Turha antaa tasoitusta tässäkään kohdassa.
Joukkue näyttäisi olevan hyvin tasapainossa joka osa-alueella. Jos vaan terveyttä riittää, niin on mukavasti kilpailua pelipaikoista niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä.
Onneksi enää kaksi yötä avaukseen. Ei tätä mestaruuskrapulaa paljon kauempaa jaksaisi potea.
maalivahdit
#31 Joni Ortio
#33 Tommi Virtanen (uusi, TuTo)
#35 Atte Engren
poistuneet
#33 David Leggio (NHL-sopimus)
puolustajat
#4 Mikael Aaltonen
#5 Aki Berg
#6 Miika Huczkowski (uusi, Blues)
#7 Garrett Raboin (uusi, NCAA)
#20 Jens Skålberg
#25 Veli-Matti Vittasmäki
#26 Markus Palmroth
#36 Joonas Järvinen
#40 Markus Nordlund
poistuneet
#4 Darcy Campbell (lähti jo kesken kauden)
#10 Niko Kluuskeri (lainassa koko viime kauden, työtön?)
#18 Antti Halonen (Timrå)
#85 Lee Sweatt (tuli kesken kauden, NHL-sopimus)
hyökkääjät
#15 Janne Hauhtonen (uusi, Jokerit)
#16 Michal Birner
#17 Mikko Laine
#21 Marko Kivenmäki (uusi Ässät)
#22 Jussi Tapio (uusi, TuTo)
#24 Max Kolu (kulttihahmo MAX)
#27 Marko Virtala
#28 Ville Vahalahti (kapteeni)
#34 Tuomas Suominen
#38 Sami Venäläinen
#39 Tomas Plihal
#74 Antti Erkinjuntti
#77 Mario Valery-Trabucco (uusi, NCAA)
#87 Jarkko Hattunen
#88 Robin Bergman (uusi, try-out, Sport)
poistuneet
#15 Lassi Kokkala (Tanska)
#22 Toni Jalo (työtön?)
#29 Mike Radja (lähti jo kesken kauden)
#41 Antti Reivonen (Hokki)
#44 Marko Mäkinen (tuli kesken kauden, Kazakstan)
#71 Aatu Hämäläinen (tuli kesken kauden, Hokki)
#77 Aki Uusikartano (Ässät)
#81 Ilari Filppula (Jokerit, myöhemmin NHL-sopimus)
valmennus
päävalmentaja Heikki Leime (uusi, Ranska)
valmentaja Riku-Petteri Lehtonen
maalivahtivalmentaja Urpo Ylönen
kuntovalmentaja Hannu Rautala
poistuneet
päävalmentaja Kai Suikkanen (KHL)
Yksinkertaisesti ja väärin laskettuna kahdeksan pelaaja on joukkueeseen tullut ja 13 lähtenyt. Väärin siinä mielessä, että osa lähti kesken kauden ja heidän tilalle tuli joku kesken kauden. En jaksa laskea kuka korvasi kenet ja missä. Alkukauden loukkaantumisia paikkaamassa heiluvaa lainamiestä Leksandista, Jean-Luc Grand-Pierreä, en ole laskenut mukaan ollenkaan (ei saa kertoa, voi suuttua - ainakin kaukalossa). Toivottavasti mies täyttää paikkansa ja tuo ryhtiä oman maalin eteen. Erityisesti alivoimille.
Merkille pantavaa on, että Max ”MAX” Kolu aloittaa jo neljännen kauden Tepsissä. Uskomatonta.
Ville Vahalahdesta tehtiin kapteeni kesken viime kauden, kun Aki Bergin kausi päättyi loukkaantumiseen ja Vahalahti jatkaa tällä kaudella kapteenina. Mielestäni ihan oikein. Berg ei mielestäni sopinut kapteeniksi – kaukalossa. Aki oli aina kapteenina jotenkin hukassa ja ilmaantui tuomareiden eteen keskustelemaan pahasti myöhässä. Toisin kuin esimerkiksi Mikko Eloranta, joka viimeisellä pelikaudellaan varakapteeninakin oli sukkana paikalla kyselemässä ja kertomassa tuomareille missä mennään. Turha antaa tasoitusta tässäkään kohdassa.
Joukkue näyttäisi olevan hyvin tasapainossa joka osa-alueella. Jos vaan terveyttä riittää, niin on mukavasti kilpailua pelipaikoista niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä.
Onneksi enää kaksi yötä avaukseen. Ei tätä mestaruuskrapulaa paljon kauempaa jaksaisi potea.
maanantaina, syyskuuta 13, 2010
Kolme yötä
Olen herännyt todellisuuteen, hikisenä ja ylipainoisena. Kolme yötä aikaa parantua mestaruuskrapulasta. Piletti kauden avaukseen on hankittu, kaulaliina on rasvattu ja kalsarit on pesukoneessa. Olen valmis aloittamaan uuden kauden.
Viime kauden loppu vei pahasti mehut, humussa tuli matkusteltua yli 4000 kilometriä Tepsin perässä. Tarkkoja kilometrejä en tiedä, koska lopetin laskemisen 4000 kilometrin jälkeen. Bensaa paloi kiitettävästi ja jokainen tuhlattu sentti oli tuhlauksen arvoinen. Mahtava trippi. Vieläkin napsahtaa iho kananlihalle kevään pelivideoita katsellessa. Ja niitä on muuten katseltu ahkerasti. Katselu loppuu nyt, on aika palata halliin. Halleihin.
Poikkeuksellisesti on tänä vuonna jäänyt kaikki harjoitusottelut näkemättä. Ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Eivät vaan osuneet sopivasti kohdille. Omituista. Ehkä olen tullut vanhaksi tai sitten mestaruuskrapulasta pitää vaan nauttia runkosarjan alkuun asti. Mistäs sen tietää milloin seuraavan kerran sataa mannaa taivaasta.
TPS 2010-2011 näyttää hyvältä. Joukkueen runko pysyi hyvin kasassa, ulkomaalaispelaajista peräti kolme jatkaa. Birner, Plihal & Skålberg. Milloin viimeksi on Tepsissä tällaista ulkomaalaispelaajien jatkuvuuden tynkää ollut? Vielä kun Atlantin takaa löytyisi pelaaja pariksi kaudeksi, ettei tarvitse joka kesä hakea/ostaa paria arpaa ihmettelemään vanhan mantereen tapoja ja opettelemaan ammattilaiselämän alkeita.
Tepsin pelaajabudjetti on edelleen mitoitettu tulojen mukaan ja joukkueesta lähteneiden tilalle on värvätty fiksusti. Ainakin siltä vaikuttaa. Itse tehty (alhainen) palkkakatto pakottaa miettimään tarkkaan minkälaisia pelaajia palkataan ja ennen kaikkea millä palkalla.
Isolla lompsalla on vaan niin helppo rakennella ”täydellistä” joukkuetta, paperilla. Ja jos joku osa (pelaaja) ei olekaan sitä mitä mainostekstissä (tilastoissa) luki, niin vaihdetaan. Voisi kai sanoa, ettei silloin näe metsää puilta. Jääkiekko on kuitenkin joukkuelaji ja joukkue voittaa tai häviää. Yksittäiset pelaajat eivät ole niin tärkeitä menestyksen kannalta, vaan se että yksittäiset pelaajat pystyvät, osaavat ja haluavat pelata yhdessä. Sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Siksipä aina hymähtelen, kun joukkueen Ö fanit haluavat vielä yhden rightin puolustajan ja peliä tekevän laitahyökkääjän sekä lisäksi kovuutta mahdollisiin lentopallomailalähtöihin jonkun puupään muodossa. Sitten on kaikki valmista. Paperilla, jolla voi pyyhkiä vaikka vuotavan nenän kevään koettaessa. Fanien toiveet ovat ja saavatkin tietenkin olla kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta kun monta kertaa näyttää faneja eksyneen myös seuroihin päättämään asioista. Onneksi tämä ei koske vain SM-liigaa, vaan huipulla asti vedetään monesti lakki korvilla mopolla kaasu auki kohti sateenkaaren päätä. Tiedoksi: siellä ei ole kultaa, kävin katsomassa.
Meni vähän ohi aiheen. Niin, että menestykseen tarvitaan paljon muutakin kuin rahaa ja manageripeleistä opittua yksittäisten pelaajien mittojen & tilastojen tuijottamista ja diilausta sinne, tänne ja tuolta tähän. Punainen lanka on se, että joukkuehenki voittaa materian. Kuten keväällä 2010. Hallitseva mestari, hei.
Tepsin päävalmentaja on noviisi – SM-liigavalmentajana. Muuten Heikki Leime on kaukana aloittelijasta. Haastattelujen perusteella Leime on antanut positiivisen mielikuvan. Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan miten Leimeen kädenjälki näkyy kaukalossa ja miten mies vaihtoaitiossa ohjaa paattia. Muu johtoryhmähän on ennallaan, joten jatkuvuutta on myös tässä.
Blogin jatkuvuus on jo pitkään ollut yhtä limboa. Aika ei riitä kirjoittamiseen, vaikka en mitään tee. Katsotaan nyt jaksanko ryhdistäytyä vai jatkuuko möllöttäminen.
Tepsin menoa seuraan joka tapauksessa ja useimmiten katsomossa. Televisiosta lätkän seuraaminen on niin tympeää puuhaa verrattuna hallilla hiestämiseen, että en taida tällä kaudella katsoa yhtään peliä televisiosta.
Varsinkaan kun ei näy URHOtv. Viime keväänä yritin katsoa ensimmäisen pudotuspeliottelun netti-tv:n kautta, kun en työpäivän päätteeksi olisi ehtinyt Raumalle mitenkään. Katselu meni suureksi kiroamiseksi. Postimerkin kokoinen ruutu jumitti ja pätki siihen malliin, että olin valmis kuristamaan joko itseni tai älykääpiön, joka moista paskapalvelua tuotti. Päälle vielä ala-arvoinen asiakaspalvelu, joka lupaili tyhjiä (rahat takaisin – ei ole näkynyt). Joten en todellakaan maksa enää ikinä (aika pitkä aika, btw) URHOtv:n palveluista senttiäkään. Vitutusta saa ilmaiseksi. Ja sitä paitsi peli on parasta paikan päällä. Vähän niin kuin seksi. Näyttökin pysyy puhtaana.
Viime kauden loppu vei pahasti mehut, humussa tuli matkusteltua yli 4000 kilometriä Tepsin perässä. Tarkkoja kilometrejä en tiedä, koska lopetin laskemisen 4000 kilometrin jälkeen. Bensaa paloi kiitettävästi ja jokainen tuhlattu sentti oli tuhlauksen arvoinen. Mahtava trippi. Vieläkin napsahtaa iho kananlihalle kevään pelivideoita katsellessa. Ja niitä on muuten katseltu ahkerasti. Katselu loppuu nyt, on aika palata halliin. Halleihin.
Poikkeuksellisesti on tänä vuonna jäänyt kaikki harjoitusottelut näkemättä. Ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Eivät vaan osuneet sopivasti kohdille. Omituista. Ehkä olen tullut vanhaksi tai sitten mestaruuskrapulasta pitää vaan nauttia runkosarjan alkuun asti. Mistäs sen tietää milloin seuraavan kerran sataa mannaa taivaasta.
TPS 2010-2011 näyttää hyvältä. Joukkueen runko pysyi hyvin kasassa, ulkomaalaispelaajista peräti kolme jatkaa. Birner, Plihal & Skålberg. Milloin viimeksi on Tepsissä tällaista ulkomaalaispelaajien jatkuvuuden tynkää ollut? Vielä kun Atlantin takaa löytyisi pelaaja pariksi kaudeksi, ettei tarvitse joka kesä hakea/ostaa paria arpaa ihmettelemään vanhan mantereen tapoja ja opettelemaan ammattilaiselämän alkeita.
Tepsin pelaajabudjetti on edelleen mitoitettu tulojen mukaan ja joukkueesta lähteneiden tilalle on värvätty fiksusti. Ainakin siltä vaikuttaa. Itse tehty (alhainen) palkkakatto pakottaa miettimään tarkkaan minkälaisia pelaajia palkataan ja ennen kaikkea millä palkalla.
Isolla lompsalla on vaan niin helppo rakennella ”täydellistä” joukkuetta, paperilla. Ja jos joku osa (pelaaja) ei olekaan sitä mitä mainostekstissä (tilastoissa) luki, niin vaihdetaan. Voisi kai sanoa, ettei silloin näe metsää puilta. Jääkiekko on kuitenkin joukkuelaji ja joukkue voittaa tai häviää. Yksittäiset pelaajat eivät ole niin tärkeitä menestyksen kannalta, vaan se että yksittäiset pelaajat pystyvät, osaavat ja haluavat pelata yhdessä. Sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Siksipä aina hymähtelen, kun joukkueen Ö fanit haluavat vielä yhden rightin puolustajan ja peliä tekevän laitahyökkääjän sekä lisäksi kovuutta mahdollisiin lentopallomailalähtöihin jonkun puupään muodossa. Sitten on kaikki valmista. Paperilla, jolla voi pyyhkiä vaikka vuotavan nenän kevään koettaessa. Fanien toiveet ovat ja saavatkin tietenkin olla kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta kun monta kertaa näyttää faneja eksyneen myös seuroihin päättämään asioista. Onneksi tämä ei koske vain SM-liigaa, vaan huipulla asti vedetään monesti lakki korvilla mopolla kaasu auki kohti sateenkaaren päätä. Tiedoksi: siellä ei ole kultaa, kävin katsomassa.
Meni vähän ohi aiheen. Niin, että menestykseen tarvitaan paljon muutakin kuin rahaa ja manageripeleistä opittua yksittäisten pelaajien mittojen & tilastojen tuijottamista ja diilausta sinne, tänne ja tuolta tähän. Punainen lanka on se, että joukkuehenki voittaa materian. Kuten keväällä 2010. Hallitseva mestari, hei.
Tepsin päävalmentaja on noviisi – SM-liigavalmentajana. Muuten Heikki Leime on kaukana aloittelijasta. Haastattelujen perusteella Leime on antanut positiivisen mielikuvan. Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan miten Leimeen kädenjälki näkyy kaukalossa ja miten mies vaihtoaitiossa ohjaa paattia. Muu johtoryhmähän on ennallaan, joten jatkuvuutta on myös tässä.
Blogin jatkuvuus on jo pitkään ollut yhtä limboa. Aika ei riitä kirjoittamiseen, vaikka en mitään tee. Katsotaan nyt jaksanko ryhdistäytyä vai jatkuuko möllöttäminen.
Tepsin menoa seuraan joka tapauksessa ja useimmiten katsomossa. Televisiosta lätkän seuraaminen on niin tympeää puuhaa verrattuna hallilla hiestämiseen, että en taida tällä kaudella katsoa yhtään peliä televisiosta.
Varsinkaan kun ei näy URHOtv. Viime keväänä yritin katsoa ensimmäisen pudotuspeliottelun netti-tv:n kautta, kun en työpäivän päätteeksi olisi ehtinyt Raumalle mitenkään. Katselu meni suureksi kiroamiseksi. Postimerkin kokoinen ruutu jumitti ja pätki siihen malliin, että olin valmis kuristamaan joko itseni tai älykääpiön, joka moista paskapalvelua tuotti. Päälle vielä ala-arvoinen asiakaspalvelu, joka lupaili tyhjiä (rahat takaisin – ei ole näkynyt). Joten en todellakaan maksa enää ikinä (aika pitkä aika, btw) URHOtv:n palveluista senttiäkään. Vitutusta saa ilmaiseksi. Ja sitä paitsi peli on parasta paikan päällä. Vähän niin kuin seksi. Näyttökin pysyy puhtaana.
maanantaina, kesäkuuta 14, 2010
Heikki Leime päävalmentajaksi
Heikki ”Unski” Leime on TPS:n uusi päävalmentaja. Tiedotustilaisuus lähetettiin suorana interwebissä. Hienoa. Hienoa ei ollut tiedotustilaisuuden alun äänettömyys. Ääni tuli jossain vaiheessa mukaan ja kuuntelin pari kysymystä. Leime vastaili aika hermostuneesti, mutta kyllähän sieltä sanoja irtosi ja vienon positiivinen mielikuva jäi. Itseluottamuksesta ei ainakaan homma jää kiinni.
En tiedä minkälainen valmentaja, johtaja & esimies Unski on, mutta tähän aikaan vuodesta ei taida parempaa päävalmentajaa löytyä ruoriin. R-P Lehtonen olisi tietenkin voinut saada ylennyksen, mutta aika ei ollut kypsä siihen.
Niin, että en ole tyytymätön valintaan. Huonomminkin olisi voinut mennä ja syksy näyttää miten paatti purjehtii Unskin vakaan käden ohjaamana.
Toivottavasti Leime antaa pelaajien pelata ja pelaajat saavat luvan kanssa nauttia kiekon leipomisesta. Se on nimittäin hienoa ja tunteita herättävää, kun veivataan pelivälinettä ja katsomossa heitellään nitroja suuhun.
En tiedä minkälainen valmentaja, johtaja & esimies Unski on, mutta tähän aikaan vuodesta ei taida parempaa päävalmentajaa löytyä ruoriin. R-P Lehtonen olisi tietenkin voinut saada ylennyksen, mutta aika ei ollut kypsä siihen.
Niin, että en ole tyytymätön valintaan. Huonomminkin olisi voinut mennä ja syksy näyttää miten paatti purjehtii Unskin vakaan käden ohjaamana.
Toivottavasti Leime antaa pelaajien pelata ja pelaajat saavat luvan kanssa nauttia kiekon leipomisesta. Se on nimittäin hienoa ja tunteita herättävää, kun veivataan pelivälinettä ja katsomossa heitellään nitroja suuhun.
lauantaina, toukokuuta 22, 2010
Kai Suikkanen tuli, voitti ja lähti
Kai Suikkanen lähtee kesken sopimuskauden Venäjälle. Ensimmäinen ajatus oli, että ”mitä vittua?”. Otin eilen uutisen päälle tuumausoluen ja ehkä toisenkin (kolmesataa).
Tuumailun jälkeen ketuttaa edelleen tämä uutinen. Toisaalta ymmärrän Suikkasen ratkaisun. Mies on valmennusuralla edennyt hurjaa vauhtia ja menestyksen suhteen Suomi on jo ns. nähty. Joten totta kai kunnianhimoinen persoona haluaa isommalle hiekkalaatikolle. Totta kai on vähän yliampuva tässä kohtaa, koska suomalaiset lätkävalmentajat (ja muut joukkuevalmentajat) nysväävät pääasiassa Suomessa. Toisaalta en ymmärrä kesken sopimuskauden lähtöä, seura jää pahaan rakoon. Tosin lähti Suikkanen Hokistakin kesken kauden. Ja välillähän ihmiset lähtevät autuaammille laitumille ja toiminta työpaikoilla jatkuu. Kukaan ei ole korvaamaton. Ei edes Suikkanen, heh. Mutta kyllä minä mieleni pahoitin.
Suikkaselle työpaikan vaihto on varmasti oikea liike. Toivottavasti TPS saa kipurahoja puretusta sopimuksesta. Jos saa, niin Sormusmiehen legendaan voidaan laittaa lisää glitteriä. Vei persaukisen kriisiseuran liigajumbosta mestariksi puolessatoista vuodessa ja lähtiessään pelasti seuran talouden. Tai jotain.
Suikkasen lausuntoja ja intohimoa jää ikävä. Karismaa. Nöyryyttä. Johtajuutta. Menestystä. Virnettä voitonhetkellä. Hieno persoona.
Mutta mitä tapahtuu Tepsille? Jostain pitää kaivaa uusi päävalmentaja valmentamaan Suikkasen valitsemia/hyväksymiä pelaajia. Tässä on minusta tämän hetken suurin kivi kengässä. Suikkanenkin muokkasi Hantan jengiä, vaikka kesken kauden tuli. Ja Tepsillä ei todellakaan ole varaa ostella sopimuksia ulos tai istuttaa sopimuksenalaisia pelaajia kotona. Parempi olisi, että hattuset, virtalat, kolut ynnä muut juuri solmitut sopimukset myös sopivat uudelle valmentajalle.
Toivottavasti uusi päävalmentaja ei ole mikään tuttu ja turvallinen vanha nimi. Joka vetää päin persettä kaiken. Vaan joku jolla on jonkinlaiset näytöt menestyksestä ja haluaa tulla ei Suikkaseksi Suikkasen paikalle, vaan TPS:n päävalmentajaksi.
TPS on taloudellisesti hypännyt itse kaivettuun kuoppaan, josta pois nouseminen kestää ja kestää, mutta silti TPS on suomalaisen lätkän isoja seuroja. TPS:n valmentaminen on mahtava haaste ja hallitsevan mestarin valmentamisessa on vielä vähän lisää haastetta. Jos vähänkään epäilee itseään tässä lähtötilanteessa, niin ei kannata edes faksailla hakemusta. TPS tarvitsee hyväryhtisen tyypin, joka ottaa ruorin käteen ja ohjaa paattia vakaalla kädellä kohti tavoitetta.
Aikaisempi menestys ei tarkoita välttämättä SM-liigaa tai muita pääsarjoja. Divarimenestys olisi enemmän kuin jees. Tasaisessa kilpasarjassa voittaminen vaatii aina samoja asioita, oli taso NHL, SM-liiga tai Allsvenskan. Ja tietenkin sellainen tyyppi, joka hyväksyy suhteellisen pienen pelaajabudjetin eikä huuda heti ”uudet jaot” tai ”rahalla saisi”, kun miljoonajengi lyö huolella turpaan. Runkosarjassa.
Ari Vuori on ankarassa paikassa. Valmentajavalinnan pitää osua. Suikkanen osui tuurilla. Iskeekö tuuri toisen kerran?
Kiitos Kai Suikkanen! Ja onnea Venäjän valloitukseen! Uskon, että olet sielläkin menestyksekäs. Kaksi kuvakaappausta Ilta-Sanomien (sattumalta) sivuilta, jotka kertovat Suikkasen aikakauden Tepsissä. Mies tuli ruoriin, kun TPS oli liigajumbo ja sai selkäsaunan Jyväskylässä:
Hantta sai potkut ja Suikkasen johdolla tehtiin töitä ensimmäisen voiton saamiseksi. Ja sitten toisen, kolmannen jne. Lopulta tuli se tärkein voitto:
Takaisin mestaruusjuhlinnan pariin. Otetaanpas taas Suikkaselle. Suikkanen on lähtenyt, eläköön Suikkanen!
Tuumailun jälkeen ketuttaa edelleen tämä uutinen. Toisaalta ymmärrän Suikkasen ratkaisun. Mies on valmennusuralla edennyt hurjaa vauhtia ja menestyksen suhteen Suomi on jo ns. nähty. Joten totta kai kunnianhimoinen persoona haluaa isommalle hiekkalaatikolle. Totta kai on vähän yliampuva tässä kohtaa, koska suomalaiset lätkävalmentajat (ja muut joukkuevalmentajat) nysväävät pääasiassa Suomessa. Toisaalta en ymmärrä kesken sopimuskauden lähtöä, seura jää pahaan rakoon. Tosin lähti Suikkanen Hokistakin kesken kauden. Ja välillähän ihmiset lähtevät autuaammille laitumille ja toiminta työpaikoilla jatkuu. Kukaan ei ole korvaamaton. Ei edes Suikkanen, heh. Mutta kyllä minä mieleni pahoitin.
Suikkaselle työpaikan vaihto on varmasti oikea liike. Toivottavasti TPS saa kipurahoja puretusta sopimuksesta. Jos saa, niin Sormusmiehen legendaan voidaan laittaa lisää glitteriä. Vei persaukisen kriisiseuran liigajumbosta mestariksi puolessatoista vuodessa ja lähtiessään pelasti seuran talouden. Tai jotain.
Suikkasen lausuntoja ja intohimoa jää ikävä. Karismaa. Nöyryyttä. Johtajuutta. Menestystä. Virnettä voitonhetkellä. Hieno persoona.
Mutta mitä tapahtuu Tepsille? Jostain pitää kaivaa uusi päävalmentaja valmentamaan Suikkasen valitsemia/hyväksymiä pelaajia. Tässä on minusta tämän hetken suurin kivi kengässä. Suikkanenkin muokkasi Hantan jengiä, vaikka kesken kauden tuli. Ja Tepsillä ei todellakaan ole varaa ostella sopimuksia ulos tai istuttaa sopimuksenalaisia pelaajia kotona. Parempi olisi, että hattuset, virtalat, kolut ynnä muut juuri solmitut sopimukset myös sopivat uudelle valmentajalle.
Toivottavasti uusi päävalmentaja ei ole mikään tuttu ja turvallinen vanha nimi. Joka vetää päin persettä kaiken. Vaan joku jolla on jonkinlaiset näytöt menestyksestä ja haluaa tulla ei Suikkaseksi Suikkasen paikalle, vaan TPS:n päävalmentajaksi.
TPS on taloudellisesti hypännyt itse kaivettuun kuoppaan, josta pois nouseminen kestää ja kestää, mutta silti TPS on suomalaisen lätkän isoja seuroja. TPS:n valmentaminen on mahtava haaste ja hallitsevan mestarin valmentamisessa on vielä vähän lisää haastetta. Jos vähänkään epäilee itseään tässä lähtötilanteessa, niin ei kannata edes faksailla hakemusta. TPS tarvitsee hyväryhtisen tyypin, joka ottaa ruorin käteen ja ohjaa paattia vakaalla kädellä kohti tavoitetta.
Aikaisempi menestys ei tarkoita välttämättä SM-liigaa tai muita pääsarjoja. Divarimenestys olisi enemmän kuin jees. Tasaisessa kilpasarjassa voittaminen vaatii aina samoja asioita, oli taso NHL, SM-liiga tai Allsvenskan. Ja tietenkin sellainen tyyppi, joka hyväksyy suhteellisen pienen pelaajabudjetin eikä huuda heti ”uudet jaot” tai ”rahalla saisi”, kun miljoonajengi lyö huolella turpaan. Runkosarjassa.
Ari Vuori on ankarassa paikassa. Valmentajavalinnan pitää osua. Suikkanen osui tuurilla. Iskeekö tuuri toisen kerran?
Kiitos Kai Suikkanen! Ja onnea Venäjän valloitukseen! Uskon, että olet sielläkin menestyksekäs. Kaksi kuvakaappausta Ilta-Sanomien (sattumalta) sivuilta, jotka kertovat Suikkasen aikakauden Tepsissä. Mies tuli ruoriin, kun TPS oli liigajumbo ja sai selkäsaunan Jyväskylässä:
Hantta sai potkut ja Suikkasen johdolla tehtiin töitä ensimmäisen voiton saamiseksi. Ja sitten toisen, kolmannen jne. Lopulta tuli se tärkein voitto:
Takaisin mestaruusjuhlinnan pariin. Otetaanpas taas Suikkaselle. Suikkanen on lähtenyt, eläköön Suikkanen!
keskiviikkona, huhtikuuta 28, 2010
Toinen ottelupallo
Ensimmäinen ottelupallo meni omaan pyllyyn huolellisella itsetekemisellä. Saatanan tunarit, ajattelin ensimmäisessä erässä. Peli oli karmeaa huttua eikä paljon parantunut seuraavissa erissä. Tilastot valehtelevat pahasti. Tepsin ainoa maali oli järjettömän tuurin takana. Kaikki toki lasketaan, mutta ei yhdellä tehdyllä maalilla otteluita voiteta. Kyllä vitutti ajella kotiin hallilta.
TPS oli huono neljännessä finaalissa, tyhmiä jäähyjä ja heikkoa ylivoimaa.
Vitutti katsella tuollaista kuritonta laumaa ja silti toivo mestaruudesta eli melkein loppuun asti. Kepsun voittomaali ylivoimalla reilu minuutti ennen kolmannen erän loppua oli ihan oikein Tepsille. Jos et itse tee, niin vastustaja tekee.
Onneksi TPS oli jo ennen ottelua oikeilla askelmerkeillä (not):
- Joku meidän jätkä oli nähnyt, kun TPS:n joukkueenjohtaja Antti Aalto kantoi pukukoppiin kymmenen laatikollista tavaraa, jossa luki Suomen mestarit 2010. Luultavasti siellä oli lippalakkeja tai muuta mestaruusromua. Teemu Lassila, Iltalehti 27.4.2010.
Kas kun eivät pelanneet jo mestaruuskännissä. Saatanan tunarit.
Toivottavasti eilinen pelleily teki tehtävänsä ja tänään silmä mustana Tepsi palaa pelaamisen tielle. Joukkuepelaamisen. Ylivoima on yskinyt pahasti kaksi viimeistä peliä ja sekin tulee kuntoon joukkuepelaamisen kautta. Pelkillä kitarasooloilla ei yksikään bändi pärjää. Lopuksi vielä jäätä kypäriin, ettei kaikki ajatukset kulu puujalkapakeille huuteluun. Huutamalla ei maaleja tehdä. Syöttöjä kylläkin.
Illan koitokseen on lippu tulostettu. Olen valmis. Josko tänään olisi meidän päivä. Niin ja mestaruustavarat (kiimainen katse & hullu virne, samppakaljaa, naisia, viuhahdus TPS-stringeissä) on vielä hankkimatta. Koska etukäteen ei voi voittaa. Saatanan tunarit.
TPS oli huono neljännessä finaalissa, tyhmiä jäähyjä ja heikkoa ylivoimaa.
Vitutti katsella tuollaista kuritonta laumaa ja silti toivo mestaruudesta eli melkein loppuun asti. Kepsun voittomaali ylivoimalla reilu minuutti ennen kolmannen erän loppua oli ihan oikein Tepsille. Jos et itse tee, niin vastustaja tekee.
Onneksi TPS oli jo ennen ottelua oikeilla askelmerkeillä (not):
- Joku meidän jätkä oli nähnyt, kun TPS:n joukkueenjohtaja Antti Aalto kantoi pukukoppiin kymmenen laatikollista tavaraa, jossa luki Suomen mestarit 2010. Luultavasti siellä oli lippalakkeja tai muuta mestaruusromua. Teemu Lassila, Iltalehti 27.4.2010.
Kas kun eivät pelanneet jo mestaruuskännissä. Saatanan tunarit.
Toivottavasti eilinen pelleily teki tehtävänsä ja tänään silmä mustana Tepsi palaa pelaamisen tielle. Joukkuepelaamisen. Ylivoima on yskinyt pahasti kaksi viimeistä peliä ja sekin tulee kuntoon joukkuepelaamisen kautta. Pelkillä kitarasooloilla ei yksikään bändi pärjää. Lopuksi vielä jäätä kypäriin, ettei kaikki ajatukset kulu puujalkapakeille huuteluun. Huutamalla ei maaleja tehdä. Syöttöjä kylläkin.
Illan koitokseen on lippu tulostettu. Olen valmis. Josko tänään olisi meidän päivä. Niin ja mestaruustavarat (kiimainen katse & hullu virne, samppakaljaa, naisia, viuhahdus TPS-stringeissä) on vielä hankkimatta. Koska etukäteen ei voi voittaa. Saatanan tunarit.
tiistaina, huhtikuuta 27, 2010
Ensimmäinen ottelupallo
Haluan sankareita!
TPS on voiton päästä suuresta maalista. Peli on kotona. Peli on loppuunmyyty. Peli on tänään. Enempää en osaa faktoja latoa. Järjetön jännitys on päällä. En tiedä miten päin olisin.
Sunnuntaina Kepsu oli pelillisesti ensimmäisen kerran finaaleissa niskan päällä. Jos pystyvät vielä parantamaan piirun verran ja TPS ei omaa tasoaan nosta, niin kausi jatkuu. Jos taas TPS pystyy pelaamaan kotiyleisön edessä tarpeeksi rennosti… Palkinto on lähellä.
Olen rasvannut käsiä ahkerasti, jotta taputus onnistuu alusta loppuun asti. Ääntä avaan menomatkalla. Tankki on täynnä. Lippu on tulostettu. Pelipaita ja huivi odottavat autossa. Puhtaat kalsarit ovat jalassa. Katse on jo horisontissa. Olen valmis.
Tänään on meidän päivä. Mustavalkoinen päivä.
TPS on voiton päästä suuresta maalista. Peli on kotona. Peli on loppuunmyyty. Peli on tänään. Enempää en osaa faktoja latoa. Järjetön jännitys on päällä. En tiedä miten päin olisin.
Sunnuntaina Kepsu oli pelillisesti ensimmäisen kerran finaaleissa niskan päällä. Jos pystyvät vielä parantamaan piirun verran ja TPS ei omaa tasoaan nosta, niin kausi jatkuu. Jos taas TPS pystyy pelaamaan kotiyleisön edessä tarpeeksi rennosti… Palkinto on lähellä.
Olen rasvannut käsiä ahkerasti, jotta taputus onnistuu alusta loppuun asti. Ääntä avaan menomatkalla. Tankki on täynnä. Lippu on tulostettu. Pelipaita ja huivi odottavat autossa. Puhtaat kalsarit ovat jalassa. Katse on jo horisontissa. Olen valmis.
Tänään on meidän päivä. Mustavalkoinen päivä.
sunnuntaina, huhtikuuta 25, 2010
Toinen vierasryöstö
TPS kävi toisen kerran hakemassa voiton Hämeenlinnasta. Hymyä piisaa. Itse pelissä hymy oli lähinnä pyllyssä. Kepsu oli löytänyt lääkkeitä Tepsin voittamiseksi. Ja kaikkensa tekivät ynnä tekivät vielä paljon oikeita ratkaisuja. Ainoastaan maalit puuttuivat.
Sellaisen vinkin voi antaa, että maaleja syntyy laukaisemalla kiekko kohti maalia. Onneksi Kepsu lähinnä syötti, siirteli, syötti, siirteli ja sitä myöten sössi maalipaikat. Sössimistä auttoi Engrenin erittäin hyvä peli. Yksikään kuti ei mennyt ykkösellä sisään. Atte antoi joukkueelle mahdollisuuden voittaa. Enempää ei voi vaatia.
TPS oli vähän parempi jatkoerässä kuin kolmannessa ja jäähyn tappamisen jälkeen oli pienen pieni kutina, että maalia ei teekään kotijoukkue. Kerrankin oli positiivinen kutina oikeassa paikassa. Annetaan Ilari Filppulan itse kertoa voittomaalista:
- Pakit tiputtivat sen verran hyvin, että pääsin vauhtiin. Tuollaisia ratkaisuja kannattaa yrittää. Lassila lähti tökkäisemään kiekkoa, ja tiesin että maila on muualla. Jatkoaika.com 25.4.2010
Huhheijaa mitkä harhautukset, ja jäätävä loppukaneetti. Kai Suikkasen kommentit voittomaalista:
- Ratkaisumaali oli käsittämättömän hieno. Puhuimme ennen jatkoaikaa, että heitetään kiekkoa maalille, niin kyllä sieltä joku pomppii, mutta ei näköjään päättynytkään niin. Kyllähän Filppula teki sellaiset kikat, etten ole harjoituksissakaan nähnyt. Tuollainen maali kolmannen finaalin jatkoerässä on jääkiekkoilun juhlaa. Se kertoo, miten kovalla itseluottamuksella mennään. Jatkoaika.com 25.4.2010
Monen monta kertaa olen kauden aikana kironnut Filppulan sooloilut ja oli todella hienoa nähdä onnistunut soolo. Ja missä paikassa. Täydellinen soolo. Tämän illan soololla artisti sai minulta anteeksi kaikki runkosarjan kiekonmenetykset ja epäonnistuneet riskisyötöt. Hymyä!
Ottelusarja on 3-0. Käsittämätöntä. Ensimmäinen mahdollisuus lopulliseen ratkaisuun on tiistaina kotikaukalossa. Lauantaina kämmenet meni verille kannustamisesta. Tänään olin tosi rauhallinen ja silti taas oli matsin jälkeen tuskaista. Tiistaina hakkaan kämmenet irti ranteista. Millään ei ole mitään väliä, hirveä älämölö päälle katsomossa. Aivan sama. Jääkiekko on elämän parasta aikaa.
Sellaisen vinkin voi antaa, että maaleja syntyy laukaisemalla kiekko kohti maalia. Onneksi Kepsu lähinnä syötti, siirteli, syötti, siirteli ja sitä myöten sössi maalipaikat. Sössimistä auttoi Engrenin erittäin hyvä peli. Yksikään kuti ei mennyt ykkösellä sisään. Atte antoi joukkueelle mahdollisuuden voittaa. Enempää ei voi vaatia.
TPS oli vähän parempi jatkoerässä kuin kolmannessa ja jäähyn tappamisen jälkeen oli pienen pieni kutina, että maalia ei teekään kotijoukkue. Kerrankin oli positiivinen kutina oikeassa paikassa. Annetaan Ilari Filppulan itse kertoa voittomaalista:
- Pakit tiputtivat sen verran hyvin, että pääsin vauhtiin. Tuollaisia ratkaisuja kannattaa yrittää. Lassila lähti tökkäisemään kiekkoa, ja tiesin että maila on muualla. Jatkoaika.com 25.4.2010
Huhheijaa mitkä harhautukset, ja jäätävä loppukaneetti. Kai Suikkasen kommentit voittomaalista:
- Ratkaisumaali oli käsittämättömän hieno. Puhuimme ennen jatkoaikaa, että heitetään kiekkoa maalille, niin kyllä sieltä joku pomppii, mutta ei näköjään päättynytkään niin. Kyllähän Filppula teki sellaiset kikat, etten ole harjoituksissakaan nähnyt. Tuollainen maali kolmannen finaalin jatkoerässä on jääkiekkoilun juhlaa. Se kertoo, miten kovalla itseluottamuksella mennään. Jatkoaika.com 25.4.2010
Monen monta kertaa olen kauden aikana kironnut Filppulan sooloilut ja oli todella hienoa nähdä onnistunut soolo. Ja missä paikassa. Täydellinen soolo. Tämän illan soololla artisti sai minulta anteeksi kaikki runkosarjan kiekonmenetykset ja epäonnistuneet riskisyötöt. Hymyä!
Ottelusarja on 3-0. Käsittämätöntä. Ensimmäinen mahdollisuus lopulliseen ratkaisuun on tiistaina kotikaukalossa. Lauantaina kämmenet meni verille kannustamisesta. Tänään olin tosi rauhallinen ja silti taas oli matsin jälkeen tuskaista. Tiistaina hakkaan kämmenet irti ranteista. Millään ei ole mitään väliä, hirveä älämölö päälle katsomossa. Aivan sama. Jääkiekko on elämän parasta aikaa.
lauantaina, huhtikuuta 24, 2010
Vereslihalla voittoon
TPS voitti toisen finaalin 3-1 loppuunmyydyssä Turkuhallissa. Erittäin hienoa. Siis erittäin. Muuta ei pysty kirjoittamaan. Taputin nimittäin kämmenet vereslihalle. Huomasin vasta matsin jälkeen, että mitvit - mulla on kämmenet veressä. Ajelin sormenpäillä pois. Autolla olin siksi, että huomenna on peli. Ilman autoa olisin todennäköisesti vielä yhdet –kunnossa juuri nyt ja huomenna jossain muualla kuin Rinkulalla.
Vielä vähän, vaikka sattuukin käsiin.
Hieno matsi. Pysyväksi muistoksi jäi musta t-paita, jonka toki pistin heti päälle. Mielestäni t-paitoja näkyi kiitettävästi, mutta ensi kerralla paidat voisivat olla kaikki valkoisia. Tulisi enemmän yhtenäisyyttä katsomoon. Tai jos oikein tifoilua harrastaa, niin valkealla pohjalla esim. mustilla (paidoilla) kirjaimilla TPS. Vaikka yläkatsomoon, jolloin mustat paidat eivät haittaa maalivahtien kiekon seurantaa. Joka tapauksessa paitojen jako oli hieno juttu ja loistava idea. Peukkua idean keksijälle ja toteuttajille.
Huomenna jalalla liukkaasti ja diesel-Kepsu kumoon. Tänään näytti siltä, ettei Kepsulta löydy isompaa vaihdetta luisteluun, joten ronskisti kaasua. Talonpolttajan tahtiin ei ainakaan saa pelata.
Vielä vähän, vaikka sattuukin käsiin.
Hieno matsi. Pysyväksi muistoksi jäi musta t-paita, jonka toki pistin heti päälle. Mielestäni t-paitoja näkyi kiitettävästi, mutta ensi kerralla paidat voisivat olla kaikki valkoisia. Tulisi enemmän yhtenäisyyttä katsomoon. Tai jos oikein tifoilua harrastaa, niin valkealla pohjalla esim. mustilla (paidoilla) kirjaimilla TPS. Vaikka yläkatsomoon, jolloin mustat paidat eivät haittaa maalivahtien kiekon seurantaa. Joka tapauksessa paitojen jako oli hieno juttu ja loistava idea. Peukkua idean keksijälle ja toteuttajille.
Huomenna jalalla liukkaasti ja diesel-Kepsu kumoon. Tänään näytti siltä, ettei Kepsulta löydy isompaa vaihdetta luisteluun, joten ronskisti kaasua. Talonpolttajan tahtiin ei ainakaan saa pelata.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
