Vierasmatsi Tapparaa vastaan tänään ja Michal Birner tekee paluun polvivamman jälkeen. Toivottavasti paluu ei ole hosuttu ja polvi kestää. Birner pelaa Tapion tilalla Hauhtosen ja Kivenmäen vierellä. Paperilla aika naseva ketju. Melkeinpä väittäisin ketjun olevan parempi kuin pöytäkirjan ykkösketjun Vahalahti – Valery-Trabucco – Venäläinen. Lähinnä siksi, että Valery-Trabucco ei ole kovin paljon osoittanut pelinrakentamiskykyjään. Mies vaikuttaa enemmän maalintekijältä kuin maalipaikkojen järjestelijältä.
Birner on tietenkin matchotränad, mutta silti odotan parempaa panosta häneltä kuin Tapiolta. Tapiosta on vasta kehittymässä liigapelaaja. Laine on myös tänään katsomossa ja koeajan viimeisellä(?) päivällä oleva Robin Bergman tekee kahden ottelun huilin jälkeen paluun kokoonpanoon.
Bergman on mielenkiintoinen lupaus. Mielellään näkisin hänen pelaavan TPS-paidassa – ensi kaudella. Tämä kausi menee "pojalta" ihan hukkaan, jos saa sopimuksen ja pelaa jämäminuutteja nelosketjussa. Plihalin ja Suomisen toivuttua Bergman joutuisi kilpailemaan MAXin kanssa jääajasta ja silloin MAX voittaa. MAX on alivoiman erikoismies eikä kait nurise, vaikka jääaikaa ei hirveästi tule. Joten Bergmanin uralle paras joukkue on sellainen, jossa saa pelata säännöllisesti ja mahdollisimman paljon. Rohkeasti 2 vuoden pahvi käteen ja täksi kaudeksi lainalle Mestikseen.
Tänään olisi hyvä ottaa kauden ensimmäinen kolmen pisteen voitto. Tapparan ykkösketju kuriin ja Engreniltä huippupeli, niin voi hyviä asioita tapahtua. Kysymys on siitä, että miten vastustajan ykkönen ”nollataan”? Tepsillä ei ole yhtään jarruketjua ja ykkösvitja hävisi sata-nolla pelinsä tiistaina(kin). Ei ole kovin hauska ilta Vahalahdella, jos saa jahdata kiekkoa & vastustajaa omassa päässä joka vaihdossa. Niin, että sittenkin laittaisin tuon kolmosketjun toiseen muotoon. Kivenmäki ja Venäläinen vaihtakoon paikkoja. Jolloin Mave saisi rakennella paikkoja Vahalahdelle ja Valery-Trabucolle ja kolmonen vääntäisi vastustajan ykkösnyrkkiä vastaan. Olen nero valmentamaan paperilla.
Muutenkin pitäisi peluutusta miettiä tarkemmin. Pelkkä puolustaminen ei tuo onnea eikä myöskään kentällisten tasapainottaminen – malliin ykkösketjun taakse kolmospari. Toisaalta joidenkin takana tuon kankean ja kädettömän pakkiparinkin on pelattava. Toivotaan, että tänään on terävämpää ajatusta vaihtoaitiossa eikä vain pelkkää selviytymistä.
torstaina, syyskuuta 30, 2010
tiistaina, syyskuuta 28, 2010
Varma tappio oli varma tappio
Ei ollut Veikkauksen vieraskerroin yhtään pielessä. Jälkikäteen sanottuna viisi oli jopa pieni kerroin. TPS oli tänään tuuliajolla alusta loppuun. 5-2 on numeroina ok, mutta eihän matsi ollut lähelläkään tasaista.
Ennen ottelua toivoin voittoa (ei), neljä ketjun peluutusta (ei), häikäisevää maalivahtipeliä (kyllä) ja toimivaa ylivoimaa (ei). Lisämausteena äksöniä penkillä (ei). Kerta kaikkiaan surkea esitys Joni Ortiota lukuun ottamatta. Ortio oli hyvä. Parin metrin päässä minusta istunut Upi saa olla tyytyväinen omaan työhönsä. Vaihtoaitiossa Leime ei saa olla.
Vastustajista pitää mainita Ville Peltonen. Ikämieskiekkoilija on Stadin kingi. Miehellä enemmän on johtajuutta kuin legoja. Punnersi johtomaalin heti Tepsin tasoitusmaalin jälkeen ja hetken päästä näytti miten tehdään ylivoimalla maali, kun annetaan tilaa. Valery-Trabucco puolusti katseella ja Peltonen paineli ohi neliön sisään ja laukoi kiekon maaliin. Super-Mario oli superhuono tuossa tilanteessa ja muutenkin IFK:n ykkönen löi Marion johtaman Tepsin ykkösen jäänrakoon. Vaikka se kummelityyppi pelasi laidassa eikä Granlund ollut parhaimmillaan.
TPS:n hyökkäyspelaaminen oli niin huonoa, etten tiedä miten sitä kuvaisi. Ei edes legendaarista näennäishallintaa ollut. Ei tarvitse maalipaikkoja laskea, kun niitä ei juuri ollut. Vain ylivoimalla osui askelmerkit edes lähelle. Ottelun alussa tosin ylivoimakin meni täysin alivoimanelikon komennossa. Organisoitumisesta ei ollut mitään tietoa. Hyökkäykset pysähtyivät järjestään ennen punaviivaa. Kolmannessa erässä Hokki-ketju sai kerran vastustajan ykkösen juoksemaan kiekon perässä hyökkäyspäässä. Tilanne oli silloin 5-2.
Lauantaina oli valoa vähän, ja sekin johtui vastustajasta. Nyt vastustaja oli liigan kärkipäätä ja dominoi koko pelin ajan. Erien alut olivat karmeita. TPS ei päässyt omalta alueelta pois ollenkaan. Kolmannen erän alussa Vahalahti oli kentällä 1.15 ennen kuin pääsi pois pyörityksestä.
Tepsin tilanteesta kertoo paljon se, että Vahalahti ja Venäläinen ovat ykköshyökkääjät joka tilanteessa. Ihan sama onko ylivoima, alivoima, tasavajaa – V&V isketään kentälle ensimmäisinä. Molemmat ovat hyviä pelaajia, mutta eivät he voi joka tilanteessa olla kentällä. Lisäksi ihmetyttää Vahalahden rooli ylivoiman pelimoottorina. Mies osaa ihan helvetin hyvin laukaista suoraan syötöstä ja nyt sitten pitäisi itse syöttää itselle. Ei toimi. Kysykää vaikka muutaman kauden takaiselta Kai Nurmiselta.
Mielestäni enää ei voi syyttää loukkaantumisia tästä konttaamisesta. Loukkaantumisista huolimatta pitäisi näkyä merkkejä järjestelmällisyydestä. Vaikka olihan pakkipari Akkanen-Palmroth huono ja kirjaimellisesti sekunnin jäljessä joka tilanteessa, mutta oli takalinjoilla neljä viime kevään kuusikosta. Ei siltä näyttänyt.
Järjestelmällisyyden puute voi johtua kunnosta tai valmennuksesta. Pahimmassa tapauksessa molemmista. Jos kesä on mennyt osalla vammoja parannellessa ja lopuilla mestaruutta muistelemassa, niin aika synkkä talvi on edessä.
On tämä mustavalkoista. Mustaa. Jotain tarttis tehdä. 6 ottelua ja kolme pistettä ei riitä. Positiivista on se, että liigajumbosta huonommaksi ei pysty vajoamaan ennen kevättä.
Tappio vituttaa aina, mutta nyt vituttaa ylettömän paljon tapa millä tappio tuli. Isät vastaan pojat on oikeasti ihan järjetöntä katsottavaa. Kuin riivinraudalla olisi silitelty päätä katsomossa.
Ennen ottelua toivoin voittoa (ei), neljä ketjun peluutusta (ei), häikäisevää maalivahtipeliä (kyllä) ja toimivaa ylivoimaa (ei). Lisämausteena äksöniä penkillä (ei). Kerta kaikkiaan surkea esitys Joni Ortiota lukuun ottamatta. Ortio oli hyvä. Parin metrin päässä minusta istunut Upi saa olla tyytyväinen omaan työhönsä. Vaihtoaitiossa Leime ei saa olla.
Vastustajista pitää mainita Ville Peltonen. Ikämieskiekkoilija on Stadin kingi. Miehellä enemmän on johtajuutta kuin legoja. Punnersi johtomaalin heti Tepsin tasoitusmaalin jälkeen ja hetken päästä näytti miten tehdään ylivoimalla maali, kun annetaan tilaa. Valery-Trabucco puolusti katseella ja Peltonen paineli ohi neliön sisään ja laukoi kiekon maaliin. Super-Mario oli superhuono tuossa tilanteessa ja muutenkin IFK:n ykkönen löi Marion johtaman Tepsin ykkösen jäänrakoon. Vaikka se kummelityyppi pelasi laidassa eikä Granlund ollut parhaimmillaan.
TPS:n hyökkäyspelaaminen oli niin huonoa, etten tiedä miten sitä kuvaisi. Ei edes legendaarista näennäishallintaa ollut. Ei tarvitse maalipaikkoja laskea, kun niitä ei juuri ollut. Vain ylivoimalla osui askelmerkit edes lähelle. Ottelun alussa tosin ylivoimakin meni täysin alivoimanelikon komennossa. Organisoitumisesta ei ollut mitään tietoa. Hyökkäykset pysähtyivät järjestään ennen punaviivaa. Kolmannessa erässä Hokki-ketju sai kerran vastustajan ykkösen juoksemaan kiekon perässä hyökkäyspäässä. Tilanne oli silloin 5-2.
Lauantaina oli valoa vähän, ja sekin johtui vastustajasta. Nyt vastustaja oli liigan kärkipäätä ja dominoi koko pelin ajan. Erien alut olivat karmeita. TPS ei päässyt omalta alueelta pois ollenkaan. Kolmannen erän alussa Vahalahti oli kentällä 1.15 ennen kuin pääsi pois pyörityksestä.
Tepsin tilanteesta kertoo paljon se, että Vahalahti ja Venäläinen ovat ykköshyökkääjät joka tilanteessa. Ihan sama onko ylivoima, alivoima, tasavajaa – V&V isketään kentälle ensimmäisinä. Molemmat ovat hyviä pelaajia, mutta eivät he voi joka tilanteessa olla kentällä. Lisäksi ihmetyttää Vahalahden rooli ylivoiman pelimoottorina. Mies osaa ihan helvetin hyvin laukaista suoraan syötöstä ja nyt sitten pitäisi itse syöttää itselle. Ei toimi. Kysykää vaikka muutaman kauden takaiselta Kai Nurmiselta.
Mielestäni enää ei voi syyttää loukkaantumisia tästä konttaamisesta. Loukkaantumisista huolimatta pitäisi näkyä merkkejä järjestelmällisyydestä. Vaikka olihan pakkipari Akkanen-Palmroth huono ja kirjaimellisesti sekunnin jäljessä joka tilanteessa, mutta oli takalinjoilla neljä viime kevään kuusikosta. Ei siltä näyttänyt.
Järjestelmällisyyden puute voi johtua kunnosta tai valmennuksesta. Pahimmassa tapauksessa molemmista. Jos kesä on mennyt osalla vammoja parannellessa ja lopuilla mestaruutta muistelemassa, niin aika synkkä talvi on edessä.
On tämä mustavalkoista. Mustaa. Jotain tarttis tehdä. 6 ottelua ja kolme pistettä ei riitä. Positiivista on se, että liigajumbosta huonommaksi ei pysty vajoamaan ennen kevättä.
Tappio vituttaa aina, mutta nyt vituttaa ylettömän paljon tapa millä tappio tuli. Isät vastaan pojat on oikeasti ihan järjetöntä katsottavaa. Kuin riivinraudalla olisi silitelty päätä katsomossa.
Varma tappio?
TPS on tänään hirmuinen altavastaaja, ainakin jos uskotaan Veikkauksen kertoimia. Vierasvoiton kerroin on 5 eli varma tappio? Minusta tuo on ylikerroin jos mikä, olisi vaikka 3 mieluummin. Ei sinänsä minua heilauta mihinkään, kun en ikinä jaksa pelata mitään pelejä. Mutta olisi kiva tietää mihin iso kerroin perustuu. Lisää liikevaihtoa ylikertoimien metsästäjiltä.
TPS pelaa tänään lähes samalla kokoonpanolla kuin lauantaina. Ortio saa kauden toisen startin ja MAX on pelikunnossa ja hyppää nelosketjuun. Suominen väistää MAXin tieltä. Olisi kiva tietää mikä Suomisen tilanne on? Lauantaina pelasi viisi minuuttia, lähinnä ylivoimaa(!). Vanha vamma vaivaa vai koirankoppi?
Suomisen ketjukaverit Kluuskeri ja Laine pelasivat lauantaina yhdeksän (9) sekuntia mieheen. Kluuskeri paikkasi flunssaista Plihalia ja Laine oli Bergmanin tilalla. Mahtoi olla kiva peli pojilla. Oikeasti en vaan voi käsittää tuollaista jääaikaa. Eivät ehtineet edes munata. Kolmella ketjulla pelaaminen näkyi muiden hyökkääjien jääajassa, Vahalahti veti pohjat melkein 26 minuutin jääajalla. En usko, että tekee hyvää pidemmän päälle. Ei Vahalahdelle eikä joukkueelle.
Markus Nordlundin paluu kaukaloon teki hyvää. Masto otti mukavasti vastuuta ja teki pääasiassa oikeita ratkaisuja kiekon kanssa. Enää tarvitaan kaksi liigakelpoista pakkia ja puolustus on iskussa.
Lauantain pelissä oli pientä valoa näkyvissä siellä täällä, vaikka narrit oli kaukana vanhoista Joren joukkueista (pl. TPS 2005-07). Ja sitten oli niitä mustia aukkoja, kuten ylivoima. En tiedä millä perusteella kakkosylivoiman hyökkääjät oli kasattu, mutta Tapio-Kivenmäki-Suominen ei tunnu hyvältä edes paperilla.
Kivenmäen maagisuus meni/menee hukkaan, jos ainoa kuvio on Kivenmäen syöttö laidasta, seisovilta jaloilta neliön läpi tuon tasoisille maalintekijöille. ”Kaikki” osaavat tuon pelata pois. Jotain variaatiota tuohon tarvitaan, jos tulosta halutaan. Kivenmäelle ainakin paremmat ketjukaverit ja ryhdistäytymisraippaa, ettei pelaaminen mene vallan vääränlaisen kiukun puolelle.
Odotukset tälle illalle ovat vierasvoitto, neljän ketjun peluutus, häikäisevä maalivahtipeli ja toimiva ylivoima. Pelkkä voittokin kelpaa. Tulisi edes piste. Jotain äksöniä valmennuksen puolelta. Minä en vaan pidä passiivisesta penkkivalmennuksesta. Tykkään tsemppauksesta ja piiskauksesta. Vaatimisesta. Mahdollisuuksien antamisesta. Onnistumisten palkitsemisesta ja epäonnistuneiden laittamisesta uudelleen tuleen. Tunteista, muistakin kuin vitutuksesta.
Muuten olen sitä mieltä, että illan kotijoukkue on kiva vastustaja, koska pelaavat aina miten sattuu. Ja pitäähän se tsekata miten HIFK:n pääyhteistyökumppani Urheilulehti näkyy hallilla. Vetääkö johtava analyytikko liveprovoshow’n vai tekeekö donitseja skootterilla vai näkyykö miestä ollenkaan.
TPS pelaa tänään lähes samalla kokoonpanolla kuin lauantaina. Ortio saa kauden toisen startin ja MAX on pelikunnossa ja hyppää nelosketjuun. Suominen väistää MAXin tieltä. Olisi kiva tietää mikä Suomisen tilanne on? Lauantaina pelasi viisi minuuttia, lähinnä ylivoimaa(!). Vanha vamma vaivaa vai koirankoppi?
Suomisen ketjukaverit Kluuskeri ja Laine pelasivat lauantaina yhdeksän (9) sekuntia mieheen. Kluuskeri paikkasi flunssaista Plihalia ja Laine oli Bergmanin tilalla. Mahtoi olla kiva peli pojilla. Oikeasti en vaan voi käsittää tuollaista jääaikaa. Eivät ehtineet edes munata. Kolmella ketjulla pelaaminen näkyi muiden hyökkääjien jääajassa, Vahalahti veti pohjat melkein 26 minuutin jääajalla. En usko, että tekee hyvää pidemmän päälle. Ei Vahalahdelle eikä joukkueelle.
Markus Nordlundin paluu kaukaloon teki hyvää. Masto otti mukavasti vastuuta ja teki pääasiassa oikeita ratkaisuja kiekon kanssa. Enää tarvitaan kaksi liigakelpoista pakkia ja puolustus on iskussa.
Lauantain pelissä oli pientä valoa näkyvissä siellä täällä, vaikka narrit oli kaukana vanhoista Joren joukkueista (pl. TPS 2005-07). Ja sitten oli niitä mustia aukkoja, kuten ylivoima. En tiedä millä perusteella kakkosylivoiman hyökkääjät oli kasattu, mutta Tapio-Kivenmäki-Suominen ei tunnu hyvältä edes paperilla.
Kivenmäen maagisuus meni/menee hukkaan, jos ainoa kuvio on Kivenmäen syöttö laidasta, seisovilta jaloilta neliön läpi tuon tasoisille maalintekijöille. ”Kaikki” osaavat tuon pelata pois. Jotain variaatiota tuohon tarvitaan, jos tulosta halutaan. Kivenmäelle ainakin paremmat ketjukaverit ja ryhdistäytymisraippaa, ettei pelaaminen mene vallan vääränlaisen kiukun puolelle.
Odotukset tälle illalle ovat vierasvoitto, neljän ketjun peluutus, häikäisevä maalivahtipeli ja toimiva ylivoima. Pelkkä voittokin kelpaa. Tulisi edes piste. Jotain äksöniä valmennuksen puolelta. Minä en vaan pidä passiivisesta penkkivalmennuksesta. Tykkään tsemppauksesta ja piiskauksesta. Vaatimisesta. Mahdollisuuksien antamisesta. Onnistumisten palkitsemisesta ja epäonnistuneiden laittamisesta uudelleen tuleen. Tunteista, muistakin kuin vitutuksesta.
Muuten olen sitä mieltä, että illan kotijoukkue on kiva vastustaja, koska pelaavat aina miten sattuu. Ja pitäähän se tsekata miten HIFK:n pääyhteistyökumppani Urheilulehti näkyy hallilla. Vetääkö johtava analyytikko liveprovoshow’n vai tekeekö donitseja skootterilla vai näkyykö miestä ollenkaan.
torstaina, syyskuuta 23, 2010
Kadonnutta peliä etsimässä
0-7 tappion jälkeen valmennus vaihtaa maalivahtia illan JYP-peliin. Joni Ortio aloittaa maalilla. Huippulupaus(?) saa näyttöpaikan. Muuten kokoonpano on liki ennallaan. Järvinen ja Vittasmäki vaihtavat paikkoja. Ketjut ovat ennallaan.
Illalla nähdään voiko kadonneen sävelen löytää kahdessa yössä. Hävitäänkö tänään kaksinkamppailut yhtä helposti kuin tiistaina? Jos ei hävitä, niin toivoa on. Antaako Ortio mahdollisuuden voittaa? Jos antaa, niin toivoa on. Lässyn, lässyn. Toivoa on aina ennen peliä. Katsotaan pelin jälkeen rasvataanko köyttä. Köysi on jo kaivettu komerosta, jonne se lokakuussa 2008 pistettiin jemmaan pahan päivän varalle. Vielä kun löytäisi nyt jo härskiintyneen rasvan jostain.
Illalla nähdään voiko kadonneen sävelen löytää kahdessa yössä. Hävitäänkö tänään kaksinkamppailut yhtä helposti kuin tiistaina? Jos ei hävitä, niin toivoa on. Antaako Ortio mahdollisuuden voittaa? Jos antaa, niin toivoa on. Lässyn, lässyn. Toivoa on aina ennen peliä. Katsotaan pelin jälkeen rasvataanko köyttä. Köysi on jo kaivettu komerosta, jonne se lokakuussa 2008 pistettiin jemmaan pahan päivän varalle. Vielä kun löytäisi nyt jo härskiintyneen rasvan jostain.
Musta sukellus?
TPS pääsi tämän viikon Urheilulehden (38/2010) kansijutuksi otsikolla: ”Heikki Leimen pelikirja tietää TPS:lle syvää sukellusta.” Otsikkoa tehostetaan vielä sanalla ”TUHO”.
Artikkeli "Musta sukellus" on viiden sivun mittainen, josta ensimmäinen aukeama on kuva ja ingressi. Loput sivut ovat tekstiä ja kuvaa. Itse asiassa tekstiä on aika vähän.
Juttu voidaan kiteyttää siihen, että Leime epäonnistuu, koska yrittää jatkaa Suikkasen pelitavalla. Epäonnistuminen johtuu siitä, että Leime ei hallitse Suikkasen pelitapaa. Ja siksi tuho. Eli valmentajarekrytointi olisi mennyt pieleen, vaikka seuran oman pojan palkkaaminen onkin hyvä asia.
Kolmen runkosarjaottelun jälkeen voi sanoa, että lehden johtava analyytikko on hajulla. Toivon sydämeni pohjasta, että ei olisi. Tänään on ensimmäinen paikka korjata tilannetta.
Artikkeli "Musta sukellus" on viiden sivun mittainen, josta ensimmäinen aukeama on kuva ja ingressi. Loput sivut ovat tekstiä ja kuvaa. Itse asiassa tekstiä on aika vähän.
Juttu voidaan kiteyttää siihen, että Leime epäonnistuu, koska yrittää jatkaa Suikkasen pelitavalla. Epäonnistuminen johtuu siitä, että Leime ei hallitse Suikkasen pelitapaa. Ja siksi tuho. Eli valmentajarekrytointi olisi mennyt pieleen, vaikka seuran oman pojan palkkaaminen onkin hyvä asia.
Kolmen runkosarjaottelun jälkeen voi sanoa, että lehden johtava analyytikko on hajulla. Toivon sydämeni pohjasta, että ei olisi. Tänään on ensimmäinen paikka korjata tilannetta.
keskiviikkona, syyskuuta 22, 2010
Ariel
"Elämään pitää suhtautua vakavasti, jotta sille voisi nauraa." -Matti Pellonpää.
Eiliseen peliin en ehtinyt. Sen sijaan kävin katsomassa Aki Kaurismäen Arielin. Ariel on hyvä leffa. Rainan antama hyvä alavire hävisi pienestä ihmisestä nanosekunnissa, kun avasin puhelimen. Kirjeenvaihtajan viestit kertoivat karua kuvaa matsin kulusta. Lopussa oli uhkakuva: onko tämä hanttailua vol2?
TPS-Blues 0-7. Maalikooste on vakavaa katsottavaa. Naurattaa hallitsevan mestarin pelaaminen. Viime keväästä ei näy merkkiäkään, vaikka paidoissa lukee paljon samoja nimiä. Maalivahti tekee kaiken väärin, puolustajat tekevät kaiken väärin ja hyökkääjät tekevät kaiken väärin. Eikä voi valmentajaakaan kiitellä. Paitsi siitä, että ei sanonut loukkaantumistilannetta tappion syyksi. Syyt pelilliseen aneemisuuteen ovat jossain muualla:
- henkinen mestaruuskrapula?
- fyysinen mestaruuskrapula, pitkä kuuma kesä täynnä juhlintaa?
- valmentaja ei osaa?
Muita syitä en keksi. 17 päästettyä maalia kolmessa pelissä on järjetön lukema. Tuskin kelpaisi edes jääpallossa. Jääkiekossa kelpaa tyhjän pistepotin napsimiseen.
Jos pelaajien asenne on ongelma, niin miten tilanne korjataan? Peili ja valmennus korjaavat. Jos pelaajien kunto on ongelma, niin miten tilanne korjataan? Rautala tietää. Jos ongelma on päävalmentajan pätevyys hommaan, niin miten tilanne korjataan? Vuori tietää? Vähän epäilen, kun on kerran nykyisenkin palkannut. Uutta arpaa kehiin? Vähän pakko, jos ei pian tulosta tule. Pelaajia ei voi vaihtaa tässä vaiheessa. Pelitavan luojan voi.
Joka tapauksessa TPS on de facto pelillisessä kriisissä ja kriisi pitää ratkaista heti. Tällä menolla pudotuspelipaikka jää haaveeksi ja mestarista jumboksi yhdessä kaudessa on lähellä. Toki vielä on runkosarjaa jäljellä 57 ottelua, mutta kuinka paljon etumatkaa voi antaa? Mielestäni ei yhtään, varsinkaan nyt nähdyllä tyylillä. Lentokeli pitää kaivaa esiin jostain. Äh, korjataan. Voittava peli pitää kaivaa esiin. Tyylistä viis.
Tällä viikolla on kaksi peliä, joista todennäköisesti ei tule pistettäkään nykytasolla, hyvä jos maaleja pystyvät tekemään. JYP vieraissa on todella paha vastus, Dufva ei ole mikään eilisen teeren poika. Jokerit kotona tuo yleisöä katsomoon, mutta turha koittaa – Jortsu voittaa. Hei. Mutta suunnanmuutosta pitää silti yrittää. Jospa sisulla jotain irtoaisi. Joku pelitapa tietenkin auttaisi, ettei sisu valu pelkkään sinkoiluun.
Mielestäni tämä kriisi ei kaipaa uusia pelaajia. Ainakaan hyökkääjiä. Puolustukseen tietenkin olisi hyvä saada liigakelpoinen pelaaja tai jopa pelaajia, koska junnut ja mestisapu eivät yksinkertaisesti pysty kantamaan joukkuetta ja loukkaantuneiden paluuaikataulut ovat aina vähän epämääräisiä, ainakin Raboinin osalta. Maalivahtitilanteeseen en osaa sanoa mitään. Onhan se ilkeää, jos ei ykkösmaalivahti olekaan kypsä ykköseksi. Ehkä jostain löytyy halpa ja varma kirittäjä, sopiva vastuunjakaja. Toivottavasti ei sellaista tarvita, vaan pelitapa ja yritys löytyvät alkukauden kaivon pohjalta ja Engrenilläkin alkaa musta tarttumaan. Vai onko pohja vielä näkyvissäkään?
Kyllä muuten vituttaa.
Eiliseen peliin en ehtinyt. Sen sijaan kävin katsomassa Aki Kaurismäen Arielin. Ariel on hyvä leffa. Rainan antama hyvä alavire hävisi pienestä ihmisestä nanosekunnissa, kun avasin puhelimen. Kirjeenvaihtajan viestit kertoivat karua kuvaa matsin kulusta. Lopussa oli uhkakuva: onko tämä hanttailua vol2?
TPS-Blues 0-7. Maalikooste on vakavaa katsottavaa. Naurattaa hallitsevan mestarin pelaaminen. Viime keväästä ei näy merkkiäkään, vaikka paidoissa lukee paljon samoja nimiä. Maalivahti tekee kaiken väärin, puolustajat tekevät kaiken väärin ja hyökkääjät tekevät kaiken väärin. Eikä voi valmentajaakaan kiitellä. Paitsi siitä, että ei sanonut loukkaantumistilannetta tappion syyksi. Syyt pelilliseen aneemisuuteen ovat jossain muualla:
- henkinen mestaruuskrapula?
- fyysinen mestaruuskrapula, pitkä kuuma kesä täynnä juhlintaa?
- valmentaja ei osaa?
Muita syitä en keksi. 17 päästettyä maalia kolmessa pelissä on järjetön lukema. Tuskin kelpaisi edes jääpallossa. Jääkiekossa kelpaa tyhjän pistepotin napsimiseen.
Jos pelaajien asenne on ongelma, niin miten tilanne korjataan? Peili ja valmennus korjaavat. Jos pelaajien kunto on ongelma, niin miten tilanne korjataan? Rautala tietää. Jos ongelma on päävalmentajan pätevyys hommaan, niin miten tilanne korjataan? Vuori tietää? Vähän epäilen, kun on kerran nykyisenkin palkannut. Uutta arpaa kehiin? Vähän pakko, jos ei pian tulosta tule. Pelaajia ei voi vaihtaa tässä vaiheessa. Pelitavan luojan voi.
Joka tapauksessa TPS on de facto pelillisessä kriisissä ja kriisi pitää ratkaista heti. Tällä menolla pudotuspelipaikka jää haaveeksi ja mestarista jumboksi yhdessä kaudessa on lähellä. Toki vielä on runkosarjaa jäljellä 57 ottelua, mutta kuinka paljon etumatkaa voi antaa? Mielestäni ei yhtään, varsinkaan nyt nähdyllä tyylillä. Lentokeli pitää kaivaa esiin jostain. Äh, korjataan. Voittava peli pitää kaivaa esiin. Tyylistä viis.
Tällä viikolla on kaksi peliä, joista todennäköisesti ei tule pistettäkään nykytasolla, hyvä jos maaleja pystyvät tekemään. JYP vieraissa on todella paha vastus, Dufva ei ole mikään eilisen teeren poika. Jokerit kotona tuo yleisöä katsomoon, mutta turha koittaa – Jortsu voittaa. Hei. Mutta suunnanmuutosta pitää silti yrittää. Jospa sisulla jotain irtoaisi. Joku pelitapa tietenkin auttaisi, ettei sisu valu pelkkään sinkoiluun.
Mielestäni tämä kriisi ei kaipaa uusia pelaajia. Ainakaan hyökkääjiä. Puolustukseen tietenkin olisi hyvä saada liigakelpoinen pelaaja tai jopa pelaajia, koska junnut ja mestisapu eivät yksinkertaisesti pysty kantamaan joukkuetta ja loukkaantuneiden paluuaikataulut ovat aina vähän epämääräisiä, ainakin Raboinin osalta. Maalivahtitilanteeseen en osaa sanoa mitään. Onhan se ilkeää, jos ei ykkösmaalivahti olekaan kypsä ykköseksi. Ehkä jostain löytyy halpa ja varma kirittäjä, sopiva vastuunjakaja. Toivottavasti ei sellaista tarvita, vaan pelitapa ja yritys löytyvät alkukauden kaivon pohjalta ja Engrenilläkin alkaa musta tarttumaan. Vai onko pohja vielä näkyvissäkään?
Kyllä muuten vituttaa.
tiistaina, syyskuuta 21, 2010
Positiivinen tulos
”HC TPS Turku Oy:n liikevaihto tilikaudella 1.5.2009–30.4.2010 oli 5.311.646,13 euroa. Tilikauden tulos oli 1.308.242,56 euroa voitollinen”. HC TPS Turku Oy
Kausi 2009-2010 oli kaikilla mittareilla mitattuna järjetön suoritus. Mestaruus ja yli milli plussaa, goddamnit. Elvistä kehiin.
Tuloksessa ei ole mukana ilmeisesti Suikkasen sopimuksenpurkukorvausta tai Filppulan NHL-siirtokorvausta. Äkkiseltään ajateltuna massiivisen tuloksena takana on yhtälö mestaruus halvalla porukalla. Joskus ennen TPS voitti mestaruuden jollain 2,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla ja teki tappiota. Ulkomuistista nämä luvut. Viime kaudella pelaajabudjetti oli pyöristettynä miljoonan verran pienempi kuin ennen ja pudotuspelien tulonjako on nykyään erilainen. Eli voittoa tulee väkisin, jos halvalla pelaa pilkkuun asti.
Tai sitten Sepon ja Antin pirullisen ovela suunnitelma toimi. Tai jotain muuta hassua. Ihan sama, plussaa tuli mestaruuden lisäksi ja seura (osakeyhtiö) seisoo tällä hetkellä tukevamman saven päällä.
Pelaajarintamalla taas ollaan kaulaa myöten savessa. Lainamies Jean-Luc Grand-Pierre sai puujalan lauantaina ja on sivussa jonkin aikaa. Eikä siinä kaikki, vaan myös Miika Huczkowski loukkaantui. Pahemmin. Perkele! Runkopuolustajista on jäljellä Järvinen, Skålberg ja Vittasmäki. Niin, että perkele! Kannatti pelata European Trophya, varsinkin lopputurnauksen kolme peliä kolmessa päivässä oli naseva lopetus.
No, Mikael Aaltonen nousee kokoonpanoon ja kuudenneksi mieheksi hankittiin Mestiksestä Juuso Akkanen. Ei paljon naurata nykyinen pakisto. Varsinkin kun joukkueen puolustuspelaaminen on umpisurkeaa. Harjoitusotteluissa oma verkko soi jo hyvää tahtia ja liigassa vielä tiukemmin. 10 päästettyä maalia kahdessa ottelussa. Ei voi silittää kenenkään päätä.
Porissa ei muuten ollut kivaa. Ässät luisteli Tepsin nurin ja rokotti nätisti virheistä. Toisessa erässä Tepsillä oli vielä sauma nousta junan kyytiin tilanteessa 4-2. Mutta kaksi minuuttia 5-3 ylivoimaa ei tuottanut yhtään mitään. Pari laukausta taisi tulla. Viisi hyökkääjää syötteli laitojen lähellä toisilleen. Tosi luovaa. Yhtä luovaa kuin peluutuskin. Edes pelikatkolla (jäähyä jäljellä 30 sekuntia) ei miehiä vaihdettu. Onko tosiaankin niin, että TPS:llä ei ole muita pelaajia ylivoimalle? Tatti otsassa katselin kotijoukkueen näytöstä.
Tepsin pitää parantaa alivoimaa, ylivoimaa ja tasakentällisin pelaamista. Ja maalivahtipeliä. Ei ole paljon parantamista. Tällä hetkellä TPS ei kestä prässäämistä ollenkaan. Prässin alta ei päästä pois. Toivottavasti joukkue löytää itsensä, muuten Blues äestää itselleen pisteet tänään. Harmikseni en Turkuun tänään ehdi töiden takia. Menee viime keväänä alkanut putki peräkkäisistä (SM-liiga)otteluista poikki.
Kausi 2009-2010 oli kaikilla mittareilla mitattuna järjetön suoritus. Mestaruus ja yli milli plussaa, goddamnit. Elvistä kehiin.
Tuloksessa ei ole mukana ilmeisesti Suikkasen sopimuksenpurkukorvausta tai Filppulan NHL-siirtokorvausta. Äkkiseltään ajateltuna massiivisen tuloksena takana on yhtälö mestaruus halvalla porukalla. Joskus ennen TPS voitti mestaruuden jollain 2,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla ja teki tappiota. Ulkomuistista nämä luvut. Viime kaudella pelaajabudjetti oli pyöristettynä miljoonan verran pienempi kuin ennen ja pudotuspelien tulonjako on nykyään erilainen. Eli voittoa tulee väkisin, jos halvalla pelaa pilkkuun asti.
Tai sitten Sepon ja Antin pirullisen ovela suunnitelma toimi. Tai jotain muuta hassua. Ihan sama, plussaa tuli mestaruuden lisäksi ja seura (osakeyhtiö) seisoo tällä hetkellä tukevamman saven päällä.
Pelaajarintamalla taas ollaan kaulaa myöten savessa. Lainamies Jean-Luc Grand-Pierre sai puujalan lauantaina ja on sivussa jonkin aikaa. Eikä siinä kaikki, vaan myös Miika Huczkowski loukkaantui. Pahemmin. Perkele! Runkopuolustajista on jäljellä Järvinen, Skålberg ja Vittasmäki. Niin, että perkele! Kannatti pelata European Trophya, varsinkin lopputurnauksen kolme peliä kolmessa päivässä oli naseva lopetus.
No, Mikael Aaltonen nousee kokoonpanoon ja kuudenneksi mieheksi hankittiin Mestiksestä Juuso Akkanen. Ei paljon naurata nykyinen pakisto. Varsinkin kun joukkueen puolustuspelaaminen on umpisurkeaa. Harjoitusotteluissa oma verkko soi jo hyvää tahtia ja liigassa vielä tiukemmin. 10 päästettyä maalia kahdessa ottelussa. Ei voi silittää kenenkään päätä.
Porissa ei muuten ollut kivaa. Ässät luisteli Tepsin nurin ja rokotti nätisti virheistä. Toisessa erässä Tepsillä oli vielä sauma nousta junan kyytiin tilanteessa 4-2. Mutta kaksi minuuttia 5-3 ylivoimaa ei tuottanut yhtään mitään. Pari laukausta taisi tulla. Viisi hyökkääjää syötteli laitojen lähellä toisilleen. Tosi luovaa. Yhtä luovaa kuin peluutuskin. Edes pelikatkolla (jäähyä jäljellä 30 sekuntia) ei miehiä vaihdettu. Onko tosiaankin niin, että TPS:llä ei ole muita pelaajia ylivoimalle? Tatti otsassa katselin kotijoukkueen näytöstä.
Tepsin pitää parantaa alivoimaa, ylivoimaa ja tasakentällisin pelaamista. Ja maalivahtipeliä. Ei ole paljon parantamista. Tällä hetkellä TPS ei kestä prässäämistä ollenkaan. Prässin alta ei päästä pois. Toivottavasti joukkue löytää itsensä, muuten Blues äestää itselleen pisteet tänään. Harmikseni en Turkuun tänään ehdi töiden takia. Menee viime keväänä alkanut putki peräkkäisistä (SM-liiga)otteluista poikki.
perjantaina, syyskuuta 17, 2010
Ensivaikutelma
Korkki on auki. Kauden ei pullon. Muutamia ajatuksia eilisestä TPS-HPK 5-4 vm –pelistä.
Avausseremonia oli ihan kiva. Ei oikein ollut odotuksia sitä kohtaan, joten kai se noinkin menee. Viirin paljastus oli hieno hetki. Avauskiekon pudotti kulttuuri- ja urheiluministeri, joka tällä kertaa oli jo lähes kartalla mitä pitää tehdä. Maamme-laulua en ole koskaan ymmärtänyt seurapeleissä. Seisoin asennossa ja kuuntelin av-vehkeiden särinää.
TPS:n peli oli hidasta ja pikkunäppärää. Liike oli mallia juoksen suolla munia myöten letossa. Ja eihän siitä pelistä silloin mitään tule. Parhaimmillaan Tepsi veti viiden jätkän rintamahyökkäyksen, omalla siniviivalla. Kävellen. No yllättäen ei keskialueen ylitys onnistunut. Heti kun oli liikettä, niin tapahtui hyviä asioita.
Puolustuspelaaminen oli karmean ja sysipaskan välissä. En tiedä pelasivatko aluetta, miestä, kiekkoa, kikkeliä vai piñataa. Viimeiseltä se näytti.
Jäi sellainen kuva, että TPS halutessaan painoi kaasun pohjaan ja teki maalin. Värilasit päässä tässä heitossa, mutta entä sitten. Kolmannessa erässä 4-2 tilanteessa loppui pelaaminen kokonaan. Kertsi sai ihan rauhassa hakea kavennusta ja myöhemmin tasoitusta. En ymmärrä miksi jatkoajan 4-3 ylivoima oli niin onnetonta. 2 minuuttia saivat hinkata ja hinkkaukseksi se jäi. Pistejako olisi ollut hyvä lopputulos, mutta kyllä kaksi pistettäkin kelpaa.
No, ei tästä voi kun parantaa joukkuepelaamista. Otetaan yksilöt käsittelyyn.
Jean-Luc Grand-Pierre oli roikale myös käytökseltään eikä vain olemukseltaan. Lämmittelyssä venytteli yksin punaviivalla ja tuijotti vastustajia tiukasti. Ensimmäinen purku alivoimalla oli maailman neljänneksi huonoin. Maalin takaa jäänuoliainen laitaa pitkin siniviivalle päivystäneellä vihulaiselle. Heti perään illan ensimmäinen taklaus, joka sai kohahduksen aikaan yleisössä.
”Hyvä Pieru!” – ”Iso-Pieru” kuului toisen erän lopussa katsomosta. Nauratti.
Grand-Pierre oli selvästi hukassa viisikkopelissä ja kommunikaatiovaikeuksia taisi olla pakkiparin kanssa, koska sen verran laajalla säteellä mies operoi. Iso mies osaa antaa kovan syötön lapaan. Laukaus meni ohi, mutta ihan napakasti se lähtee.
Ylivoimalla pelasi maalin edessä. Minä en tykkää tuosta kuviosta. Iso pakki tekee toki hyvää maskia, mutta ei noilla tai Bergin käsillä lyödä irtokiekkoja sisään tai haeta kiekkoa maalin takaa tai riistetä kiekkoa takaisin. Plihal tai Hauhtonen ovat paljon parempi maskimiehinä ja maalintekijöinä tuolla paikalla. Yhdessäkin ylivoimassa Grand-Pierre joutui vastustajan maalin takana vaikeuksiin, ei lähtenyt syöttö järin pehmeästi ja hosumiseksi meni. Lopulta kiekko meni hyökkääjälle asti, mutta samassa oli jo kerholainen painimassa hyökkääjän kanssa.
Viime kevään Hannibal - kokomaskissa silloin pelannut Laamanen - sai tuta Grand-Pierren voiman. Laamanen tuuppasi maalin kulmalla mustan miehen nurin takaapäin. Yllättävän ketterästi roikale nousi ylös ja niittasi Laamasen kontilleen. Niskaan tosin löi, mutta sitä saa mitä tilaa Jean-Lucilta.
Ensimmäisen lepsun ja silmät kiinni tehdyn alivoimapurun vastakohta nähtiin toisessa erässä. Erittäin kovalla lämärillä kiekko pois, ihan edessä oli kaksi vastustajaa ja kiekko oli melkein vastustajan lavassa. Sellainen raivokas ja epätyypillinen ratkaisu. Hyvä, ettei maila mennyt poikki. Tai jos kiekko olisi osunutkin vastustajaan… tiedä minne olisi kimmonnut. Minua päähän.
Yhteenvetona sanon, että kyllä yksi Grand-Pierre tekee hyvää. Lisää harjoituksia ja pelejä alle, niin on tippa linssissä kun lähtee kohti Leksandia.
TPS:n pakkipulasta kertoo paljon se, että Miika Huczkowski pelasi ylivoimaa. Miika uskaltaa pelata, mutta kädet ja/tai peliäly ei vaan riitä tarpeeksi nopeisiin siirtoihin. Enemmän sellaista selviämiskamppailua, joka ei ylivoimalla riitä. Ylivoimalla pitää pystyy jallittamaan eikä vaan nippanappa nuorallakävelemään. Muuten ”Hans” on oivallinen puolustaja.
Venäläinen taklasi kerran kunnolla. Rasti seinään. Yleensä vetää liinat kiinni ja hipaisee. Erkinjuntti rakastaa edelleen kiekkoa liian paljon. Tapio teki maailmanennätyksen laukauksen lepsuudessa. Olisiko mennyt edes maaliin asti. Bergmanista tulee vielä hyvä sälli. Valery-Trabucco teki pelimiehen maalin nollakulmasta. Mielestäni Lassila on välillä ylimielinen ja pelaa turhan rennosti ja nyt napsahti ns. leukaan. Ylimielisyys, lepsuilu näkyy esimerkiksi pitkissä puruissa, joissa Lassila koppaa rällällä kiekon varmistamatta kropalla. Jonkun kerran kiekko vielä ottaa epäloogisen pompun nenän edessä ja rällä kauhoo tyhjää ja se on maali. Tai sitten kuvittelen omiani. Todennäköisesti.
Pelaajia en jaksa enempää fundeerata, työt puskevat niskaan.
Tepsillä on SM-liigaan tarpeeksi taitoa, taito vaan pitää vaan saada käyttöön eli lisää liikettä ja kurinalaisempaa pelitavan noudattamista. Ylivoimalle oikeat jannut. Alivoimalle aggressiivisempaa otetta. Kyllä se siitä.
Ottelutapahtumasta vielä sen verran, että alkuvideo ja pelaajaesittely on tehty samalla tavalla kuin viime vuonna. Jopa Suikkasen slogan on mukana, mikä on hölmö juttu. Olisivat keksineet uuden. Pelaajaesittelyssä vain Vittasmäellä oli jotain ylimääräistä elehdintää. Loput tuijottivat enemmän tai vähemmän rautakanki pyllyssä kameraan. Varsinkin Kivenmäki. EJ:kin oli harmaata massaa.
Screenillä oli uutuutena alareunan ”palkki”, jossa pyöri jotain animaatioita, tuotemainoksia ja tuloksia muilta paikkakunnilta. Heikko uudistus, koska itse kuva jäi todella tuhruiseksi. Uusinnoista ei saa kunnolla selvää, varsinkaan maaleista. Toivottavasti jaettu ruutu loppuu heti alkuunsa.
SM-liigan kaksi mainoskatkoa per erä tappoivat kyllä kaiken tunnelman. Ei ole hyvä uudistus. Alaspäin juokseva kello on ihan ok. Vähän aikaa kestää, että tottuu siihen. Enää ei jännäkakka kurki ajassa 53.00 ja tilanteessa 1-3. Eikun. Niin, ei kurki. On jo housuissa.
Huomenna Poriin, jossa olisi parempi olla vauhtia. Kävelyvauhdilla tulee varma tappio ja ihan vitun kiva kotimatka.
Avausseremonia oli ihan kiva. Ei oikein ollut odotuksia sitä kohtaan, joten kai se noinkin menee. Viirin paljastus oli hieno hetki. Avauskiekon pudotti kulttuuri- ja urheiluministeri, joka tällä kertaa oli jo lähes kartalla mitä pitää tehdä. Maamme-laulua en ole koskaan ymmärtänyt seurapeleissä. Seisoin asennossa ja kuuntelin av-vehkeiden särinää.
TPS:n peli oli hidasta ja pikkunäppärää. Liike oli mallia juoksen suolla munia myöten letossa. Ja eihän siitä pelistä silloin mitään tule. Parhaimmillaan Tepsi veti viiden jätkän rintamahyökkäyksen, omalla siniviivalla. Kävellen. No yllättäen ei keskialueen ylitys onnistunut. Heti kun oli liikettä, niin tapahtui hyviä asioita.
Puolustuspelaaminen oli karmean ja sysipaskan välissä. En tiedä pelasivatko aluetta, miestä, kiekkoa, kikkeliä vai piñataa. Viimeiseltä se näytti.
Jäi sellainen kuva, että TPS halutessaan painoi kaasun pohjaan ja teki maalin. Värilasit päässä tässä heitossa, mutta entä sitten. Kolmannessa erässä 4-2 tilanteessa loppui pelaaminen kokonaan. Kertsi sai ihan rauhassa hakea kavennusta ja myöhemmin tasoitusta. En ymmärrä miksi jatkoajan 4-3 ylivoima oli niin onnetonta. 2 minuuttia saivat hinkata ja hinkkaukseksi se jäi. Pistejako olisi ollut hyvä lopputulos, mutta kyllä kaksi pistettäkin kelpaa.
No, ei tästä voi kun parantaa joukkuepelaamista. Otetaan yksilöt käsittelyyn.
Jean-Luc Grand-Pierre oli roikale myös käytökseltään eikä vain olemukseltaan. Lämmittelyssä venytteli yksin punaviivalla ja tuijotti vastustajia tiukasti. Ensimmäinen purku alivoimalla oli maailman neljänneksi huonoin. Maalin takaa jäänuoliainen laitaa pitkin siniviivalle päivystäneellä vihulaiselle. Heti perään illan ensimmäinen taklaus, joka sai kohahduksen aikaan yleisössä.
”Hyvä Pieru!” – ”Iso-Pieru” kuului toisen erän lopussa katsomosta. Nauratti.
Grand-Pierre oli selvästi hukassa viisikkopelissä ja kommunikaatiovaikeuksia taisi olla pakkiparin kanssa, koska sen verran laajalla säteellä mies operoi. Iso mies osaa antaa kovan syötön lapaan. Laukaus meni ohi, mutta ihan napakasti se lähtee.
Ylivoimalla pelasi maalin edessä. Minä en tykkää tuosta kuviosta. Iso pakki tekee toki hyvää maskia, mutta ei noilla tai Bergin käsillä lyödä irtokiekkoja sisään tai haeta kiekkoa maalin takaa tai riistetä kiekkoa takaisin. Plihal tai Hauhtonen ovat paljon parempi maskimiehinä ja maalintekijöinä tuolla paikalla. Yhdessäkin ylivoimassa Grand-Pierre joutui vastustajan maalin takana vaikeuksiin, ei lähtenyt syöttö järin pehmeästi ja hosumiseksi meni. Lopulta kiekko meni hyökkääjälle asti, mutta samassa oli jo kerholainen painimassa hyökkääjän kanssa.
Viime kevään Hannibal - kokomaskissa silloin pelannut Laamanen - sai tuta Grand-Pierren voiman. Laamanen tuuppasi maalin kulmalla mustan miehen nurin takaapäin. Yllättävän ketterästi roikale nousi ylös ja niittasi Laamasen kontilleen. Niskaan tosin löi, mutta sitä saa mitä tilaa Jean-Lucilta.
Ensimmäisen lepsun ja silmät kiinni tehdyn alivoimapurun vastakohta nähtiin toisessa erässä. Erittäin kovalla lämärillä kiekko pois, ihan edessä oli kaksi vastustajaa ja kiekko oli melkein vastustajan lavassa. Sellainen raivokas ja epätyypillinen ratkaisu. Hyvä, ettei maila mennyt poikki. Tai jos kiekko olisi osunutkin vastustajaan… tiedä minne olisi kimmonnut. Minua päähän.
Yhteenvetona sanon, että kyllä yksi Grand-Pierre tekee hyvää. Lisää harjoituksia ja pelejä alle, niin on tippa linssissä kun lähtee kohti Leksandia.
TPS:n pakkipulasta kertoo paljon se, että Miika Huczkowski pelasi ylivoimaa. Miika uskaltaa pelata, mutta kädet ja/tai peliäly ei vaan riitä tarpeeksi nopeisiin siirtoihin. Enemmän sellaista selviämiskamppailua, joka ei ylivoimalla riitä. Ylivoimalla pitää pystyy jallittamaan eikä vaan nippanappa nuorallakävelemään. Muuten ”Hans” on oivallinen puolustaja.
Venäläinen taklasi kerran kunnolla. Rasti seinään. Yleensä vetää liinat kiinni ja hipaisee. Erkinjuntti rakastaa edelleen kiekkoa liian paljon. Tapio teki maailmanennätyksen laukauksen lepsuudessa. Olisiko mennyt edes maaliin asti. Bergmanista tulee vielä hyvä sälli. Valery-Trabucco teki pelimiehen maalin nollakulmasta. Mielestäni Lassila on välillä ylimielinen ja pelaa turhan rennosti ja nyt napsahti ns. leukaan. Ylimielisyys, lepsuilu näkyy esimerkiksi pitkissä puruissa, joissa Lassila koppaa rällällä kiekon varmistamatta kropalla. Jonkun kerran kiekko vielä ottaa epäloogisen pompun nenän edessä ja rällä kauhoo tyhjää ja se on maali. Tai sitten kuvittelen omiani. Todennäköisesti.
Pelaajia en jaksa enempää fundeerata, työt puskevat niskaan.
Tepsillä on SM-liigaan tarpeeksi taitoa, taito vaan pitää vaan saada käyttöön eli lisää liikettä ja kurinalaisempaa pelitavan noudattamista. Ylivoimalle oikeat jannut. Alivoimalle aggressiivisempaa otetta. Kyllä se siitä.
Ottelutapahtumasta vielä sen verran, että alkuvideo ja pelaajaesittely on tehty samalla tavalla kuin viime vuonna. Jopa Suikkasen slogan on mukana, mikä on hölmö juttu. Olisivat keksineet uuden. Pelaajaesittelyssä vain Vittasmäellä oli jotain ylimääräistä elehdintää. Loput tuijottivat enemmän tai vähemmän rautakanki pyllyssä kameraan. Varsinkin Kivenmäki. EJ:kin oli harmaata massaa.
Screenillä oli uutuutena alareunan ”palkki”, jossa pyöri jotain animaatioita, tuotemainoksia ja tuloksia muilta paikkakunnilta. Heikko uudistus, koska itse kuva jäi todella tuhruiseksi. Uusinnoista ei saa kunnolla selvää, varsinkaan maaleista. Toivottavasti jaettu ruutu loppuu heti alkuunsa.
SM-liigan kaksi mainoskatkoa per erä tappoivat kyllä kaiken tunnelman. Ei ole hyvä uudistus. Alaspäin juokseva kello on ihan ok. Vähän aikaa kestää, että tottuu siihen. Enää ei jännäkakka kurki ajassa 53.00 ja tilanteessa 1-3. Eikun. Niin, ei kurki. On jo housuissa.
Huomenna Poriin, jossa olisi parempi olla vauhtia. Kävelyvauhdilla tulee varma tappio ja ihan vitun kiva kotimatka.
torstaina, syyskuuta 16, 2010
Kausi 2010-211 alkaa nyt
Hallitseva mestari aloittaa kauden seuraavalla kokoonpanolla HPK:ta vastaan:
Bergman – Valery-Trabucco - Venäläinen
Hattunen – Virtala - Suominen
Vahalahti – Hauhtonen - Kivenmäki
Erkinjuntti – Plihal -Tapio
Skålberg - Grand-Pierre
Huczkowski - Vittasmäki
Palmroth - Järvinen
Engren (Virtanen)
Vemppaosastossa ns. ykkösmiehistöstä ovat Berg, Nordlund ja Raboin sekä Birner ja Kolu. Ortio on varmaan armeijan harmaissa. MAX toki on vähän rajatapaus. Jalat, jalat pelkästään on ohut lanka parhaaseen kokoonpanoon, mutta joukon täytteenä mies menettelee.
Ketjuista en osaa mitään järkevää, näyttää munat olevan tasaisesti neljässä korissa. Katsotaan miten noilla kulkee ja minkälaisia pelimiehiä ovat mm. maailman paras (ainoa?) venezuelalainen ammattilaisjääkiekkoilija ja kiukku-Mave. Niin, no Mave on armoton pelimies, mutta mikä on panos Tepsin paidassa?
Pakkipareihin pätee samat sanat. Lainamies Grand-Pierren työskentelyä pitää yrittää tihrustaa kunnolla. Onko isännän otteet Engrenin tontin rajoilla luvatut? En minä mitään käsillä puhumista odota, vaan fyysistä, aggressiivista ja tehokasta puolustamista. Alivoimilla varsinkin.
Nenä kohti Turkua pikapuoliin. Viiri kattoon ja kausi käyntiin!
Bergman – Valery-Trabucco - Venäläinen
Hattunen – Virtala - Suominen
Vahalahti – Hauhtonen - Kivenmäki
Erkinjuntti – Plihal -Tapio
Skålberg - Grand-Pierre
Huczkowski - Vittasmäki
Palmroth - Järvinen
Engren (Virtanen)
Vemppaosastossa ns. ykkösmiehistöstä ovat Berg, Nordlund ja Raboin sekä Birner ja Kolu. Ortio on varmaan armeijan harmaissa. MAX toki on vähän rajatapaus. Jalat, jalat pelkästään on ohut lanka parhaaseen kokoonpanoon, mutta joukon täytteenä mies menettelee.
Ketjuista en osaa mitään järkevää, näyttää munat olevan tasaisesti neljässä korissa. Katsotaan miten noilla kulkee ja minkälaisia pelimiehiä ovat mm. maailman paras (ainoa?) venezuelalainen ammattilaisjääkiekkoilija ja kiukku-Mave. Niin, no Mave on armoton pelimies, mutta mikä on panos Tepsin paidassa?
Pakkipareihin pätee samat sanat. Lainamies Grand-Pierren työskentelyä pitää yrittää tihrustaa kunnolla. Onko isännän otteet Engrenin tontin rajoilla luvatut? En minä mitään käsillä puhumista odota, vaan fyysistä, aggressiivista ja tehokasta puolustamista. Alivoimilla varsinkin.
Nenä kohti Turkua pikapuoliin. Viiri kattoon ja kausi käyntiin!
keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010
Kauden 2010-2011 tavoite
Hallitsevan mestarin tavoite kaudelle on... en minä tiedä. Voittaa taas mestaruus? Kelpaa. Mikään muu ei tietenkään voi olla tavoite ennen kauden alkua.
Veikkaan tylsästi Tepsin runkosarjasijoitukseksi 6.-10. Pudotuspeleissä voi sitten tapahtua mitä vaan. Suora pudotuspelipaikka olisi aika lailla napakymppi. Pudotuspelikarsintaan joutuminen tyydyttävän ja välttävän välimaastossa. Sijat 11.-13. paha pettymys. Vika paikka tajutonta paskaa. Toisaalta mestarista jumboksi yhdessä kaudessa olisi legendaarista. Tuskan määrälle löytyisi uusi mitta-asteikko.
Ketuttaa ankarasti, jos tosiaan huhu videokoordinaattori Elmo Aittolan poistumisesta joukkueesta pitää kutinsa. Tepsin sivuilla mies vielä on osa joukkuetta, ja toivottavasti on koko kauden. Sokkona ei ole nimittäin kiva mennä pelailemaan, tulee turhaan yllätyksiä vastustajan tekemänä. Tepsin niitä yllätyksiä pitää tehdä. Tai ainakin olla valmistautuneena vastustajan metkuihin mahdollisimman hyvin. TPS:llä ei (eikä millään muullakaan joukkueella) ole varaa antaa tasoitusta säästämällä(?) väärästä paikasta.
Kohta mennään.
Veikkaan tylsästi Tepsin runkosarjasijoitukseksi 6.-10. Pudotuspeleissä voi sitten tapahtua mitä vaan. Suora pudotuspelipaikka olisi aika lailla napakymppi. Pudotuspelikarsintaan joutuminen tyydyttävän ja välttävän välimaastossa. Sijat 11.-13. paha pettymys. Vika paikka tajutonta paskaa. Toisaalta mestarista jumboksi yhdessä kaudessa olisi legendaarista. Tuskan määrälle löytyisi uusi mitta-asteikko.
Ketuttaa ankarasti, jos tosiaan huhu videokoordinaattori Elmo Aittolan poistumisesta joukkueesta pitää kutinsa. Tepsin sivuilla mies vielä on osa joukkuetta, ja toivottavasti on koko kauden. Sokkona ei ole nimittäin kiva mennä pelailemaan, tulee turhaan yllätyksiä vastustajan tekemänä. Tepsin niitä yllätyksiä pitää tehdä. Tai ainakin olla valmistautuneena vastustajan metkuihin mahdollisimman hyvin. TPS:llä ei (eikä millään muullakaan joukkueella) ole varaa antaa tasoitusta säästämällä(?) väärästä paikasta.
Kohta mennään.
tiistaina, syyskuuta 14, 2010
TPS 2010-2011
Joukkue kauden 2010-2011 alkaessa. Poistuneet pelaajat ulkomuistista, joten virheitä varmaan on:
maalivahdit
#31 Joni Ortio
#33 Tommi Virtanen (uusi, TuTo)
#35 Atte Engren
poistuneet
#33 David Leggio (NHL-sopimus)
puolustajat
#4 Mikael Aaltonen
#5 Aki Berg
#6 Miika Huczkowski (uusi, Blues)
#7 Garrett Raboin (uusi, NCAA)
#20 Jens Skålberg
#25 Veli-Matti Vittasmäki
#26 Markus Palmroth
#36 Joonas Järvinen
#40 Markus Nordlund
poistuneet
#4 Darcy Campbell (lähti jo kesken kauden)
#10 Niko Kluuskeri (lainassa koko viime kauden, työtön?)
#18 Antti Halonen (Timrå)
#85 Lee Sweatt (tuli kesken kauden, NHL-sopimus)
hyökkääjät
#15 Janne Hauhtonen (uusi, Jokerit)
#16 Michal Birner
#17 Mikko Laine
#21 Marko Kivenmäki (uusi Ässät)
#22 Jussi Tapio (uusi, TuTo)
#24 Max Kolu (kulttihahmo MAX)
#27 Marko Virtala
#28 Ville Vahalahti (kapteeni)
#34 Tuomas Suominen
#38 Sami Venäläinen
#39 Tomas Plihal
#74 Antti Erkinjuntti
#77 Mario Valery-Trabucco (uusi, NCAA)
#87 Jarkko Hattunen
#88 Robin Bergman (uusi, try-out, Sport)
poistuneet
#15 Lassi Kokkala (Tanska)
#22 Toni Jalo (työtön?)
#29 Mike Radja (lähti jo kesken kauden)
#41 Antti Reivonen (Hokki)
#44 Marko Mäkinen (tuli kesken kauden, Kazakstan)
#71 Aatu Hämäläinen (tuli kesken kauden, Hokki)
#77 Aki Uusikartano (Ässät)
#81 Ilari Filppula (Jokerit, myöhemmin NHL-sopimus)
valmennus
päävalmentaja Heikki Leime (uusi, Ranska)
valmentaja Riku-Petteri Lehtonen
maalivahtivalmentaja Urpo Ylönen
kuntovalmentaja Hannu Rautala
poistuneet
päävalmentaja Kai Suikkanen (KHL)
Yksinkertaisesti ja väärin laskettuna kahdeksan pelaaja on joukkueeseen tullut ja 13 lähtenyt. Väärin siinä mielessä, että osa lähti kesken kauden ja heidän tilalle tuli joku kesken kauden. En jaksa laskea kuka korvasi kenet ja missä. Alkukauden loukkaantumisia paikkaamassa heiluvaa lainamiestä Leksandista, Jean-Luc Grand-Pierreä, en ole laskenut mukaan ollenkaan (ei saa kertoa, voi suuttua - ainakin kaukalossa). Toivottavasti mies täyttää paikkansa ja tuo ryhtiä oman maalin eteen. Erityisesti alivoimille.
Merkille pantavaa on, että Max ”MAX” Kolu aloittaa jo neljännen kauden Tepsissä. Uskomatonta.
Ville Vahalahdesta tehtiin kapteeni kesken viime kauden, kun Aki Bergin kausi päättyi loukkaantumiseen ja Vahalahti jatkaa tällä kaudella kapteenina. Mielestäni ihan oikein. Berg ei mielestäni sopinut kapteeniksi – kaukalossa. Aki oli aina kapteenina jotenkin hukassa ja ilmaantui tuomareiden eteen keskustelemaan pahasti myöhässä. Toisin kuin esimerkiksi Mikko Eloranta, joka viimeisellä pelikaudellaan varakapteeninakin oli sukkana paikalla kyselemässä ja kertomassa tuomareille missä mennään. Turha antaa tasoitusta tässäkään kohdassa.
Joukkue näyttäisi olevan hyvin tasapainossa joka osa-alueella. Jos vaan terveyttä riittää, niin on mukavasti kilpailua pelipaikoista niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä.
Onneksi enää kaksi yötä avaukseen. Ei tätä mestaruuskrapulaa paljon kauempaa jaksaisi potea.
maalivahdit
#31 Joni Ortio
#33 Tommi Virtanen (uusi, TuTo)
#35 Atte Engren
poistuneet
#33 David Leggio (NHL-sopimus)
puolustajat
#4 Mikael Aaltonen
#5 Aki Berg
#6 Miika Huczkowski (uusi, Blues)
#7 Garrett Raboin (uusi, NCAA)
#20 Jens Skålberg
#25 Veli-Matti Vittasmäki
#26 Markus Palmroth
#36 Joonas Järvinen
#40 Markus Nordlund
poistuneet
#4 Darcy Campbell (lähti jo kesken kauden)
#10 Niko Kluuskeri (lainassa koko viime kauden, työtön?)
#18 Antti Halonen (Timrå)
#85 Lee Sweatt (tuli kesken kauden, NHL-sopimus)
hyökkääjät
#15 Janne Hauhtonen (uusi, Jokerit)
#16 Michal Birner
#17 Mikko Laine
#21 Marko Kivenmäki (uusi Ässät)
#22 Jussi Tapio (uusi, TuTo)
#24 Max Kolu (kulttihahmo MAX)
#27 Marko Virtala
#28 Ville Vahalahti (kapteeni)
#34 Tuomas Suominen
#38 Sami Venäläinen
#39 Tomas Plihal
#74 Antti Erkinjuntti
#77 Mario Valery-Trabucco (uusi, NCAA)
#87 Jarkko Hattunen
#88 Robin Bergman (uusi, try-out, Sport)
poistuneet
#15 Lassi Kokkala (Tanska)
#22 Toni Jalo (työtön?)
#29 Mike Radja (lähti jo kesken kauden)
#41 Antti Reivonen (Hokki)
#44 Marko Mäkinen (tuli kesken kauden, Kazakstan)
#71 Aatu Hämäläinen (tuli kesken kauden, Hokki)
#77 Aki Uusikartano (Ässät)
#81 Ilari Filppula (Jokerit, myöhemmin NHL-sopimus)
valmennus
päävalmentaja Heikki Leime (uusi, Ranska)
valmentaja Riku-Petteri Lehtonen
maalivahtivalmentaja Urpo Ylönen
kuntovalmentaja Hannu Rautala
poistuneet
päävalmentaja Kai Suikkanen (KHL)
Yksinkertaisesti ja väärin laskettuna kahdeksan pelaaja on joukkueeseen tullut ja 13 lähtenyt. Väärin siinä mielessä, että osa lähti kesken kauden ja heidän tilalle tuli joku kesken kauden. En jaksa laskea kuka korvasi kenet ja missä. Alkukauden loukkaantumisia paikkaamassa heiluvaa lainamiestä Leksandista, Jean-Luc Grand-Pierreä, en ole laskenut mukaan ollenkaan (ei saa kertoa, voi suuttua - ainakin kaukalossa). Toivottavasti mies täyttää paikkansa ja tuo ryhtiä oman maalin eteen. Erityisesti alivoimille.
Merkille pantavaa on, että Max ”MAX” Kolu aloittaa jo neljännen kauden Tepsissä. Uskomatonta.
Ville Vahalahdesta tehtiin kapteeni kesken viime kauden, kun Aki Bergin kausi päättyi loukkaantumiseen ja Vahalahti jatkaa tällä kaudella kapteenina. Mielestäni ihan oikein. Berg ei mielestäni sopinut kapteeniksi – kaukalossa. Aki oli aina kapteenina jotenkin hukassa ja ilmaantui tuomareiden eteen keskustelemaan pahasti myöhässä. Toisin kuin esimerkiksi Mikko Eloranta, joka viimeisellä pelikaudellaan varakapteeninakin oli sukkana paikalla kyselemässä ja kertomassa tuomareille missä mennään. Turha antaa tasoitusta tässäkään kohdassa.
Joukkue näyttäisi olevan hyvin tasapainossa joka osa-alueella. Jos vaan terveyttä riittää, niin on mukavasti kilpailua pelipaikoista niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä.
Onneksi enää kaksi yötä avaukseen. Ei tätä mestaruuskrapulaa paljon kauempaa jaksaisi potea.
maanantaina, syyskuuta 13, 2010
Kolme yötä
Olen herännyt todellisuuteen, hikisenä ja ylipainoisena. Kolme yötä aikaa parantua mestaruuskrapulasta. Piletti kauden avaukseen on hankittu, kaulaliina on rasvattu ja kalsarit on pesukoneessa. Olen valmis aloittamaan uuden kauden.
Viime kauden loppu vei pahasti mehut, humussa tuli matkusteltua yli 4000 kilometriä Tepsin perässä. Tarkkoja kilometrejä en tiedä, koska lopetin laskemisen 4000 kilometrin jälkeen. Bensaa paloi kiitettävästi ja jokainen tuhlattu sentti oli tuhlauksen arvoinen. Mahtava trippi. Vieläkin napsahtaa iho kananlihalle kevään pelivideoita katsellessa. Ja niitä on muuten katseltu ahkerasti. Katselu loppuu nyt, on aika palata halliin. Halleihin.
Poikkeuksellisesti on tänä vuonna jäänyt kaikki harjoitusottelut näkemättä. Ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Eivät vaan osuneet sopivasti kohdille. Omituista. Ehkä olen tullut vanhaksi tai sitten mestaruuskrapulasta pitää vaan nauttia runkosarjan alkuun asti. Mistäs sen tietää milloin seuraavan kerran sataa mannaa taivaasta.
TPS 2010-2011 näyttää hyvältä. Joukkueen runko pysyi hyvin kasassa, ulkomaalaispelaajista peräti kolme jatkaa. Birner, Plihal & Skålberg. Milloin viimeksi on Tepsissä tällaista ulkomaalaispelaajien jatkuvuuden tynkää ollut? Vielä kun Atlantin takaa löytyisi pelaaja pariksi kaudeksi, ettei tarvitse joka kesä hakea/ostaa paria arpaa ihmettelemään vanhan mantereen tapoja ja opettelemaan ammattilaiselämän alkeita.
Tepsin pelaajabudjetti on edelleen mitoitettu tulojen mukaan ja joukkueesta lähteneiden tilalle on värvätty fiksusti. Ainakin siltä vaikuttaa. Itse tehty (alhainen) palkkakatto pakottaa miettimään tarkkaan minkälaisia pelaajia palkataan ja ennen kaikkea millä palkalla.
Isolla lompsalla on vaan niin helppo rakennella ”täydellistä” joukkuetta, paperilla. Ja jos joku osa (pelaaja) ei olekaan sitä mitä mainostekstissä (tilastoissa) luki, niin vaihdetaan. Voisi kai sanoa, ettei silloin näe metsää puilta. Jääkiekko on kuitenkin joukkuelaji ja joukkue voittaa tai häviää. Yksittäiset pelaajat eivät ole niin tärkeitä menestyksen kannalta, vaan se että yksittäiset pelaajat pystyvät, osaavat ja haluavat pelata yhdessä. Sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Siksipä aina hymähtelen, kun joukkueen Ö fanit haluavat vielä yhden rightin puolustajan ja peliä tekevän laitahyökkääjän sekä lisäksi kovuutta mahdollisiin lentopallomailalähtöihin jonkun puupään muodossa. Sitten on kaikki valmista. Paperilla, jolla voi pyyhkiä vaikka vuotavan nenän kevään koettaessa. Fanien toiveet ovat ja saavatkin tietenkin olla kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta kun monta kertaa näyttää faneja eksyneen myös seuroihin päättämään asioista. Onneksi tämä ei koske vain SM-liigaa, vaan huipulla asti vedetään monesti lakki korvilla mopolla kaasu auki kohti sateenkaaren päätä. Tiedoksi: siellä ei ole kultaa, kävin katsomassa.
Meni vähän ohi aiheen. Niin, että menestykseen tarvitaan paljon muutakin kuin rahaa ja manageripeleistä opittua yksittäisten pelaajien mittojen & tilastojen tuijottamista ja diilausta sinne, tänne ja tuolta tähän. Punainen lanka on se, että joukkuehenki voittaa materian. Kuten keväällä 2010. Hallitseva mestari, hei.
Tepsin päävalmentaja on noviisi – SM-liigavalmentajana. Muuten Heikki Leime on kaukana aloittelijasta. Haastattelujen perusteella Leime on antanut positiivisen mielikuvan. Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan miten Leimeen kädenjälki näkyy kaukalossa ja miten mies vaihtoaitiossa ohjaa paattia. Muu johtoryhmähän on ennallaan, joten jatkuvuutta on myös tässä.
Blogin jatkuvuus on jo pitkään ollut yhtä limboa. Aika ei riitä kirjoittamiseen, vaikka en mitään tee. Katsotaan nyt jaksanko ryhdistäytyä vai jatkuuko möllöttäminen.
Tepsin menoa seuraan joka tapauksessa ja useimmiten katsomossa. Televisiosta lätkän seuraaminen on niin tympeää puuhaa verrattuna hallilla hiestämiseen, että en taida tällä kaudella katsoa yhtään peliä televisiosta.
Varsinkaan kun ei näy URHOtv. Viime keväänä yritin katsoa ensimmäisen pudotuspeliottelun netti-tv:n kautta, kun en työpäivän päätteeksi olisi ehtinyt Raumalle mitenkään. Katselu meni suureksi kiroamiseksi. Postimerkin kokoinen ruutu jumitti ja pätki siihen malliin, että olin valmis kuristamaan joko itseni tai älykääpiön, joka moista paskapalvelua tuotti. Päälle vielä ala-arvoinen asiakaspalvelu, joka lupaili tyhjiä (rahat takaisin – ei ole näkynyt). Joten en todellakaan maksa enää ikinä (aika pitkä aika, btw) URHOtv:n palveluista senttiäkään. Vitutusta saa ilmaiseksi. Ja sitä paitsi peli on parasta paikan päällä. Vähän niin kuin seksi. Näyttökin pysyy puhtaana.
Viime kauden loppu vei pahasti mehut, humussa tuli matkusteltua yli 4000 kilometriä Tepsin perässä. Tarkkoja kilometrejä en tiedä, koska lopetin laskemisen 4000 kilometrin jälkeen. Bensaa paloi kiitettävästi ja jokainen tuhlattu sentti oli tuhlauksen arvoinen. Mahtava trippi. Vieläkin napsahtaa iho kananlihalle kevään pelivideoita katsellessa. Ja niitä on muuten katseltu ahkerasti. Katselu loppuu nyt, on aika palata halliin. Halleihin.
Poikkeuksellisesti on tänä vuonna jäänyt kaikki harjoitusottelut näkemättä. Ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Eivät vaan osuneet sopivasti kohdille. Omituista. Ehkä olen tullut vanhaksi tai sitten mestaruuskrapulasta pitää vaan nauttia runkosarjan alkuun asti. Mistäs sen tietää milloin seuraavan kerran sataa mannaa taivaasta.
TPS 2010-2011 näyttää hyvältä. Joukkueen runko pysyi hyvin kasassa, ulkomaalaispelaajista peräti kolme jatkaa. Birner, Plihal & Skålberg. Milloin viimeksi on Tepsissä tällaista ulkomaalaispelaajien jatkuvuuden tynkää ollut? Vielä kun Atlantin takaa löytyisi pelaaja pariksi kaudeksi, ettei tarvitse joka kesä hakea/ostaa paria arpaa ihmettelemään vanhan mantereen tapoja ja opettelemaan ammattilaiselämän alkeita.
Tepsin pelaajabudjetti on edelleen mitoitettu tulojen mukaan ja joukkueesta lähteneiden tilalle on värvätty fiksusti. Ainakin siltä vaikuttaa. Itse tehty (alhainen) palkkakatto pakottaa miettimään tarkkaan minkälaisia pelaajia palkataan ja ennen kaikkea millä palkalla.
Isolla lompsalla on vaan niin helppo rakennella ”täydellistä” joukkuetta, paperilla. Ja jos joku osa (pelaaja) ei olekaan sitä mitä mainostekstissä (tilastoissa) luki, niin vaihdetaan. Voisi kai sanoa, ettei silloin näe metsää puilta. Jääkiekko on kuitenkin joukkuelaji ja joukkue voittaa tai häviää. Yksittäiset pelaajat eivät ole niin tärkeitä menestyksen kannalta, vaan se että yksittäiset pelaajat pystyvät, osaavat ja haluavat pelata yhdessä. Sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Siksipä aina hymähtelen, kun joukkueen Ö fanit haluavat vielä yhden rightin puolustajan ja peliä tekevän laitahyökkääjän sekä lisäksi kovuutta mahdollisiin lentopallomailalähtöihin jonkun puupään muodossa. Sitten on kaikki valmista. Paperilla, jolla voi pyyhkiä vaikka vuotavan nenän kevään koettaessa. Fanien toiveet ovat ja saavatkin tietenkin olla kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta kun monta kertaa näyttää faneja eksyneen myös seuroihin päättämään asioista. Onneksi tämä ei koske vain SM-liigaa, vaan huipulla asti vedetään monesti lakki korvilla mopolla kaasu auki kohti sateenkaaren päätä. Tiedoksi: siellä ei ole kultaa, kävin katsomassa.
Meni vähän ohi aiheen. Niin, että menestykseen tarvitaan paljon muutakin kuin rahaa ja manageripeleistä opittua yksittäisten pelaajien mittojen & tilastojen tuijottamista ja diilausta sinne, tänne ja tuolta tähän. Punainen lanka on se, että joukkuehenki voittaa materian. Kuten keväällä 2010. Hallitseva mestari, hei.
Tepsin päävalmentaja on noviisi – SM-liigavalmentajana. Muuten Heikki Leime on kaukana aloittelijasta. Haastattelujen perusteella Leime on antanut positiivisen mielikuvan. Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan miten Leimeen kädenjälki näkyy kaukalossa ja miten mies vaihtoaitiossa ohjaa paattia. Muu johtoryhmähän on ennallaan, joten jatkuvuutta on myös tässä.
Blogin jatkuvuus on jo pitkään ollut yhtä limboa. Aika ei riitä kirjoittamiseen, vaikka en mitään tee. Katsotaan nyt jaksanko ryhdistäytyä vai jatkuuko möllöttäminen.
Tepsin menoa seuraan joka tapauksessa ja useimmiten katsomossa. Televisiosta lätkän seuraaminen on niin tympeää puuhaa verrattuna hallilla hiestämiseen, että en taida tällä kaudella katsoa yhtään peliä televisiosta.
Varsinkaan kun ei näy URHOtv. Viime keväänä yritin katsoa ensimmäisen pudotuspeliottelun netti-tv:n kautta, kun en työpäivän päätteeksi olisi ehtinyt Raumalle mitenkään. Katselu meni suureksi kiroamiseksi. Postimerkin kokoinen ruutu jumitti ja pätki siihen malliin, että olin valmis kuristamaan joko itseni tai älykääpiön, joka moista paskapalvelua tuotti. Päälle vielä ala-arvoinen asiakaspalvelu, joka lupaili tyhjiä (rahat takaisin – ei ole näkynyt). Joten en todellakaan maksa enää ikinä (aika pitkä aika, btw) URHOtv:n palveluista senttiäkään. Vitutusta saa ilmaiseksi. Ja sitä paitsi peli on parasta paikan päällä. Vähän niin kuin seksi. Näyttökin pysyy puhtaana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
