perjantaina, lokakuuta 30, 2009

Divarista päivää

- Oltiin munattomia

- Yhden erän pelaamisella ei näitä kilpailuja voita. Ensimmäisessä olimme huonoja. Toisessa näytti, että päästäisiin vielä kiinni, mutta pahat virheet ja 4-1-maali, se oli siinä.

- Meillä oli Jens Skålbergillä ja Darcy Campbellillä ilmeisesti syöttövirhekilpailu, en tiedä, kumpi voitti. Lukko pelasi isolla lukkosydämellä, tekemisen ilo paistoi läpi. Oliko siinä kaikki?

Kai Suikkanen 29.10.2009, Jatkoaika.com

Ihanan rehellistä kommentointia. Ei tekosyitä, ei lässytystä. Näin kävi, vituiks meni. Eteenpäin.



TPS 2009-10 on raivostuttavan tunteikasta menoa. Parhaimmillaan kaikki toimii ja pahimmillaan auringon paistetta ei vaan näy. Tunneskaalan molemmissa päissä käydään säännöllisesti.

Joskus 80-luvulla kävin olosuhteiden pakosta divaripelejä katsomassa, Tepsin peleihin ei päässyt. Divarimatseissa ”aina” sattui ja tapahtui, ikinä ei etukäteen tiennyt minkälainen peli oli tiedossa. Tai no maaleja yleensä tuli paljon, mutta kumpi vikisi oli ennen matsia hämärän peitossa. Ja vasta nyt sain selityksen divarilätkälle:

Ilmiö tunnetaan niin sanottuna Mestis-prinsiippinä: huonommat pelaajat, enemmän tilanteita.

Karhuherra 29.10.2009

Olen samaa mieltä Murisijan kanssa tämän kauden Tepsistä. Joukkue on kirjaimellisesti mustavalkoinen suoritustason suhteen. Joko menevät päädystä läpi tai kaatuvat pukukopin kynnykseen.

Divarimenon kruunaa vielä käsittämätön kyky heilahtaa kesken matsin ääripäästä toiseen. Tai lähinnä heikosta hyvään on alkukaudesta nähty.

Pelin lähtiessä kulkemaan TPS antaa törkeän hyvän itseluottamuksen katsomoon asti. Kyllä kääntyy tappioasema voitoksi. Enää ei ole sellainen olo katsomossa, että peli on pelattu 40 minuutin jälkeen. Edellisen valmentajan aikana ei joukkue varmaan kertaakaan noussut kolmannessa erässä tappioasemasta voittoon. Lähinnä toisinpäin.

Eilenkin peli meinasi kääntyä toisessa erässä, vaikka osansa oli toki Lukon kaasujalan keventymiselläkin. Ensimmäisessä erässä Lukko veti seitsemäntöistä litsaria päähän, teki kolme maalia ja pisti tepsiläiset nuolemaan jäätä. Kehnompi joukkue olisi maannut loput pelistä jäässä maha paljaana, täysin antautuneena.

Paitsi nämä veljet, jotka totaalisesta reikään kairaamisesta huolimatta erätauon aikana löysivät jostain omaa peliään, tekivät maalin ja melkein toisen. Kolmanteen erään lähdettiin pienellä toivonkipinällä, joka toki sammui heti alussa. Mutta kuitenkin. Die With Your Boots On saattaa koska tahansa pyörähtää soittimessa.

Tykkään siitä, ettei antauduta. Tykkään menestyksestä. Rakastan voittamista. En tiedä miten olisin, kun valkeudesta pudotaan pimeyteen milloin vain. Valitan ja narisen. Kärsin. Mutta on tämä hienoa aikaa. Jotain uutta, jotain lainattua ja ennen kaikkea Tunnetta.

Huomenna Ässiä turpaan! 7-3 tappio Porissa pitää kuitata. Ei kahta tappiota peräkkäin.

torstaina, lokakuuta 29, 2009

Sukkana Raumalla

Kolmas viikko heikkoja tuloksia menossa. Syö hermoja.

Lauantaina kävin ex tempore katsomassa Tappara-matsin. Ilmaiskahvin ryystäminen oli hauskinta kahden ensimmäisen erän jälkeen. Kolmannen erän pari maalia pelastivat ottelun ja Filppulan pelisilmä toi kaksi pistettä jatkoajalla. Ensiksi kaatui suoraan aloituksesta vaaka-asentoon jäähän ja hankki ylivoiman. Tapparan #77 otti vähän lämpöä, syytti sukeltajaksi. Saattoi ollakin, en nähnyt. Ihan sama. Voittajat muistetaan ja tässä tapauksessa poikkeuksellisesti itkupilli. 4-3 ylivoimalla syötti tarkasti takatolpalle ja Suominen teki illan toisensa.

Kotimatka vesisateessa maistui cola-juomalta, vasta autoilun päätteeksi kiskaisin vähän ja ihmettelin minne Tepsin alkukauden hyvä vire on hävinnyt? Päätin antaa aikaa tämän päivän otteluun asti ennen kuin avaudun.

Kuuden jälkeen pistin viisi euroa tietokoneeseen ja putkella vilkkui Lukko-show Raumalta. Ei jumalauta mikä vauhti. Ei helvetti. Ei ole todellista. Vittu mä lähen kotiin. Eiku.

Erätauolla kävin kylmässä suihkussa. Toisella erätauolla istuin paskalla. Välissä uhkasin hakata monitorin, jos ei peli parane. Monitori ei taipunut, vittuili takaisin.

Niin, että onnittelut Lukolle. Juuri noin sitä pitää aloittaa kotimatsit. Heti vaan kaasu pohjaan ja vastustaja kyykkyyn housut nilkoissa.

Hannu Jortikka sanoi matsin jälkeen jotain Tepsistä. Muistan osan ja käänsin ne plussiksi ja miinuksiksi:

- Joukkue tuli peliin huonosti. Ihmetyttää se, että eikö ollut pelaajilla tietoa, että täällä tullaan kovaa eka kymppi.

- Tänään oltiin jaloissa aivan totaalisesti (tepsiläinen mikä tepsiläinen)

+ Yrittää ja nöyrää pelaamista.

+ Maksimipelaamista, hirveän paljon ei tästä paremmin voi pelata. Melkein tapissa pelaavat. (puhui kauden aloituksesta)

+ Se on ihailtava suoritus. (kauden aloitus, tosin tässä loppui muisti kesken, kun rapsutin kasseja kesken kaiken)


Mikäköhän Tepsin peliä vaivaa? Liian lepsu ottelutahti? Kolmas viikko kahden ottelun viikkoja menossa putkeen, mutta ei se ole mikään selitys. Asenne ei ole kunnossa, koska sarjataulukossa ollaan niin korkealla? Lehdissä asti kehutaan. Kehuja kuunnellessa unohtuu miksi on voittoja tullut? Työtä, työtä ja työtä niiden takana on ollut. Ei (TPS) liigassa saa yhtään voittoa sarjataulukkoa osoittamalla.

Tänään ylivertainen sarjajohtaja löi sellaisen letkajenkan päälle, ettei sarjasijoitus ole mikään ihme. Toisin kuin Tepsillä, liigan toiseksi pienimmän pelaajabudjetin omaavalla seuralla. En muuten tiedä onko tuo palkkabudjetin suhteellinen pienuus totta vai ei. Tänään ainakin näytti siltä.

Lauantaina kolme pistettä, kiitos. Sitten maajoukkuetauolla asenneruuvi takaisin kohtaan:

Emme lupaa muuta kuin antaa kaikkemme

torstaina, lokakuuta 22, 2009

Tiukkaa Savossa

TPS hävisi maalilla vieraissa KalPalle, 3-2. Jonkin sortin kärkivääntö, kakkonen ja kolmonen vastakkain. Ei periaatteessa pitäisi vituttaa tappio aivan hirveästi, mutta kun vituttaa.

TPS on kerännyt kaksi pistettä kolmesta viimeisestä ottelusta. Surkea tahti, alle piste per ottelu. Ei käy. Ei vaan käy. Lauantaina on pakko tulla kolmen pisteen voitto. Ei kärkiporukoissa muuten hengailla.



Onneksi SM-liigan nettisivut jatkavat tutulla linjalla. Ehkä huonoin paikka seurata pelejä. Vittuuntuneena otin kuvakaappauksen tänään klo 21.15.



SM-liigan mukaan kaikki pelit ovat vielä kesken ja ”Tulospalvelu päivittyy automaattisesti”. Just joo.

For the record: TPS:n peli päättyi noin klo 20.38. Silloin lensi nimittäin ärräpäitä, kysykää vaikka naapureilta.

Onneksi on vanhan kunnon teksti-tv ja Jatkoaika.comkin on jo ehtinyt tulokset saada esille. Että silleen...

keskiviikkona, lokakuuta 21, 2009

Heikko viikko

Viime perjantain kuusi-muna -pettymyksestä olen vähitellen toipumassa. Jostain syystä kyseinen peli vieläkin risoo. Ei tollai saa pelata.

Lauantaina TPS sai kaksi pistettä. Katsoin pelin teksti-tv:stä saunomisen, juomisen, syömisen ja na... uramisen ohessa. Seura oli oikein ihanaa, hapan maistui - Tepsin peli ei. Alivoimamaali herätti positiivista tunnetta, ei ainakaan jääty nollille tänään. Tuhertamiselta vaikutti.

Teksti-tv on muuten analysointivälineistä ylivertaisin. Korulauseilla, selityksillä, maalipaikkojen laskemisella, pelikirjoilla tai muilla mukavilla ei ole mitään merkitystä. Teksti-tv kertoo kumpi voitti, kuka oli maalissa ja ketkä väsäsivät maalit. Millään muullahan ei ole väliä ja teksti-tv on aina oikeassa. Aina.

Mietinkin 1,8 promillen tanakassa haara-asennossa, että onko teksti-tv sittenkin väärässä. Tepsin voittomaalin tekijänä laukausvoittopositiivisuushupailussaetteitulepahamielisinulleminulleäidille seisoi Antti Halonen. Parin tunnin ahertamisen jälkeen päädyin selitykseen virheellisestä pelinumerosta. Pelaajan numero olisikin mennyt väärinpäin. Oikeasti numero olikin 81 eikä 18. Heti helpotti. Paitsi eihän teksti-tv ole väärässä. Niin.

Lauantain maalit YouTubesta, myös Halosen hieno rankkarimaali:



En ole tyytyväinen viikon 42 pistesaaliiseen. Halusin vähintään kolme pistettä. Tuli kaksi. Tällä viikolla pitää niistää vähän enemmän kuin piste per peli. Muuten takaa tullaan ohi.

perjantaina, lokakuuta 16, 2009

Mestarin ryhdistäytyminen

Pidätkö nyrkkiseksistä?

Vajaan viikon (leijumis)tauko teki tehtävänsä. TPS sai kunnolla turpaan Jyväskylässä, hallitseva mestari otti kauden kolmannen ja selvimmän voittonsa. 6-0. Voi vittu.

En kyllä odottanut ihan tällaista voittoputken päättymistä, ajattelin vain pelin olevan vaikea, nihkeä ja jopa niukasti tappiollinen. Mutta näin selvästi.

Alivoimamaali, ylivoimaali, kahden miehen ylivoimamaali, hukattu kahden miehen ylivoima, kiekko katsomoon -jäähy, maalivahdin vaihto... Kaikki päin helvettiä.

En tiedä miten tässä olisi. En usko selviäväni huomiseen peliin mennessä.

SHAATANA!

En.

Mestarit vieraissa

Aamulla kuumotti matsiin lähteminen ja työt menivät niin putkeen, ettei ole mitään saumaa ehtiä Jyväskylään. Höh.

Melkein viikon tauon jälkeen TPS pelaa tänään ja huomenna. TPS:n kokoonpano on lähes sama kuin viime pelissä. Sormensa murtaneen Reivosen tilalla on nivusvaivoista kärsinyt Venäläinen. Varamaalivahtina on Joni Ortio. SM-liigan tilastokäytännön mukaan tämä olisi siis debyyttimatsi? Vaikka istuisi koko pelin penkillä.

Mistään en mitään tiedä ja loput arvaan

Veikkaan, että huomenna on Engren maalissa. Atte-boy valmistautuu kotona huomiseen peliin. Mikä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin istumavalmistautuminen Turku-Jyväskylä-Turku –bussimatkalla. Täten päädynkin väittämään, että huomenna ei homma karahda maalivahtipeliin. Tämä jos mikä on fiksua valmistautumista.

Jos kuitenkin olen väärässä ja Engren makaa parhaillaan esim. kuumeisena sängyssä, niin hukutan häpeäni viinaan. Tänään ja huomenna. Jos kuitenkin olen oikeassa, läträän muuten vaan.

Muuten olen sitä mieltä, että Tepsin otteluohjelma on perseestä juuri nyt: lauantai – perjantai – lauantai – torstai.

Hallitsevasta mestarista en keksi mitään hyvää sanottavaa. Väärä Mikakin on maalilla, olisin halunnut kunnanvaltuutetun sohellusta tänä iltana. ”Karyakaan” ei pelaa.

Kolme pistettä tämän viikon peleistä olisi hyvä saavutus. Kuusikin saa tulla, vaikka epäilen vahvasti moista puhtautta.

torstaina, lokakuuta 15, 2009

"Olemme hyvällä tiellä"

Omituisen otteluohjelman takia TPS ei tänään pelaa, vaan vasta huomenna Jyväskylässä ja lauantaina kotona. Mahtaa mennä hyvin. Melkein viikon tauko, sitten Jyväskylään ja sieltä bussilla Turkuun. Perillä joskus milloin lie yöllä ja illalla Pelicans vastassa. Lauantain jälkeen seuraava peli on Kuopiossa ensi viikon torstaina. La-pe-la-to. Morjens.

Pelittömän päivän kommentti:

- Kaikki voivat mennä puhumaan – jopa vittuilemaan – valmennukselle. Voi puhua jääkiekosta, mutta voi puhua muustakin. Tuollaista ei minun aikana ole ollut. Rento ilmapiiri on välittynyt sitten kaikkeen tekemiseen. Tuomas Suominen Urheilulehti 42/2009

Kannattaa tsekata tuoreimman Urheilulehden koko ”Nälkää riittää” –artikkeli. Kehutaan niin maan perkeleesti Suikkasta ja Tepsiä.

Vajaan puolentoista sivun (plus kuva-aukeama) jutussa on melkein kaikki avaintekijät Tepsin alkukauden menestykseen. Ulkomaalaispelaajien valintaa olisi voinut valottaa jotenkin eikä vain todeta ulkomaalaisten vahvistaneen joukkuetta selkeästi.

On tämä hienoa aikaa.

lauantaina, lokakuuta 10, 2009

9094

11 ottelua – 26 pistettä. Pistekeskiarvo 2,36. Tehtyjä maaleja 45. Kakkosena sarjassa. Sarjakärkeen eroa yksi piste (yksi ottelu enemmän pelanneena). Kolmoseen eroa viisi pistettä. Lokakuussa 9094 katsojaa kotiottelussa. Ottelussa, jossa kiertää aalto kierros kierroksen perään. Ottelussa, jossa kotiyleisö kannustaa alusta loppuun. No, okei toisessa erässä oli suvanto.

Vedän turpaan, jos joku minut tästä unesta herättää. Tepsillä menee ihan helvetin hyvin. Onko tämä todellista? Tänään oli todella hieno ottelutapahtuma. Tapahtuman kruunasi voitto, vaikka vastustaja vei peliä pitkät pätkät. Painostus ja tolppakudit ei paljon auta, kun TPS pisti kovalla prosentilla maalipaikoista sisään.

En pysty tässä mielentilassa sanomaan enempää. Helvetin hieno viikko ollut. Kolme peliä olen käynyt katsomassa ja jokaisen TPS voitti. Jokaisen. Kannatti todellakin ajaa reilut 700 kilometriä Tepsin perässä tällä viikolla. Vanhoja haista kettu –velkoja on tullut perittyä urakalla.

Kiitos Kai Suikkanen. Mies, joka on osoittanut jääkiekon oikeasti olevan yksinkertainen joukkuepeli. Ei ne nimet selässä merkitse mitään, vaan sitoutuminen rinnassa jöpöttävään logoon.

HIFK on ollut paras vastustaja, jonka olen tällä kaudella nähnyt. Menevät vielä pitkälle tällä kaudella. TPS menee pidemmälle! Joo, siirryn nauttimaan virvokkeista, leijumista pitää torjua aktiivisesti per heti.

PERKELE!

TPS-HIFK 091010

Sarjakakkonen (23p) vastaan sarjakolmonen (21p). Hieno ottelu tiedossa. HIFK suhtautuu voitonhimoisesti iltapuhteeseen ja peluuttaa Jan Lundellia maalissa. Kotivoiton pitäisi siis olla varma.

TPS:n kokoonpano on yhtä vaille sama kuin torstaina Jokereita vastaan. Sami Venäläisen nivuset ei tykkää pelaamisesta ja MAX hyppää tilalle. Venäläinen oli kieltämättä aika vaisu torstaina ja pelasi vähän. Bergillä on edelleen ylävartalovamma (tulehdus kädessä) ja Vittasmäki jatkaa kapteenin stunttina.

Lundellista ja kotikaukalosta huolimatta tänään on paljon pahempi peli kuin torstain Riksman & vierashalli. Kari ”sää et uskalla” Jalonen on vuoden säätämisen jälkeen saanut HIFK:n pelin toimimaan.

Ainakin alkukauden tulosten perusteella suomenruotsalaisten peli toimii paremmin kuin itähelsinkiläisten. Tänään ei riitä voittoon pieni puristus ja kikkailu, koska vastustaja pystyy oikeasti pelaamaan kiekkoa eikä vain sössimään johonkin.

Toivon yleisöä tulevan paljon paikalle ja kannustavan kotijoukkueen voittoon. Toivon myös kotijoukkueen olevan hereillä alusta asti. Sellainen kunnon jäähytön rykäisy alkuun ja show lähtee hyvin rullaamaan.

Veikkaan, että enemmän jäähyjä ottanut joukkue häviää ja toisen maalivahtipeli on imurointia, mahdollisesti länget tuntevat läpivetoa.

Jääkaapin kautta kohti Turkua!

torstaina, lokakuuta 08, 2009

Sarjakakkonen vaan porskuttaa

Jokerit-TPS 1-3. Piti ihan pysähtyä kotimatkalla ottamaan pari voiton ja sarjakakkosen kunniaksi.

TPS teki itse ottelusta nihkeän. Kotijoukkue yritti tulla kovaa alussa ja neppaili kiekkoa Tepsin päässä. TPS yritti lähteä hyökkäyksiin kontrolloidusti, mutta ei oikein natsannut. Kotijoukkueen alkurynnistys oli loppujen lopuksi aika vaaratonta, joten jännitysruuvia piti kiristää jäähyillä. Lopuksi oli kolme miestä boksissa ja 5-3 ylivoima kotijoukkueella, josta ei tullut yhtään mitään. Kiekko liikkui lähinnä syöttämällä ja kukaan ei halunnut tehdä maalia. Itse asiassa nuori Pulkkinen halusi, mutta ei osunut Pirneksen poikittaissyöttöön.

Vähitellen TPS pisti koneeseen kierroksia ja ketju Birner-Uusikartano-Suominen sai eniten aikaan. Loppujen lopuksi kaksi maaliakin. Erätauolle oli kiva lähteä voitetun erän jälkeen. Alivoima toimi ja sitten ottivat peukalon pois pyllystä ja rupesivat pelaamaan. Narrit eivät mahtaneet yhtään mitään.

Toisen erän alussa sama meno jatkui ja kolme muna –tilanteessa peli oli ohi. Ei yksinkertaisesti pelottanut katsomossa. Niin hyvin maalit tehtiin ja vastustajalla ei ollut pelissä mitään jakoa.

Tepsin ykkösketjun Vahalahti-Plihal-Erkinjuntti peli toimi vain ja ainostaan ylivoimalla. Ottelun puolivälissä näyttivät kuinka ylivoimaa pelataan, vain maali jäi puuttumaan puolentoista minuutin pyörityksestä. Pitkästä aikaa on Tepsin ylivoimassa jotain ideaa. Tai viimeksi oli ideaa ja ennen kaikkea tehoa viime tammikuussa, kun akseli Jamie Johnson-Vahalahti pelitti pikajunan vessan tavoin.

Viidellä viittä vastaan ykkösketju on kehno tällä hetkellä. Eikä kehnous johdu Erkinjuntin kiekkorakkaudesta. Jostain syystä eivät tänään (tai tiistaina) päässeet hyökkäyspäässä juurikaan pelaamaan kiekollista peliä. Onneksi toimivia ketjuja löytyy.

Kolmannessa erässä oli vahvaa pelailun makua, kunnes vierasjoukkue antoi kotijoukkueelle mahdollisuuden tulla peliin mukaan. Jäähyä jäähyn perään ja kun tarpeeksi antaa, niin kehnokin joskus saa. Tosin jäähyt olivat aika kevyitä ja mm. Järvinen hermostui jäähystään kunnolla. Luisteli raivolla jäähylle ja molitti tuomareille jotain mukavaa.

Kolmannessa erässä Tepsin alivoima oli aika lepsua verrattuna ensimmäiseen erään. Jotenkin paistoi läpi, että pelaajat tiesivät miten tässä käy. Ja kyllähän vastustajasta näki, että henkinen lukko on päällä. Ratkaisut olivat mallia "vielä yksi syöttö". Kun olisi pitänyt laittaa silmät kiinni ja ranteet lukkoon.

Parhaimmillaan toisessa erässä TPS pelasi järjettömän pitkiä syöttöketjuja. Kyllä on hieno katsella sellaista peliä, jossa ei roiskita silmät kiinni. Jokaisella syötöllä on osoite ja kiekosta ei luovuta heti paineen noustessa. Puolustajista Vittasmäki erottui kiekollisella pelkuruudella eniten. Ei uskaltanut aina laittaa eteenpäin, vaan peruutteli.

IS-tähdet menivät Tepsin parhaalle ketjulle oikeutetusti, vaikka lopussa Suominen sai istua liikaa pelaajia -jäähyn.

Muuten Tepsin paras oli Antti Halonen. Mies on tällä hetkellä Tepsin ykköspakki. Pelaa kaikissa tilanteissa. Ensimmäisen erän alivoimapätkällä pelasi niin kauan kuin jaksoi. Valmennus olisi peluuttanut pidempäänkin, mutta mies näytti, ettei jaksa minuuttia pidempään pitää järjestystä.

Erityisesti pidin Halosen miehekkäästä toiminnasta. Meni mukaan pariin pieneen (todella pieneen) torikokoukseen selittämään kädet pystyssä miten tässä Joukkueessa toimitaan. Meidän jätkiä ette töni. Kolmannessa erässä oli jälkitilanteessa valmiina puhumaan käsillä Ben-amorin kanssa ja Helge-laivan liukuessa hitaasti samaan tilaan meni pää pystyssä isomman uhan eteen.

Varakapteeni näyttää hyvää esimerkkiä ja toki istuu kakkosia suoraviivaisista ratkaisuistaan. Onhan se jotenkin hellyttävää, kun puolusturatkaisu on poikittainen niskaan, hanska naamaan tai niskalenkki. Campbell sai muuten ensimmäisen jäähynsä tyylipuhtaasta niskalenkistä, laittoi nuoren Pulkkisen selälleen maalin takana. Olisi ehkä voinut toisenkin ratkaisun tehdä.

Antti Aalto kertoi ennen ottelua, että Bergillä on käsivamma. Mitä sitten tarkoittaakaan. Toivottavasti on puukäsi, jonka ei hirveästi pitäisi vaikuttaa.

Ei ollut elämää suurempi ottelu. Areena oli puolityhjä ja suurimmat suosionosoitukset sai vanha ”pusukamera”. Kolmannessa erässä. Muutenkin ottelutapahtuma oli aika köyhä. Alkuvideo oli sama kuin viime kaudella ja pelaajaesittely huonompi kuin Turussa. Itse asiassa Tepsin ottelutapahtuma on todella kovaa valuuttaa SM-liigassa. En ole joka paikassa käynyt, mutta ainakin pääkaupunkiseudun rahajengeillä on todella köyhät ottelutapahtumat. Ja lähimaaseudulla myös.

Tänään parempi voitti. Sarjakakkosena on kiva olla ja lauantaina on hieno peli edessä. HIFK kotona. Toivottavasti pääsen Turkuun!

Ulkoasun viilausta

Vuonna 2007 piti päivittää blogin ulkoasua. Tuhannen tekosyyn jälkeen vetäisin nyt narun suoraksi, mustan valkoiseksi. Ihan vaan siksi, että tuntui siltä. Uudistuksella ei ole muuta tavoitetta kuin saada html-herja Bloggerista pois ja TPS:n kirkkaampien otteiden takia käännetään seuran värit toisinpäin.

Vanhat linkit poistin ja uusia linkkejä laitan lisää jahka muistan ja joudan. En kyllä oikeasti ymmärrä miksi niitä täällä pitäisi olla. En ole järin yhteisöllinen ja omaksi huviksi tätäkin teen.

Höh. Enkä ole edes tyytyväinen uuteen ulkoasuun. Pitää joku päivä ruuvata tiukemmaksi.

Myötätuulessa on kiva liikkua

Tekosyitä hiljaisuuteen: työmatka, työtilanne, vähentynyt ryyppääminen (en usko itsekään), kuntoilu (just joo) ja autoprojekti (vaihdoin 2 kpl takalamppuja).

Parin viikon takaisen Porin keikan esti oikeasti työmatka. Oulun mutkan esti keli. En viitsinyt kesärenkailla lähteä lumihankeen työntämään. Tiistaina vierotusoireet olivat pahat. Todella pahat. Lääkkeeksi kelpasi vain aito kama, joten kiidin suoraan palaverista HPK-peliin. Sen verran tiukalla meni, että lämmittely jäi näkemättä.

Kolmeen pisteen voitto tuntui oikein hyvältä. Kotona analyysilaitteisto (teksti-tv) suolsi todellista mannaa: TPS sarjakakkosena. Nukahdin hymy huulilla ja nalle kainalossa. Sarjakakkosena.

Itse pelihän oli suorastaan ratkiriemukasta menoa. Molemmat joukkueet loivat maalipaikkoja liukuhihnalta ja vain maalivahtien uskomattomat torjunnat pitivät lukemat tasaisina. Tai jotain.

Vanha talonpolttaja ja tuomarit antoivat nätisti vauhtia Tepsin voitolle. Ulosajoon johtanut taklaus näytti livenä hienolta. Ensireaktioni oli, että helvetin hieno taklaus. Tuomarin käden noustessa ajattelin, että helposti tuli. Ulosajon kohdalla nauroin ääneen. Rautakorven avautumiselle nauroin vielä enemmän. Melkein putosin tuolilta, kun Rautakorpi sai jäähyn.



Viihdekoneistolle peukkua tilanteesta. Rautakorven naaman näyttäminen ruudulla kera huutomittarin oli hyvä veto. Harmi vaan, että tilanne alkoi miten alkoi. Kunnon myrsky olisi tullut, jos olisi ollut joku törkeä rike. Nyt oli vain hieno taklaus. Onneksi Erkinjuntille ei käynyt pahasti ja jatkossa muistaa katsella muutakin kuin kiekkoa.

Kai Suikkasen tavoin ihastelin HPK:n pelaamista. HPK pelasi ajoittain oikein nätisti, vaikka pelaaminen menikin vihkoon kaukalon viimeisellä kolmanneksella. Kolmannessa erässä Kerho oli jo luovuttanut tai ainakin profiilipakit Laamanen & Tuulola olivat.

Kahden TPS-HPK –pelin perusteella sanon, että Kertsi ei ole oma itsensä. Hurlumhei-meno puuttuu täysin. Edes Hämeenlinnassa eivät saaneet aikaan sitä ”perinteistä” vauhtikiekkoa, jossa vastustaja hassutellaan kaffelle kerta toisensa jälkeen. Itse asiassa TPS on enemmän havaijilainen, vauhtia ja vaarallisia tilanteita syntyy molempiin päihin. Ja maaleja. 38 tehtyä maalia yhdeksässä ottelussa on hyvä luku ja sillä saa jaetun kärkisijan tehdyissä maaleissa. Miettikääpä sitä.

Mieluummin paljon tehtyjä maaleja kuin vähän päästettyjä. Olen kurkkuani myöten täynnä yhden maalin tappioita ja maalipaikkojen laskemista. Ei paljon auta maalipaikat, jos ei tee maaleja. Maalipaikkojen laskeminen on kuin naisille ehdottelua, periaatteessa ollaan lähellä ja silti niin kaukana. Helpompi on tiivistää vuotavaa puolustusta kuin tehostaa tehotonta hyökkäystä.

Tänään on vastassa Jokerit, jotka yllättäen ovat kriisissä. Aravirta lähtee varmaan hanlonmaisesti peliin, Riksman torjuu kaiken ja rankkareilla voitto, koska peli ei voi päättyä 0-0. Raporttien mukaan tiistaina HIFK:ta vastaan pelasivat niin. Sellaista yleisöystävällistä, jos yleisö tajuaa ihastella puolustuspelaamisen saloja.

Narrit kaatuvat vauhdin voimalla. Kauden ensimmäisessä kohtaamisessa TPS luisteli narrit kumoon ja tänään sama resepti toimii vuorenvarmasti.


Päivän kokoonpano:

Vahalahti – Plihal – Erkinjuntti
Skålberg – Halonen

Hattunen – Filppula – Radja
Nordlund – Järvinen

Birner – Uusikartano – Suominen
Vittasmäki – Campbell

Reivonen – Kokkala - Venäläinen

Leggio (Engren)


Ykkösketjulta odotan tehoja. Tiistaina oli vaisu esitys, Vahalahden ylivoimamaalista huolimatta. Paremmin pitää pelata.

Kakkosketju on hyvä. Filppulan ylivaikeat syötöt löytävät hyvin Radjan. Filppula on köyhän miehen Zinedine Zidane. ZZ teki aina kaiken vaikeimman kautta, koska osasi. Yksinkertainenkin syöttö piti väkertää origamiksi. Filppula on samaa maata, pienemmällä onnistumisprosentilla.

Kolmonen on myös hyvä. Onko vähän hienoa, kun voi kehua kaikkia? Paitsi nelosta vähän moitin. Haluan Reivoselle kädet, pään ja kiviä taskuun, on tympeä katsoa kädetöntä ja päätöntä kohellusta, joka päättyy aina selätykseen. Kokkalalle myös kiviä taskuun.

Missä on isompi Aki? Vittasmäki on Bergin tilalla. Poissa kokoonpanosta –lista ei kerro.

Leggio sai taas nyökkäyksen. Pygmi voi minun puolesta torjua miten vaan, kunhan pitää voittoprosenttisen nykyisessä (noin sata).

Lisää hehkua. TPS on tehnyt melkein kaksi kertaa enemmän maaleja kuin Jokerit. 38-20. Päästetyissä maaleissakin Tepsi on edellä tai siis jäljessä 24-29. Jokerit on silti Veikkauksen kertoimien mukaan ennakkosuosikki: 1,90 – 4,20 – 2,65. Kelpaa minulle. Vain ylimielisyys voi viedä voiton. Nöyrästi vain lyömään vauhdilla turpaan, niin hyvä tulee.

Paikanpäälle menen, koska hyvä ystäväni antoi jälleen kerran lipun peliin. Mukavaa, ettei tarvitse maksaa jääkiekon katsomisesta vieraskaukalossa. Kotipeleissä maksan mielelläni, meneehän rahat hyvään tarkoitukseen. Niinno. Tai ainakin Tepsille.