Silmämme avataan ja suljetaan
me maailmanpyörällä kuljetaan
Ylöspäin, ja alas, ja ympäri hei
maailmanpyöräni vei
M.I.Syrjä
Tiistaina oli mukava peli viimeiseen maaliin asti. Mieleni pahoitin moisesta ratkaisusta.
Tiistaina positiivista oli toimiva ylivoima. Negatiivista oli surkea puolustaminen läpi ottelun. Narreilla oli tuhat ja yksi paikkaa tehdä maali. Tepsin puolustus oli niin levällään, että vain maalivahti ja tuuri pitivät ensimmäisen erän lukemat (0-1) tasaisina. Ensimmäisessä erässä nauratti vielä Birnerin maali, tietenkin laukoi ohi maalin (maalin takaa laukoi maalivahtiin tai kenttäpelaajiin, joista kimposi sisään, hieno oli oivallus). Toisessa erässä Jokerit meni menojaan, kunnes TPS:n uusittu ykkösylivoima teki kolme maalia à 30 sekuntia. Käsittämätöntä tehokkuutta. Nautin katsomossa täysin rinnoin. Kolmannessa erässä en nauttinut ja lopun yksilökoomailu vei syvälle ärräpäiden tielle. Siellä oltiin torstaihin asti.
Torstain meni töitä tehdessä ja ihan hyvä niin. Olisin saanut slaagin paikanpäällä. Nyt hakkasin vaan päätä seinään kotona. Seinä voitti taas. 11 päästettyä maalia kahdessa ottelussa. Repomiehen sanoin: ”Jumalauta!”
- Meillä on ollut erittäin huonoa oman pään pelaamista näissä peleissä ja liikaa on mennyt omiin. Ollaan käyty asiat läpi. Mika Strömberg
Tänään nähdään onko kertaus opintojen äiti. Olis edes nato. Vastassa on Ilves. Sarjataulukko kertoo Ipan olevan sarjajumbo. Sanomalehdestä tavasin, että ovat vaihtaneet valmentajaa. Uusi valmentaja Seppo Hiitelä on Tepsille tuttu, ei hyvässä mielessä. Ei saa pukea kultatakkia ennen kuin... Eikä saa nytkään varmaa voittoa hehkuttaa ennen kuin. Vaikka on kuinka jumbo ja valmentaja ei ole 20 vuoteen valmentanut. Ainakaan edustusjoukkueita, luulisin. Ihan sama.
Kolme pistettä pitää tänään ottaa. Ei siksi, että vastassa on jumbo, vaan siksi, että tämän viikon saldo on tähän mennessä nolla. Kaksi edellistä viikkoa meni tuloksellisesti hyvin (8 ja 6 pistettä) ja keskikastin mukana ei nollaviikoilla pysy. Lisäksi maaottelutauolle on paljon mukavampi lähteä voitto takataskussa.
Kokoonpano on taas jotain ihan muuta, kuten oli vähän ounasteltavissakin viikon lehdistötilaisuuksien perusteella:
Vahalahti-Plihal-Anttila
Mojzis-Palmroth
Suominen-Stone-Mäkiaho
Seppänen-Scalzo
Hattunen-Birner-Cerny
Vittasmäki-Tuominen
Lehkonen-Virtala-Kulmala
Schwarz (Ahlqvist)
Jaahas. Keskushyökkääjät Hauhtonen & Viinanen ovat sivussa. Tilalla Ika Lehkosen poika Artturi (s. 1995) ja Rasmus Kulmala (s. 1994), jotka tekevät SM-liigadebyyttinsä. Minuutteja tuskin tulee muutamaa enempää, mutta pää on auki ja viesti selvä.
Kyllä ei ole hyvä, että laitahyökkääjät pelaavat keskellä. Surkeaa. Eivät pärjää aloituksissa ja puolustaminenkin on vaikeaa. Jotain tarttis tehdä. Menestystä ei tule ilman keskushyökkääjiä.
Hauhtonen on ankeassa paikassa. Peliaikaa ei tule ja tulosta vielä vähemmän. Toivottavasti yhteisymmärrys loppukauden osalta löytyy ts. peliura jatkuu muualla ja loput palkasta maksaa kokonaan tai osittain uusi työnantaja. Viinasesta en tiedä, välillä on ollut ihan ok, mutta se ei oikein riitä. TPS kaipaa tasaisuutta. Ja taitoa, mutta se taas ei ole rekrytoidun pelaajan vika. Varmaan Viinanen jatkaa kauden loppuun. Hauhtonen ehkä. Mäkiaho pelaa tänään viimeisen pelinsä Tepsissä.
Parhain päin maailmassa Hauhtonen "kaupataan" muualle ja tilalle "ostetaan" paremmin kuvioihin osuva keskushyökkääjä. Päiväunissa tilalle tulee pelinrakentaja...Ei tule, ehkä ensi kaudelle löytyy. Toisaalta minun mielestä TPS:n nykyisellä "nipulla" pitäisi pärjätä SM-liigassa vallan mainiosti. Rahaa on palanut kiitettävästi ja ringissä on pelaajia riittävästi. Pudotuspeleihin pitäisi päästä, kevyesti. Venymisellä jopa kuudes sija on mahdollinen ja pudotuspeleissä kaikki on auki. Että näillä mennään ja vastaus löytyy sisältä eikä ulkoa ostamalla. Hukkasin punaisen langan.
Pyhäpäivä on tänään. Mikäs sen parempaa tekemistä kuin lätkämatsi? Minä en ainakaan keksinyt millään parempaa tekemistä, lasiinkin menin sylkemään eilen. Eikun Turkuun. Kannustamaan. Nauttimaan kivasti. Häviämään. Jumalauta! Voittamaan.
lauantaina, marraskuuta 05, 2011
lauantaina, lokakuuta 29, 2011
Tuomaripeliä
TPS-Lukko 1-0. Ahlqvistille nollapeli, Virralle 300. liigamatsi valmentajana, Virtalalle uran 10. liigamaali ja Tom Laaksoselle... normipäivä? Jortsu oli asian ytimessä jo vuosia sitten:
– Sen jäähyn jälkeen pääsin kyllä vielä sanomaan, että sä olet tuomarina vielä huonompi kuin olit pelaajana. Hannu Jortikka 1.2.2007. Jatkoaika.com
Voittopelin jälkeen ei tuomareista valiteta. Nyt valitan. Laaksonen ja toinen päätuomari Joonas Pinomaa olivat todella heikkoja. Palmrothin ulosajo oli ylilyönti tuomareilta ja sen jälkeen rima oli jäässä ja silti onnistuivat menemään riman alta myöhemmin. Prkl, ei virhettä voi toisella virheellä paikata.
Vihellyksiä tuli vähän miten sattuu ja sekoilun kruununa toisen erän töhöily. Plihalia rikottiin hyökkäyspäässä, kiekko jäi Lukolle. Peli jatkuu, tuomarilla käsi pystyssä. Noronen lähti vaihtoon. Kiekko edelleen Lukolla. 10 sekuntia myöhemmin peli poikki kiekon vieläkin ollessa Lukolla. Lukko-pelaaja boksiin. Siis mitäh?
Palmrothin isoa jäähyä ilmeisesti paikkailtiin toisessa erässä antamalla raumalaisille jäähyjä vähän kiivaampaa tahtia. Kolmannen erän alussa pelin jo käynnistyttyä hallin torvi soi. Peli poikki. Mitä nyt? Ei mitään, hutikuti torvensoittajalta. Hirveä sössötys toimitsijoiden kanssa pitääkö pelikelloa veivata viisi sekuntia takaisin vai ei. Lopulta selvisi, ettei veivata ja aloitetaan uudestaan keskiympyrästä. Laaksonen yritti selittää tätä Virralle, Virta vaan heilutti käsiä. Mene siitä, ihan sama. Peli lähti tuomareilta lapasesta heti alussa ja hukassa olivat loppuun asti. En tiedä mitä olisi tapahtunut, jos olisi oikeasti sikailtu tai Lukko tehnyt ison jäähyn aikana pari maalia.
Onneksi peli ei ratkennut tuomareihin. Kumpikaan joukkue ei ylivoimalla saanut aikaan juuri mitään. TPS vähän enemmän, mutta hirveätä tuhertamista ylivoima oli. Syötöt liian hitaita ja sitten kun vauhtia nostettiin, niin turhapuromaisesti virhelyöntien määrä kasvoi. Muutenkin peli oli sellaista miekkailua jäällä, että joo. Pitää osata nauttia pienistä asioista, jotta tänään oli voiton lisäksi muutakin nautintoa. Sentään jokunen onnistunut suoritus näkyi muiden kuin maalivahtien tekemänä.
Ahlqvist oli mies paikallaan. Antoi mahdollisuuden voittoon, teki muutaman huipputorjunnan. Puolustus toimi suhteellisen hyvin ja hyökkäys. Yksi on yksi.
TPS tarvitsisi ehdottomasti neljännen ketjun. Tänään nelosketjussa viilettivät Huhtala (2.27), Hauhtonen (6.20) ja Mäkiaho (6.54). Ei noilla jääajoilla tee yhtään mitään. Nelosketjulaisten pitää pystyä pelaamaan enemmän ja myös erikoistilanteissa. Mäkiaho voisi ylivoimalla pelata, mutta taitaa koeajan jälkeen olla pelit pelattuna ja ihan hyvä niin. Hauhtonen on iso pettymys. Jääajan pitäisi olla kaksi kertaa isompi ja aloituksia pitäisi käydä vääntämässä, ettei laitahyökkääjien tarvitse niitä hävitä pystyyn. Ehkä mies on romuna. En tiedä pitäisikö toivoa loukkaantumista vai ei. No ei. Mies raiteille, kiitos. Eroonkaan pääse kesken sopimuksen.
Anttila pelasi 23.52. Eniten hyökkääjistä ja toiseksi eniten kaikista. Tuosta pitäisi saada 6-8 minuuttia pois. Ei iso mies jaksa pelata joka tilanteessa. Ensimmäisessä erässä oli tappamassa 5-3 alivoimaa, kaksi vaihtoon putkeen heti kärkeen. Kaksikko vierellä vaan vaihtui. Huh, huh. Sitä ennen ehti jo käydä 5-4 alivoimalla jäällä. Yhdessä Vahalahden kanssa. Plihalin istuessa piti jo lähteä ilman keskushyökkääjää tappamaan jäähyä. Laakson ja Salon soisi parantuvan aivotärähdyksistään pelikuntoon hyvin nopeasti. Ja varmaan muutenkin. Alivoima toimii ilman ko. kaksikkoakin, mutta samojen hyökkääjien pelatessa joka tilanteessa loppuu ajatus ja kunto hyökkäyspäässä.
Suominen oli pirteä tänään. Kulmaväännöissä näkyi sitä parasta peliä pitkästä aikaa. Kiekkoa ei viedä lavasta ja vahva jässikkä punnertaa taidolla ja voimalla vastustajasta eroon. Kiekon kanssa. Näitä lisää. Tuohon kun saisi yhden onnistuneen maalille tunkeutumisen (maalin) ja yleensä syöttöjä vapaille pelaajille, niin avot. Verkko heiluisi. Tuli ihan kevät 2009 mieleen.
TPS pelasi tällä viikolla kolme peliä. Teki neljä maalia, päästi kolme ja sai kuusi pistettä. Yksi päästetyistä tuli ilman maalivahtia. Tuloksellisesti oivallinen viikko. Joukkue pysyy keskikastissa mukana ja pientä hajurakoa on alakertaan.
Tämän viikon tilastot yhdistettynä omiin havaintoihin kertovat missä tällä hetkellä mennään. Maalivahtipeli toimii, puolustaminen ei ole enää koheltamista ja hyökkäyksiin lähteminen on parantunut alkukaudesta todella paljon. Enää ei jatkuvasti menetetä kiekkoa omalla alueella, vaan viivan yli tullaan suht hyvin. Alivoima on aktiivista, jopa aggressiivista. Tykkään. Tom Laaksonen ime...
Ongelmat alkavat keskialueella ja hyökkäyspäässä on jo rightin jätkällä leftin maila kädessä. Tänään oli yksi rintamahyökkäys ja pikkutuurilla siitä tuli sitten maali. Toisaalta loukkaantumisia on tällä hetkellä paljon ja se tietenkin syö hyökkäämistä. Silti toivoisin tehoja mm. kapteenilta, Birneriltä ja Plihalilta paljon enemmän. Esim. sitä vanhaa kuviota ylivoimalle, jossa Vahalahti keinuu oikean laidan vieressä pelin ulkopuolella, liuku kohti maalia ja syöttö tulee neliön läpi. Kädet kattoon. Plihalin pitäisi pystyä tuo syöttö antamaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta. Muiden tuskin kannattaa edes yrittää, jaa no Scalzolla riittää taidot ja rohkeus. Olis se kiva, jos olisi yksi kunnon pelinrakentaja. Tekisi niin hyvää muutenkin hyökkäykselle. Mutta kun ei ole, niin taito pitää repiä irti näistä jätkistä.
Olen Virran kanssa samaa mieltä, että pomminvarmasti peli paranee eli hyökkäyskin tulee vielä. Niin paljon on peli parantunut syyskuusta. Illan yleisömäärästä päätellen tieto parantuneesta pelistä ei ole vielä levinnyt Härkämäkeä pidemmälle. Kaljajonoakaan ei ollut. Hei ne yrittää ja jopa voittaa. Oikeasti.
– Sen jäähyn jälkeen pääsin kyllä vielä sanomaan, että sä olet tuomarina vielä huonompi kuin olit pelaajana. Hannu Jortikka 1.2.2007. Jatkoaika.com
Voittopelin jälkeen ei tuomareista valiteta. Nyt valitan. Laaksonen ja toinen päätuomari Joonas Pinomaa olivat todella heikkoja. Palmrothin ulosajo oli ylilyönti tuomareilta ja sen jälkeen rima oli jäässä ja silti onnistuivat menemään riman alta myöhemmin. Prkl, ei virhettä voi toisella virheellä paikata.
Vihellyksiä tuli vähän miten sattuu ja sekoilun kruununa toisen erän töhöily. Plihalia rikottiin hyökkäyspäässä, kiekko jäi Lukolle. Peli jatkuu, tuomarilla käsi pystyssä. Noronen lähti vaihtoon. Kiekko edelleen Lukolla. 10 sekuntia myöhemmin peli poikki kiekon vieläkin ollessa Lukolla. Lukko-pelaaja boksiin. Siis mitäh?
Palmrothin isoa jäähyä ilmeisesti paikkailtiin toisessa erässä antamalla raumalaisille jäähyjä vähän kiivaampaa tahtia. Kolmannen erän alussa pelin jo käynnistyttyä hallin torvi soi. Peli poikki. Mitä nyt? Ei mitään, hutikuti torvensoittajalta. Hirveä sössötys toimitsijoiden kanssa pitääkö pelikelloa veivata viisi sekuntia takaisin vai ei. Lopulta selvisi, ettei veivata ja aloitetaan uudestaan keskiympyrästä. Laaksonen yritti selittää tätä Virralle, Virta vaan heilutti käsiä. Mene siitä, ihan sama. Peli lähti tuomareilta lapasesta heti alussa ja hukassa olivat loppuun asti. En tiedä mitä olisi tapahtunut, jos olisi oikeasti sikailtu tai Lukko tehnyt ison jäähyn aikana pari maalia.
Onneksi peli ei ratkennut tuomareihin. Kumpikaan joukkue ei ylivoimalla saanut aikaan juuri mitään. TPS vähän enemmän, mutta hirveätä tuhertamista ylivoima oli. Syötöt liian hitaita ja sitten kun vauhtia nostettiin, niin turhapuromaisesti virhelyöntien määrä kasvoi. Muutenkin peli oli sellaista miekkailua jäällä, että joo. Pitää osata nauttia pienistä asioista, jotta tänään oli voiton lisäksi muutakin nautintoa. Sentään jokunen onnistunut suoritus näkyi muiden kuin maalivahtien tekemänä.
Ahlqvist oli mies paikallaan. Antoi mahdollisuuden voittoon, teki muutaman huipputorjunnan. Puolustus toimi suhteellisen hyvin ja hyökkäys. Yksi on yksi.
TPS tarvitsisi ehdottomasti neljännen ketjun. Tänään nelosketjussa viilettivät Huhtala (2.27), Hauhtonen (6.20) ja Mäkiaho (6.54). Ei noilla jääajoilla tee yhtään mitään. Nelosketjulaisten pitää pystyä pelaamaan enemmän ja myös erikoistilanteissa. Mäkiaho voisi ylivoimalla pelata, mutta taitaa koeajan jälkeen olla pelit pelattuna ja ihan hyvä niin. Hauhtonen on iso pettymys. Jääajan pitäisi olla kaksi kertaa isompi ja aloituksia pitäisi käydä vääntämässä, ettei laitahyökkääjien tarvitse niitä hävitä pystyyn. Ehkä mies on romuna. En tiedä pitäisikö toivoa loukkaantumista vai ei. No ei. Mies raiteille, kiitos. Eroonkaan pääse kesken sopimuksen.
Anttila pelasi 23.52. Eniten hyökkääjistä ja toiseksi eniten kaikista. Tuosta pitäisi saada 6-8 minuuttia pois. Ei iso mies jaksa pelata joka tilanteessa. Ensimmäisessä erässä oli tappamassa 5-3 alivoimaa, kaksi vaihtoon putkeen heti kärkeen. Kaksikko vierellä vaan vaihtui. Huh, huh. Sitä ennen ehti jo käydä 5-4 alivoimalla jäällä. Yhdessä Vahalahden kanssa. Plihalin istuessa piti jo lähteä ilman keskushyökkääjää tappamaan jäähyä. Laakson ja Salon soisi parantuvan aivotärähdyksistään pelikuntoon hyvin nopeasti. Ja varmaan muutenkin. Alivoima toimii ilman ko. kaksikkoakin, mutta samojen hyökkääjien pelatessa joka tilanteessa loppuu ajatus ja kunto hyökkäyspäässä.
Suominen oli pirteä tänään. Kulmaväännöissä näkyi sitä parasta peliä pitkästä aikaa. Kiekkoa ei viedä lavasta ja vahva jässikkä punnertaa taidolla ja voimalla vastustajasta eroon. Kiekon kanssa. Näitä lisää. Tuohon kun saisi yhden onnistuneen maalille tunkeutumisen (maalin) ja yleensä syöttöjä vapaille pelaajille, niin avot. Verkko heiluisi. Tuli ihan kevät 2009 mieleen.
TPS pelasi tällä viikolla kolme peliä. Teki neljä maalia, päästi kolme ja sai kuusi pistettä. Yksi päästetyistä tuli ilman maalivahtia. Tuloksellisesti oivallinen viikko. Joukkue pysyy keskikastissa mukana ja pientä hajurakoa on alakertaan.
Tämän viikon tilastot yhdistettynä omiin havaintoihin kertovat missä tällä hetkellä mennään. Maalivahtipeli toimii, puolustaminen ei ole enää koheltamista ja hyökkäyksiin lähteminen on parantunut alkukaudesta todella paljon. Enää ei jatkuvasti menetetä kiekkoa omalla alueella, vaan viivan yli tullaan suht hyvin. Alivoima on aktiivista, jopa aggressiivista. Tykkään. Tom Laaksonen ime...
Ongelmat alkavat keskialueella ja hyökkäyspäässä on jo rightin jätkällä leftin maila kädessä. Tänään oli yksi rintamahyökkäys ja pikkutuurilla siitä tuli sitten maali. Toisaalta loukkaantumisia on tällä hetkellä paljon ja se tietenkin syö hyökkäämistä. Silti toivoisin tehoja mm. kapteenilta, Birneriltä ja Plihalilta paljon enemmän. Esim. sitä vanhaa kuviota ylivoimalle, jossa Vahalahti keinuu oikean laidan vieressä pelin ulkopuolella, liuku kohti maalia ja syöttö tulee neliön läpi. Kädet kattoon. Plihalin pitäisi pystyä tuo syöttö antamaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta. Muiden tuskin kannattaa edes yrittää, jaa no Scalzolla riittää taidot ja rohkeus. Olis se kiva, jos olisi yksi kunnon pelinrakentaja. Tekisi niin hyvää muutenkin hyökkäykselle. Mutta kun ei ole, niin taito pitää repiä irti näistä jätkistä.
Olen Virran kanssa samaa mieltä, että pomminvarmasti peli paranee eli hyökkäyskin tulee vielä. Niin paljon on peli parantunut syyskuusta. Illan yleisömäärästä päätellen tieto parantuneesta pelistä ei ole vielä levinnyt Härkämäkeä pidemmälle. Kaljajonoakaan ei ollut. Hei ne yrittää ja jopa voittaa. Oikeasti.
perjantaina, lokakuuta 28, 2011
Mitä nyt taas?
TPS voitti tiistaina Lukon kotona. Kevyet aplodit sille ja hymy pyllyyn.
Tänään perjantaina on vieraspeli Jyväskylässä ja kokoonpano on hieman muuttunut tiistaista. Tiistaina pelanneista ovat sivussa Laakso (aivotärähdys harjoituksissa), Mäkiaho, Tuominen ja Scalzo. Muiden poissaolon syy ei ole tiedossa. Ennestään potilaina olivat jo Salo ja Huczkowski (ei voi laskea, mutta otetaan mukaan).
Mikä Tuomisella ja Scalzolla on? Tuomisesta niin väliä, mutta Mario. Mario nosti Seppäsen pystyyn. 3 peliä 2+3 - sitä ennen kiikareilla 14 peliä tai jotain. Pysyykö Seppänen pystyssä omin avuin? Pahoin pelkään, ettei pysy, vaan apupyörät lähtivät liian aikaisin pois. Vai onko tämä taktinen liike? Huomenna taas Ralea kuonoon kunnon miehistöllä. Hmmm. Ei, loukkaantuneina ovat kuitenkin ja taas loppuu ukot kesken.
Mäkiahon TPS-taival taitaa olla lopussa, koska peliaikaa ei tule ja näytöt ovat tähän asti menneet laskevalla käyrällä. Ei tule ikävä, liian epätasainen pelaaja. Yhtä hyvää ratkaisua kohden kolme heikkoa. Kiitoshei.
Tiistain jälkeen syystä tai toisesta sivuun jääneiden tilalle on nostettu tietenkin RR55 ja kunnonkohottaja Mika Viinanen. Jokohan Viinasen kunto alkaisi olla kohillaan? Oli tai ei, niin joukkuepelin askelmerkkeihin pitäisi jo osua. Pelkkä veemäisyys ei riitä. Loppuihin ruutuihin Santtu Huhtala sekä SM-liigadebytantit Mikko Lehtonen (s. 1994) ja Joni Seinelä (s. 1993).
Ei ole hyvä tilanne. Neljä runkomiestä sivussa ja tilalle junnuja. Junnuja pitää ajaa sisään, muttei näin. Eli vasta pakkoraossa pääsevät mukaan.
Se on nuorilla klopeilla näytönpaikka. Jos TPS tänään voittaa tällä kokoonpanolla, niin minä juoksen korttelin ympäri alasti. Tai ainakin yritän juosta, kunto ei taida riittää noin pitkälle matkalle. Menen autolla. Ilman housuja. Kalsareita. No en tee mitään, ikinä tehnyt. Lauantaina peliin.
Edit. Oikeinymmärrettynä nerona huomasin vasta vähän ennen peliä, että myös Suominen on sivussa. Mukavaa, vempparyhmässä on tunnelmaa. Ensimmäisen erä meni tilastojen mukaan vastaanottavana osapuolena. Maalit 1-0, torjunnat 6-16 ja jäähyt 0-2min. Ei voi kun parantaa.
Tänään perjantaina on vieraspeli Jyväskylässä ja kokoonpano on hieman muuttunut tiistaista. Tiistaina pelanneista ovat sivussa Laakso (aivotärähdys harjoituksissa), Mäkiaho, Tuominen ja Scalzo. Muiden poissaolon syy ei ole tiedossa. Ennestään potilaina olivat jo Salo ja Huczkowski (ei voi laskea, mutta otetaan mukaan).
Mikä Tuomisella ja Scalzolla on? Tuomisesta niin väliä, mutta Mario. Mario nosti Seppäsen pystyyn. 3 peliä 2+3 - sitä ennen kiikareilla 14 peliä tai jotain. Pysyykö Seppänen pystyssä omin avuin? Pahoin pelkään, ettei pysy, vaan apupyörät lähtivät liian aikaisin pois. Vai onko tämä taktinen liike? Huomenna taas Ralea kuonoon kunnon miehistöllä. Hmmm. Ei, loukkaantuneina ovat kuitenkin ja taas loppuu ukot kesken.
Mäkiahon TPS-taival taitaa olla lopussa, koska peliaikaa ei tule ja näytöt ovat tähän asti menneet laskevalla käyrällä. Ei tule ikävä, liian epätasainen pelaaja. Yhtä hyvää ratkaisua kohden kolme heikkoa. Kiitoshei.
Tiistain jälkeen syystä tai toisesta sivuun jääneiden tilalle on nostettu tietenkin RR55 ja kunnonkohottaja Mika Viinanen. Jokohan Viinasen kunto alkaisi olla kohillaan? Oli tai ei, niin joukkuepelin askelmerkkeihin pitäisi jo osua. Pelkkä veemäisyys ei riitä. Loppuihin ruutuihin Santtu Huhtala sekä SM-liigadebytantit Mikko Lehtonen (s. 1994) ja Joni Seinelä (s. 1993).
Ei ole hyvä tilanne. Neljä runkomiestä sivussa ja tilalle junnuja. Junnuja pitää ajaa sisään, muttei näin. Eli vasta pakkoraossa pääsevät mukaan.
Se on nuorilla klopeilla näytönpaikka. Jos TPS tänään voittaa tällä kokoonpanolla, niin minä juoksen korttelin ympäri alasti. Tai ainakin yritän juosta, kunto ei taida riittää noin pitkälle matkalle. Menen autolla. Ilman housuja. Kalsareita. No en tee mitään, ikinä tehnyt. Lauantaina peliin.
Edit. Oikeinymmärrettynä nerona huomasin vasta vähän ennen peliä, että myös Suominen on sivussa. Mukavaa, vempparyhmässä on tunnelmaa. Ensimmäisen erä meni tilastojen mukaan vastaanottavana osapuolena. Maalit 1-0, torjunnat 6-16 ja jäähyt 0-2min. Ei voi kun parantaa.
sunnuntaina, lokakuuta 23, 2011
Pyhäpäivän ratoksi
Blue-TPS 3-4ja. Voittaminen on vaan niin kivaa, vaikka vitutti kotijoukkueen lopun tasoitus.
Blues on ilmeisesti jossain kriisissä, omistaja ei enää tykkää olla omistaja ja kaikki ovat ilkeitä omistajan yksin vetäessä kivirekeä. Kiviäkin kiinnostaa. Myy ja lähe meneen.
Kotijoukkueesta kriisiä ei huomannut, hyvin painoivat pl. norjalaismaalivahti. Takk så mye! Hallilla ei ollut paljon väkeä ja alkushöy oli aivan ihmeellinen taitoluisteluräpellys. Pimeä halli, musiikki pauhaa ja mitään ei tapahdu missään. Logo möllöttää screenillä. Tuomarit väistelevät pimeässä taitoluistelijoita. Pelaajat luistelevat jäälle ja taitoluistelijat poistuvat. Ei hyvää päivää. Kaiken kruunaa väärässä päässä oleva fanikatsomo. Tehkää nyt jotain. Kaatukaa edes.
Marek Schwarz teki. Toivoin hyvää aloitusta hermoilijalle. Keskialueen roikku meni sisään. Revin hiuksia päästä. Onneksi syksyn vanha tuttu henkinen lama ei iskenyt kenttäpelaajiin, vaan tasoitus tuli heti perään Pekka Virran mallilla. Pitkä kulmahyrrä, pelaajia vaihdetaan ja vastustaja juoksee perässä. Lopulta Timo Seppänen saa purun kiinni ja morjens. Toivottavasti helpotti oloa kauden avausmaali.
Schwarz pelasi muuten hyvin. Torjui enemmän läpiajoja kuin moni TPS-vahti aikoihin ja piti joukkuetta pystyssä torjunnoillaan. Turhan paljon oli kyllä läpiajoja. Hörpyn lisäksi mieleen jäi rännikiekon pysäyttäminen. Hups, ei todellakaan pysähtynyt, koskiko edes kiekkoon. Älä lähre sinne. Jatkoajalla Marek oli jäätävä. Kahdeksan torjuntaa ehti tehdä ennen kuin Plihal ratkaisi. Kahdeksan.
Jumala teki itse, koska muut eivät pystyneet. Aikaisemmin matsissa oli alivoimalla taas hieno oivallus ja 2-1 hyökkäys. Birner laukoi ohi. Ihan kuin olisin joskus aikaisemminkin nähnyt tuollaisen. No, oli huono laukaisuasento, mutta paikoista pitää tehdä.
Jatkoajalla TPS oli pahasti purjeessa. Eikä ihme. Aloitukset hävittiin satanolla. Sellainenkin hauska hyökkääjäpari kuin Suominen-Vahalahti kävi kokeilemassa. Suominen ei ihan pärjännyt aloituksessa. Toisaalta kolmannessa erässä Mäkiaho otti aloituksia. Vierellä Hauhtonen ja Stone. Itse asiassa Mäkkäri voitti kaksi aloitusta peräkkäin, että käy se noinkin, mutta keskushyökkääjät(!) kaarella ei ole ihan hyvä asia. Jotain rotia pitää aloituksiin saada.
Ensimmäinen erä meni plörinäksi jäähyihin. Toinen erä oli Tepsin paras erä. Paljon painetta ja palkinnoksi maali. Kolmas erä alkoi huonosti ja päättyi veemäisesti. Jännästi aaltoili peli. Tuntui, että aina on jompikumpi purjeessa. Enemmän TPS, mutta paha se on maaleja laidan viereltä tehdä ja TPS tuli kiekollisen päälle tiukasti koko ajan. Heikommalla maalivahtipelillä olisi tullut turpaan.
Mario Scalzon näin ensimmäisen kerran TPS-nutussa. Lyhyt ja leveä pakki, joka osaa luistella ja uskaltaa sekä osaa kiekon kanssa tehdä hyviä siirtoja. Maalinkin teki. Kiitos norjalaisen hörpyn. Kaikki lasketaan. Puolustamisessa on Mariolla parantamista. Lämmittelyssä mies naureskeli, kun ei ollut ollenkaan mukana kuvioissa. Tuomio on, että tästä miehestä on vielä paljon iloa.
Rasmus Ristolaiselle pitäisi saada välillä peliaikaa. Kenet hän syrjäyttäisi? Tämän päivän pelin perusteella sanon, että Joni Tuomisen. Tuominen kohelsi useamman kerran hyökkäyssiniviivalla ja omassa päässä osaa katsella hyvin. Vittasmäki paikkasi yhden sähellyksen nätisti. Palmroth oli pakkien peliaikakuningas ja niin kauan kun vaan muistaa tehdä yksinkertaisia ratkaisuja on kaikki hyvin. Tänään oli pari kertaa voimakasta kiekollista neroilua havaittavissa. Vastapainoksi myös muutama mojova taklaus, mutta suutari pysyköön lestissään. Mojzis hoitakoon kiekon siirtelyn. Tänään pisti Suomisen kerran läpi pitkällä syötöllä ja alusti ensimmäisen maalin hyvällä siniviivan pitämisellä ja laukauksella.
Viikon saldoksi tuli kahdeksan pistettä. TPS on sarjataulukossa noin kilometrin edellä viime kautta. Pistekeskiarvo taas kertoo, että ei tässä ihan henkseleitä kehtaa paukutella. Sijoitus on seitsemäs, jos keskiarvon mukaan katsoo ja takana olevilla on peli vähemmän. Mutta vähitellen on peli parantunut ja TPS ei ole enää helppo nakki kenellekään. Eteenpäin on menty.
Ensi viikolla ohjelmassa on kaksi kotipeliä Lukkoa vastaan. Mitä? Välissä reissu Jyväskylään. Siis erikoinen otteluohjelma. Laitetaan tavoitteeksi kaksi kotivoittoa ja kunniakas taistelu kaukana kotoa. 8 pistettä tai jotain. Näin se mopo keulii.
Blues on ilmeisesti jossain kriisissä, omistaja ei enää tykkää olla omistaja ja kaikki ovat ilkeitä omistajan yksin vetäessä kivirekeä. Kiviäkin kiinnostaa. Myy ja lähe meneen.
Kotijoukkueesta kriisiä ei huomannut, hyvin painoivat pl. norjalaismaalivahti. Takk så mye! Hallilla ei ollut paljon väkeä ja alkushöy oli aivan ihmeellinen taitoluisteluräpellys. Pimeä halli, musiikki pauhaa ja mitään ei tapahdu missään. Logo möllöttää screenillä. Tuomarit väistelevät pimeässä taitoluistelijoita. Pelaajat luistelevat jäälle ja taitoluistelijat poistuvat. Ei hyvää päivää. Kaiken kruunaa väärässä päässä oleva fanikatsomo. Tehkää nyt jotain. Kaatukaa edes.
Marek Schwarz teki. Toivoin hyvää aloitusta hermoilijalle. Keskialueen roikku meni sisään. Revin hiuksia päästä. Onneksi syksyn vanha tuttu henkinen lama ei iskenyt kenttäpelaajiin, vaan tasoitus tuli heti perään Pekka Virran mallilla. Pitkä kulmahyrrä, pelaajia vaihdetaan ja vastustaja juoksee perässä. Lopulta Timo Seppänen saa purun kiinni ja morjens. Toivottavasti helpotti oloa kauden avausmaali.
Schwarz pelasi muuten hyvin. Torjui enemmän läpiajoja kuin moni TPS-vahti aikoihin ja piti joukkuetta pystyssä torjunnoillaan. Turhan paljon oli kyllä läpiajoja. Hörpyn lisäksi mieleen jäi rännikiekon pysäyttäminen. Hups, ei todellakaan pysähtynyt, koskiko edes kiekkoon. Älä lähre sinne. Jatkoajalla Marek oli jäätävä. Kahdeksan torjuntaa ehti tehdä ennen kuin Plihal ratkaisi. Kahdeksan.
Jumala teki itse, koska muut eivät pystyneet. Aikaisemmin matsissa oli alivoimalla taas hieno oivallus ja 2-1 hyökkäys. Birner laukoi ohi. Ihan kuin olisin joskus aikaisemminkin nähnyt tuollaisen. No, oli huono laukaisuasento, mutta paikoista pitää tehdä.
Jatkoajalla TPS oli pahasti purjeessa. Eikä ihme. Aloitukset hävittiin satanolla. Sellainenkin hauska hyökkääjäpari kuin Suominen-Vahalahti kävi kokeilemassa. Suominen ei ihan pärjännyt aloituksessa. Toisaalta kolmannessa erässä Mäkiaho otti aloituksia. Vierellä Hauhtonen ja Stone. Itse asiassa Mäkkäri voitti kaksi aloitusta peräkkäin, että käy se noinkin, mutta keskushyökkääjät(!) kaarella ei ole ihan hyvä asia. Jotain rotia pitää aloituksiin saada.
Ensimmäinen erä meni plörinäksi jäähyihin. Toinen erä oli Tepsin paras erä. Paljon painetta ja palkinnoksi maali. Kolmas erä alkoi huonosti ja päättyi veemäisesti. Jännästi aaltoili peli. Tuntui, että aina on jompikumpi purjeessa. Enemmän TPS, mutta paha se on maaleja laidan viereltä tehdä ja TPS tuli kiekollisen päälle tiukasti koko ajan. Heikommalla maalivahtipelillä olisi tullut turpaan.
Mario Scalzon näin ensimmäisen kerran TPS-nutussa. Lyhyt ja leveä pakki, joka osaa luistella ja uskaltaa sekä osaa kiekon kanssa tehdä hyviä siirtoja. Maalinkin teki. Kiitos norjalaisen hörpyn. Kaikki lasketaan. Puolustamisessa on Mariolla parantamista. Lämmittelyssä mies naureskeli, kun ei ollut ollenkaan mukana kuvioissa. Tuomio on, että tästä miehestä on vielä paljon iloa.
Rasmus Ristolaiselle pitäisi saada välillä peliaikaa. Kenet hän syrjäyttäisi? Tämän päivän pelin perusteella sanon, että Joni Tuomisen. Tuominen kohelsi useamman kerran hyökkäyssiniviivalla ja omassa päässä osaa katsella hyvin. Vittasmäki paikkasi yhden sähellyksen nätisti. Palmroth oli pakkien peliaikakuningas ja niin kauan kun vaan muistaa tehdä yksinkertaisia ratkaisuja on kaikki hyvin. Tänään oli pari kertaa voimakasta kiekollista neroilua havaittavissa. Vastapainoksi myös muutama mojova taklaus, mutta suutari pysyköön lestissään. Mojzis hoitakoon kiekon siirtelyn. Tänään pisti Suomisen kerran läpi pitkällä syötöllä ja alusti ensimmäisen maalin hyvällä siniviivan pitämisellä ja laukauksella.
Viikon saldoksi tuli kahdeksan pistettä. TPS on sarjataulukossa noin kilometrin edellä viime kautta. Pistekeskiarvo taas kertoo, että ei tässä ihan henkseleitä kehtaa paukutella. Sijoitus on seitsemäs, jos keskiarvon mukaan katsoo ja takana olevilla on peli vähemmän. Mutta vähitellen on peli parantunut ja TPS ei ole enää helppo nakki kenellekään. Eteenpäin on menty.
Ensi viikolla ohjelmassa on kaksi kotipeliä Lukkoa vastaan. Mitä? Välissä reissu Jyväskylään. Siis erikoinen otteluohjelma. Laitetaan tavoitteeksi kaksi kotivoittoa ja kunniakas taistelu kaukana kotoa. 8 pistettä tai jotain. Näin se mopo keulii.
lauantaina, lokakuuta 15, 2011
Henkinen vuoristorata
TPS-Jokerit 4-3ja. Työpäivä venähti enkä ehtinyt paikalle. Ei hyvä. Joustavien työaikojen takapotku osui täysin väärään päivään. Kuopioon olisin ehtinyt, mutta tekosyitä on monia.
Eilisen pelin lehdistötilaisuus on mielenkiintoinen.
Miten joukkue voi noin paljon lannistua takaiskuista? En usko (paras perustelu, heh) viime kauden painavan päässä. Monta kuukautta on ollut aikaa nollata. Eikä ammattiurheilijat voi jatkuvasti pudota menneeseen. Jossain bisnescityssä ei viime kausi vaivaa. Liigajumbosta liigakärkeen kesän aikana. Sielläkin on yhtälailla vaihtunut valmennus ja osa pelaajista. Lahessa voisi vielä ottaa reppuun vuosikymmenten tappiot, konkurssit ja sata päin pyllyä mennyttä kautta. Vanha sanontahan on, ettei Lahessa mikään muu yllätä kuin menestys. Henkimaailman hommia tuollainen bipolaarinen suorittaminen, josta pitäisi leikata apatian kärkeä ja kestoa jollain keinolla.
Oli miten oli henkisen repsahtamisen korjailun kanssa, niin Pekka Virran usko joukkueen yllätyspotentiaaliin on hienoa asia.
Saas nähdä miten peli tänään kulkee Kuopiossa. Molemmat joukkueet pelasivat eilen ja molemmat saavat matkustaa. Virralla on paluu entiselle työpaikalla, samaten kuin muutamalla pelaajalla. Yliyrittämistä sopisi vältellä. Ahlqvist saa aloittaa kaksi peräkkäistä ottelua Schwartzin selkävaivojen takia. Selkeä näytönpaikka. Älä päästä junnua maaliin tänään.
Eilisen pelin lehdistötilaisuus on mielenkiintoinen.
Miten joukkue voi noin paljon lannistua takaiskuista? En usko (paras perustelu, heh) viime kauden painavan päässä. Monta kuukautta on ollut aikaa nollata. Eikä ammattiurheilijat voi jatkuvasti pudota menneeseen. Jossain bisnescityssä ei viime kausi vaivaa. Liigajumbosta liigakärkeen kesän aikana. Sielläkin on yhtälailla vaihtunut valmennus ja osa pelaajista. Lahessa voisi vielä ottaa reppuun vuosikymmenten tappiot, konkurssit ja sata päin pyllyä mennyttä kautta. Vanha sanontahan on, ettei Lahessa mikään muu yllätä kuin menestys. Henkimaailman hommia tuollainen bipolaarinen suorittaminen, josta pitäisi leikata apatian kärkeä ja kestoa jollain keinolla.
Oli miten oli henkisen repsahtamisen korjailun kanssa, niin Pekka Virran usko joukkueen yllätyspotentiaaliin on hienoa asia.
Saas nähdä miten peli tänään kulkee Kuopiossa. Molemmat joukkueet pelasivat eilen ja molemmat saavat matkustaa. Virralla on paluu entiselle työpaikalla, samaten kuin muutamalla pelaajalla. Yliyrittämistä sopisi vältellä. Ahlqvist saa aloittaa kaksi peräkkäistä ottelua Schwartzin selkävaivojen takia. Selkeä näytönpaikka. Älä päästä junnua maaliin tänään.
keskiviikkona, lokakuuta 12, 2011
Laskeutuminen
Kärpät-TPS 5-2. Peliä en nähnyt, koosteita en pysty katsomaan. Tilastot riittävät. Ei mennyt hyvin. Toki TPS pelasi 11 hyökkääjällä Vahalahden jäädessä sivuun juuri ennen ottelua ja sen lisäksi Stone oli pelikiellossa. Näyttöpaikkoja oli tarjolla. Mikko Laine teki SM-liigauransa ensimmäisen maalinsa. Muuta positiivista en keksi. TPS palasi toivottavasti takaisin maan pinnalle.
Vaikka vituttaa, niin mieluummin koen tällaista vuoristorataa kuin viime kauden kaltaista lähtöruutuun kaatumista ja siitä alkanutta koko kauden mittaista kyntämistä. No, onhan tässä vielä aikaa mennä alemmas, mutta Hämeessä on sen verran vahvat näytöt menossa, ettei taida olla pelkoa karsintaviivasta.
Vaikka vituttaa, niin mieluummin koen tällaista vuoristorataa kuin viime kauden kaltaista lähtöruutuun kaatumista ja siitä alkanutta koko kauden mittaista kyntämistä. No, onhan tässä vielä aikaa mennä alemmas, mutta Hämeessä on sen verran vahvat näytöt menossa, ettei taida olla pelkoa karsintaviivasta.
sunnuntaina, lokakuuta 09, 2011
Me
TPS-HIFK 3-2. Vallan mahtava matsi. Hallilla oli hyvä tunnelma ja kaukalossa sattui sekä tapahtui. Ja mikä tärkeintä, TPS taisteli tuloksekkaasti kotiyleisön edessä. Eikä ollut jatkuvasti kusi sukassa kuten kauden aikaisemmissa matseissa.
Heti ensimmäisellä pelikatkolla oli pientä suunsoittoa ja vastustajan kravatin hienosäätöä. Birner oli keskustelun keskellä ja vaihtoi lennosta Plihalin kanssa paikkaa. Lämpö tuntui katsomossa asti. Plihal on hieno mies, ei hiihtele härdellien ulkopuolella, vaan tunkee mukaan kähisemään. HIFK:ta vastaan TPS ei ottanut taka-askelia, vaan käyttäytyi jämäkästi. Ei väistämisessä mitään vikaa ole, onpahan vaan mukava nähdä rottailun lisäksi muitakin toimintamalleja.
Ensimmäinen erä oli kauden parasta lätkää, TPS piti kiekon liikkeellä eikä tapahtunut niitä kuolleena ajatuksena syntyneitä minä tässä vähän paikallani steppaan ja kiekkoa hieron -liikkeitä. Sellaista suoraviivaisuutta viivojen ylittämisessä ja muussakin tekemisessä. Turhanpäiväistä neppailua seisovin jaloin ja kaverisyöttöjen antamista ei juuri näkynyt. Kiekosta ei kuitenkaan luovuttu miten sattuu, vaan nätisti mentiin oman maalin taakse odottamaan vaihtojen ajaksi. Mitä sitä turhaan alivoimaisena puskemaan, vaan koko viisikon voimin. Järkevää, vaikka monesti katsomossa hermo palaa kun pelikello kulkee ja mitään ei näytä tapahtuvan. Mutta tapahtuuhan siellä, kiekko ei vaan liiku.
Avausmaali syntyi Vahalahden hienosta syötönkatkosta. Valkopaitojen keskushyökkääjä #44 antoi heikon avauksen ja Vahalahti oli sen viserryksen lukenut ennen kuin enteriä oli painettu. Katkon jälkeen syöttö laidasta viivaan Tuomiselle, joka paiskasi kiekon maalille eikä pakittanut tai hieronut ylimääräisiä. Birner sai mailan väliin ja pling. Tärkeä onnistuminen Birnerille. Birner on saanut maalipaikkoja noin sata tähän mennessä ja laukaukset ovat olleet todella luokattomia. Jospa nyt lähtee. Näin tosin ajattelin kauden avausottelussakin kun Birner teki maalin.
Toisen erän alku oli ok minuutin verran, kunnes Tuominen antoi käsittämättömän avaussyötön kulmasta. Syötön määränpäässä ei ollut yhtään joukkuekaveria. HIFK sai kiekon ilmaiseksi hyökkäysalueella ja myllytystä kesti niin kauan, että kiekko oli maalissa. Maalin jälkeen sama meno jatkui. TPS jäähylle ja taas pistivät kiekon maaliin. Peli näytti ihan samalta kuin monessa aikaisemmassa ottelussa. Ei mitään tolkkua, huonoja, hätäisiä ratkaisuja ja puolustaminen oli perässä juoksemista. Kukaan ei pystynyt rauhoittamaan tilannetta. SM-liigan mainoskatko antoi hetken rauhan. 10 minuuttia kesti sekasorto, kaksi takaiskumaalia.
En tiedä mikä vaikutus oli Pekka Virran vanhainaikaisella valmentamisella mainoskatkolla, mutta katkon jälkeen oli peli pykälän verran parempaa ja Mojzisin pitkä passi Stonelle, joka tekaisi maalin palautti TPS:n peliin mukaan. Todella tärkeä maali. Stone oli maalin lisäksi muutenkin aktiivinen, lanasi siellä täällä valkopaitoja. Tykkään miehen raskaista osumista ja useimmiten tekee kiekon kanssa hyviä siirtoja. Jos vielä olisi vähän enemmän nopeutta, niin voisi kunnolla hehkuttaa. Hiljaa hyvää tulee.
Voittomaali lähti Anttilan hyvästä kiekonriistosta. Vei keskialueella kiekon ja laukaisupaikassa syötti Laaksolle. Laakso sai vedettyä kiekon sisään. Anttila oli todellinen iloinen maalin jälkeen. Tuuletti nätisti kultakypärässään. Kultakypärässään. Niin.
Toisen erän lopussa naama valahti Mojzisin saadessa korkeasta mailasta 2+2 minuutin jäähyn. Korkea maila oli selvä, näin kun kopsahti kypärään, mutta 2+2? Kiitos Henriksson. #72 vielä näytti, että ei tullut mitään, mutta pillipiipari piti päänsä.
4 minuutin alivoiman TPS tappoi. Ei ollut ongelmia. Kolmas erä meni kuitenkin vierailijoiden tahdissa. TPS teki vain purkuja. Vähän nurisin mielessäni moista passiivisuutta, mutta eipä sitä paljon hyökätä kun ensin on puoli minuuttia puolustettu ja jahdattu kiekkoa. Toisenlaista vaihdetta olisi tarvittu pelin rauhoittamiseksi.
Sama mies. Stone taklasi, osui, törmäsi ehkä aavistuksen myöhässä. Käsi näytti ulos. Kyllä vitutti. Oli kova tuomio. Vastustajan #12 nousi ja luisteli vaihtoon. Ei loukkaantumista, ei edes jalkapalloilijan piehtaroimista jäällä. Silti ulos. En tiedä painoiko nimi tuomiota vai aikaisemmin ottelussa tapahtuneet keskustelut, mutta ei ollut minusta ison jäähyn paikka. Puusilmä olen.
Yleisö tietenkin innostui tuomarin ottaessa isoa roolia ja vihelsi urakalla. TPS taisteli ja purki. Schwartz torjui. HIFK sortui perinteiseen viiden minuutin jäähyn aikaa on vaikka muille jakaa –nopeuteen. Se on jännä kuinka viiden minuutin jäähyjen ylivoima on monesti todella hidasta. Oikein tarjoamalla tarjotaan alivoimalla pelaavalle joukkueelle onnistumisia. Henkimaailman hommia. Mitä pidemmälle jäähy eteni sitä helpommin TPS sai purettu. Palmroth näytti miten purku lähtee. Laidan vierestä latasi isänmaan puolesta, tämä lentää kuuhun tai Raisioon kumpi ensin tulee vastaan.
HIFK lässähti ylivoimatuherrukseensa. Samat miehet kävivät vuorotellen himmailemassa. Saivat kuitenkin lopussa painetta ja Schwartz oli mies paikallaan. Summerin soidessa Schwartzin tuuletus kertoi kuinka tyytyväinen oli omaan suoritukseensa. Vihdoinkin onnistuminen. Antoi joukkueelle mahdollisuuden voittoon ja joukkue käytti sen. Vähitellen Tepsin maalivahtipelin taso on siellä missä sen pitääkin olla.
Palmroth sai taas ylivoimaisesti eniten jääaikaa Tepsistä. Tietenkin Mojzisin jäähy antoi etumatkaa, mutta silti Palle on vahvassa kurssissa. Omissa ei vaan kolise Pallen ollessa jäällä. Maajoukkueeseen, heh. Koeajalla olevan Mäkiahon kurssi taas on laskeva. Toiseksi vähiten jääaikaa (10.57) ja varsin näkymätön oli vanha soturi jäällä. Jos Hattunen ja Suominen olisivat terveinä saisi Mäkiaho lähteä ja sitten toivottaisiin, ettei loukkaantumisia pahemmin tulisi päällekkäin. Kapea on Tepsin joukkue.
Oli todella viihdyttävä ottelu. Näitä lisää. Kotijoukkue taisteli ja kotiyleisö kannusti. Tuli pitkästä aikaa joukkue olemme me –fiilis. Ei voi olla parempaa runkosarjalauantaita. Rillausta en silti suosittele, ensi viikko on raskaampi kuin tämä viikko ja sarjatilanne ei armoa anna. Pisteitä on tultava tai peräpää kutsuu.
Yksittäisistä suorituksista yksi hienoimmista oli Plihalin takakarvaus. Luisteli Mikael Granlundin kiinni ja vei tyylipuhtaasti kiekon lavasta. Jumala alistaa aina.
Heti ensimmäisellä pelikatkolla oli pientä suunsoittoa ja vastustajan kravatin hienosäätöä. Birner oli keskustelun keskellä ja vaihtoi lennosta Plihalin kanssa paikkaa. Lämpö tuntui katsomossa asti. Plihal on hieno mies, ei hiihtele härdellien ulkopuolella, vaan tunkee mukaan kähisemään. HIFK:ta vastaan TPS ei ottanut taka-askelia, vaan käyttäytyi jämäkästi. Ei väistämisessä mitään vikaa ole, onpahan vaan mukava nähdä rottailun lisäksi muitakin toimintamalleja.
Ensimmäinen erä oli kauden parasta lätkää, TPS piti kiekon liikkeellä eikä tapahtunut niitä kuolleena ajatuksena syntyneitä minä tässä vähän paikallani steppaan ja kiekkoa hieron -liikkeitä. Sellaista suoraviivaisuutta viivojen ylittämisessä ja muussakin tekemisessä. Turhanpäiväistä neppailua seisovin jaloin ja kaverisyöttöjen antamista ei juuri näkynyt. Kiekosta ei kuitenkaan luovuttu miten sattuu, vaan nätisti mentiin oman maalin taakse odottamaan vaihtojen ajaksi. Mitä sitä turhaan alivoimaisena puskemaan, vaan koko viisikon voimin. Järkevää, vaikka monesti katsomossa hermo palaa kun pelikello kulkee ja mitään ei näytä tapahtuvan. Mutta tapahtuuhan siellä, kiekko ei vaan liiku.
Avausmaali syntyi Vahalahden hienosta syötönkatkosta. Valkopaitojen keskushyökkääjä #44 antoi heikon avauksen ja Vahalahti oli sen viserryksen lukenut ennen kuin enteriä oli painettu. Katkon jälkeen syöttö laidasta viivaan Tuomiselle, joka paiskasi kiekon maalille eikä pakittanut tai hieronut ylimääräisiä. Birner sai mailan väliin ja pling. Tärkeä onnistuminen Birnerille. Birner on saanut maalipaikkoja noin sata tähän mennessä ja laukaukset ovat olleet todella luokattomia. Jospa nyt lähtee. Näin tosin ajattelin kauden avausottelussakin kun Birner teki maalin.
Toisen erän alku oli ok minuutin verran, kunnes Tuominen antoi käsittämättömän avaussyötön kulmasta. Syötön määränpäässä ei ollut yhtään joukkuekaveria. HIFK sai kiekon ilmaiseksi hyökkäysalueella ja myllytystä kesti niin kauan, että kiekko oli maalissa. Maalin jälkeen sama meno jatkui. TPS jäähylle ja taas pistivät kiekon maaliin. Peli näytti ihan samalta kuin monessa aikaisemmassa ottelussa. Ei mitään tolkkua, huonoja, hätäisiä ratkaisuja ja puolustaminen oli perässä juoksemista. Kukaan ei pystynyt rauhoittamaan tilannetta. SM-liigan mainoskatko antoi hetken rauhan. 10 minuuttia kesti sekasorto, kaksi takaiskumaalia.
En tiedä mikä vaikutus oli Pekka Virran vanhainaikaisella valmentamisella mainoskatkolla, mutta katkon jälkeen oli peli pykälän verran parempaa ja Mojzisin pitkä passi Stonelle, joka tekaisi maalin palautti TPS:n peliin mukaan. Todella tärkeä maali. Stone oli maalin lisäksi muutenkin aktiivinen, lanasi siellä täällä valkopaitoja. Tykkään miehen raskaista osumista ja useimmiten tekee kiekon kanssa hyviä siirtoja. Jos vielä olisi vähän enemmän nopeutta, niin voisi kunnolla hehkuttaa. Hiljaa hyvää tulee.
Voittomaali lähti Anttilan hyvästä kiekonriistosta. Vei keskialueella kiekon ja laukaisupaikassa syötti Laaksolle. Laakso sai vedettyä kiekon sisään. Anttila oli todellinen iloinen maalin jälkeen. Tuuletti nätisti kultakypärässään. Kultakypärässään. Niin.
Toisen erän lopussa naama valahti Mojzisin saadessa korkeasta mailasta 2+2 minuutin jäähyn. Korkea maila oli selvä, näin kun kopsahti kypärään, mutta 2+2? Kiitos Henriksson. #72 vielä näytti, että ei tullut mitään, mutta pillipiipari piti päänsä.
4 minuutin alivoiman TPS tappoi. Ei ollut ongelmia. Kolmas erä meni kuitenkin vierailijoiden tahdissa. TPS teki vain purkuja. Vähän nurisin mielessäni moista passiivisuutta, mutta eipä sitä paljon hyökätä kun ensin on puoli minuuttia puolustettu ja jahdattu kiekkoa. Toisenlaista vaihdetta olisi tarvittu pelin rauhoittamiseksi.
Sama mies. Stone taklasi, osui, törmäsi ehkä aavistuksen myöhässä. Käsi näytti ulos. Kyllä vitutti. Oli kova tuomio. Vastustajan #12 nousi ja luisteli vaihtoon. Ei loukkaantumista, ei edes jalkapalloilijan piehtaroimista jäällä. Silti ulos. En tiedä painoiko nimi tuomiota vai aikaisemmin ottelussa tapahtuneet keskustelut, mutta ei ollut minusta ison jäähyn paikka. Puusilmä olen.
Yleisö tietenkin innostui tuomarin ottaessa isoa roolia ja vihelsi urakalla. TPS taisteli ja purki. Schwartz torjui. HIFK sortui perinteiseen viiden minuutin jäähyn aikaa on vaikka muille jakaa –nopeuteen. Se on jännä kuinka viiden minuutin jäähyjen ylivoima on monesti todella hidasta. Oikein tarjoamalla tarjotaan alivoimalla pelaavalle joukkueelle onnistumisia. Henkimaailman hommia. Mitä pidemmälle jäähy eteni sitä helpommin TPS sai purettu. Palmroth näytti miten purku lähtee. Laidan vierestä latasi isänmaan puolesta, tämä lentää kuuhun tai Raisioon kumpi ensin tulee vastaan.
HIFK lässähti ylivoimatuherrukseensa. Samat miehet kävivät vuorotellen himmailemassa. Saivat kuitenkin lopussa painetta ja Schwartz oli mies paikallaan. Summerin soidessa Schwartzin tuuletus kertoi kuinka tyytyväinen oli omaan suoritukseensa. Vihdoinkin onnistuminen. Antoi joukkueelle mahdollisuuden voittoon ja joukkue käytti sen. Vähitellen Tepsin maalivahtipelin taso on siellä missä sen pitääkin olla.
Palmroth sai taas ylivoimaisesti eniten jääaikaa Tepsistä. Tietenkin Mojzisin jäähy antoi etumatkaa, mutta silti Palle on vahvassa kurssissa. Omissa ei vaan kolise Pallen ollessa jäällä. Maajoukkueeseen, heh. Koeajalla olevan Mäkiahon kurssi taas on laskeva. Toiseksi vähiten jääaikaa (10.57) ja varsin näkymätön oli vanha soturi jäällä. Jos Hattunen ja Suominen olisivat terveinä saisi Mäkiaho lähteä ja sitten toivottaisiin, ettei loukkaantumisia pahemmin tulisi päällekkäin. Kapea on Tepsin joukkue.
Oli todella viihdyttävä ottelu. Näitä lisää. Kotijoukkue taisteli ja kotiyleisö kannusti. Tuli pitkästä aikaa joukkue olemme me –fiilis. Ei voi olla parempaa runkosarjalauantaita. Rillausta en silti suosittele, ensi viikko on raskaampi kuin tämä viikko ja sarjatilanne ei armoa anna. Pisteitä on tultava tai peräpää kutsuu.
Yksittäisistä suorituksista yksi hienoimmista oli Plihalin takakarvaus. Luisteli Mikael Granlundin kiinni ja vei tyylipuhtaasti kiekon lavasta. Jumala alistaa aina.
perjantaina, lokakuuta 07, 2011
Merkille pantavaa
Ässät-TPS 0-1. Ensimmäinen kolmen pisteen voitto! Etäseurattuna perin merkillinen ottelu. TPS voitti jäähyissä 3-6, jäähyminuuteissa 6-83. Kolme viiden minuutin jäähyä. Ässät varmaan treenaa ylivoimaa seuraavaksi. Aleksis Ahlqvist oli pienen tauon jälkeen maalissa ja kyllähän suoritus on ollut muikea. Nollapeli. Huhhuh.
Ottelussa eniten jääaikaa sai Ässien Kristian Kudroc: 32.38. Mehevä lukema, mutta merkillisintä on se kuka sai toiseksi eniten jääaikaa. Markus Palmroth, TPS 29.22. Mjitäh. Alivoimaa on tapettu urakalla ja neroilut pidetty takataskussa. Hieno suoritus, jonka kruunaa +1. Pakkiparinsa Mojzis sai jääaikaa 25.59. Loput TPS-pakit alle 20 minuuttia. Saattaa huomenna ykkösparilla olla vähän raskas jalka tai sitten se on vaan mahtavaa kun saa pelata paljon. Puolustavaa puolustajaa joukkue tosiaankin huutaa.
RR55 pelasi SM-liigauransa huonoimman pelinsä, tilastokyyläyksellä. 1. erässä kiekko katsomoon ja kaksi minuuttia boksia. Toisessa erässä 5+20 minuuttia selästä taklaamisesta. Ehti silti pelata 9.05. Oppirahoja maksaa nuori poika.
Tuntuupas hyvältä. Voittamiseen ei kyllästy ikinä ja joukkue sai vihdoinkin palkinnon yrittämisestä.
HIFK kotona huomenna. Siihen samanlainen taistelu (pakkohan tänään on ollut olla hillitön tappelu) ja kaikki on mahdollista. En ole nähnyt kotivoittoa herran aikoihin... Huomenna olisi kyllä niin makea paikka kotivoitolle.
Nautin tästä tunteesta ja näen unta kotivoitosta. Hallilla nähdään. Tulkaa ajoissa. Siellä on kivaa jo ennen matsia. Ei ainakaan tarvitse jonottaa lippuluukulla pelin jo ollessa käynnissä.
Ottelussa eniten jääaikaa sai Ässien Kristian Kudroc: 32.38. Mehevä lukema, mutta merkillisintä on se kuka sai toiseksi eniten jääaikaa. Markus Palmroth, TPS 29.22. Mjitäh. Alivoimaa on tapettu urakalla ja neroilut pidetty takataskussa. Hieno suoritus, jonka kruunaa +1. Pakkiparinsa Mojzis sai jääaikaa 25.59. Loput TPS-pakit alle 20 minuuttia. Saattaa huomenna ykkösparilla olla vähän raskas jalka tai sitten se on vaan mahtavaa kun saa pelata paljon. Puolustavaa puolustajaa joukkue tosiaankin huutaa.
RR55 pelasi SM-liigauransa huonoimman pelinsä, tilastokyyläyksellä. 1. erässä kiekko katsomoon ja kaksi minuuttia boksia. Toisessa erässä 5+20 minuuttia selästä taklaamisesta. Ehti silti pelata 9.05. Oppirahoja maksaa nuori poika.
Tuntuupas hyvältä. Voittamiseen ei kyllästy ikinä ja joukkue sai vihdoinkin palkinnon yrittämisestä.
HIFK kotona huomenna. Siihen samanlainen taistelu (pakkohan tänään on ollut olla hillitön tappelu) ja kaikki on mahdollista. En ole nähnyt kotivoittoa herran aikoihin... Huomenna olisi kyllä niin makea paikka kotivoitolle.
Nautin tästä tunteesta ja näen unta kotivoitosta. Hallilla nähdään. Tulkaa ajoissa. Siellä on kivaa jo ennen matsia. Ei ainakaan tarvitse jonottaa lippuluukulla pelin jo ollessa käynnissä.
torstaina, lokakuuta 06, 2011
Bye bye Raboin
Garrett Raboin lähti menemään. Peliesitykset, jääaika ja Pekka Virran kommentit puolustajan tarpeesta HPK-pelin jälkeen antoivat odottaa tätä. Ei tule ikävä. Kiitos yrittämisestä. Yritys hyvä, taidot neljä.
Ei tunnu pohjoisamerikkalaiset halvat arvat tuovan panosta takaisin. Kerran on tullut päävoitto (Lee Sweatt, golden boy) ja muuten on menty heikosti. Klubertanz oli kyllä hyvä, mutta visiitti jäi yhden kauden mittaiseksi. Raboinille tehtiin jatkosopimus, koska… niin, miksi? Oli pitkään loukkaantuneena viime kaudella ja pelasi parhaat pelinsä laitahyökkääjänä. Ari Vuori tai Pekka Virta näki kuitenkin potentiaalia liigatason puolustajaksi. Aina ei voi onnistua, hyvä jos koskaan.
Seuraavana liipaisimella on Vittasmäki. Peliaikaa ei tule ja pelaaminen on heikkoa. Kevään 2010 tasoon on pitkä matka. Ehkä se oli maksimitaso, johon (nuori) mies pääsee ja jos olosuhteet eivät ole kohdallaan niin tulos on nykyisen näköistä. Onko ongelma valmentajissa vai pelaajassa? Ulkopuolisena puusilmänä sanon, että molemmissa, mutta valmentajan pitää umpisolmu aukaista. Mielellään positiivisella tavalla. Maisemanvaihto on viimeinen keino.
Tepsillä on tällä hetkellä viisi puolustajaa ehjänä ja ilmeisesti myös Joni Tuominen, koska huomenna on peli ja kuudella puolustajalla olisi kiva aloittaa peli. Toisaalta voihan Tuomisen tilalla olla joku juniori tai uusi värväys. Raboinin sopimuksenpurun taloudellisista ehdoista en tiedä mitään, mutta jostain pitäisi kaivaa fyrkkaa uuden puolustajan palkkaamiseen, vaikka Tuominen olisi pelikunnossa. TPS:n nykyinen puolustusseitsikko ei riitä SM-liigaan määrällisesti eikä laadullisesti. Laatua on myös loukkaantumisherkkyys. Ei ole paljona iloa eräästäkään H ja paljon konsonantteja miehestä. Aina rikki. Aina. Hyvä, ettei aivastuksesta murra kylkiluitaan.
Tepsin tilanne on masentava. Puoli joukkuetta on vaihtunut, valmennus on täysin uusi ja silti selitellään viime kauden painavan kuupassa niin paljon, ettei pelaamisesta tule mitään. Mielestäni äärimmäisen huono selitys. Lyödään vyön alle ja katsotaan Lahteen. Siellä ei paina viime kausi, vaikka Pelicans oli liigan huonoin joukkue. TPS oli toiseksi huonoin ja vahvasti toistamassa suoritusta. Ellei jopa parantamassa. Karsinnoissa tavataan.
Loistava valmentaja saa joukkueesta kuin joukkueesta parhaan mahdollisen suorituksen irti, vaikka joukkueen olisi koonnut Ari Vuori. Jostain syystä Pekka Virta ei ole saanut Tepsistä tämän enempään ulos tehoja. Toivottavasti tilanne muuttuu. Paremmaksi. En jaksaisi kuunnella höpölöpöselityksiä (kuka pelaa aina hyvin ja muut ei osaa - jumalauta, joukkue voittaa tai häviää), vaan katsella tekoja kaukalossa.
Ei tunnu pohjoisamerikkalaiset halvat arvat tuovan panosta takaisin. Kerran on tullut päävoitto (Lee Sweatt, golden boy) ja muuten on menty heikosti. Klubertanz oli kyllä hyvä, mutta visiitti jäi yhden kauden mittaiseksi. Raboinille tehtiin jatkosopimus, koska… niin, miksi? Oli pitkään loukkaantuneena viime kaudella ja pelasi parhaat pelinsä laitahyökkääjänä. Ari Vuori tai Pekka Virta näki kuitenkin potentiaalia liigatason puolustajaksi. Aina ei voi onnistua, hyvä jos koskaan.
Seuraavana liipaisimella on Vittasmäki. Peliaikaa ei tule ja pelaaminen on heikkoa. Kevään 2010 tasoon on pitkä matka. Ehkä se oli maksimitaso, johon (nuori) mies pääsee ja jos olosuhteet eivät ole kohdallaan niin tulos on nykyisen näköistä. Onko ongelma valmentajissa vai pelaajassa? Ulkopuolisena puusilmänä sanon, että molemmissa, mutta valmentajan pitää umpisolmu aukaista. Mielellään positiivisella tavalla. Maisemanvaihto on viimeinen keino.
Tepsillä on tällä hetkellä viisi puolustajaa ehjänä ja ilmeisesti myös Joni Tuominen, koska huomenna on peli ja kuudella puolustajalla olisi kiva aloittaa peli. Toisaalta voihan Tuomisen tilalla olla joku juniori tai uusi värväys. Raboinin sopimuksenpurun taloudellisista ehdoista en tiedä mitään, mutta jostain pitäisi kaivaa fyrkkaa uuden puolustajan palkkaamiseen, vaikka Tuominen olisi pelikunnossa. TPS:n nykyinen puolustusseitsikko ei riitä SM-liigaan määrällisesti eikä laadullisesti. Laatua on myös loukkaantumisherkkyys. Ei ole paljona iloa eräästäkään H ja paljon konsonantteja miehestä. Aina rikki. Aina. Hyvä, ettei aivastuksesta murra kylkiluitaan.
Tepsin tilanne on masentava. Puoli joukkuetta on vaihtunut, valmennus on täysin uusi ja silti selitellään viime kauden painavan kuupassa niin paljon, ettei pelaamisesta tule mitään. Mielestäni äärimmäisen huono selitys. Lyödään vyön alle ja katsotaan Lahteen. Siellä ei paina viime kausi, vaikka Pelicans oli liigan huonoin joukkue. TPS oli toiseksi huonoin ja vahvasti toistamassa suoritusta. Ellei jopa parantamassa. Karsinnoissa tavataan.
Loistava valmentaja saa joukkueesta kuin joukkueesta parhaan mahdollisen suorituksen irti, vaikka joukkueen olisi koonnut Ari Vuori. Jostain syystä Pekka Virta ei ole saanut Tepsistä tämän enempään ulos tehoja. Toivottavasti tilanne muuttuu. Paremmaksi. En jaksaisi kuunnella höpölöpöselityksiä (kuka pelaa aina hyvin ja muut ei osaa - jumalauta, joukkue voittaa tai häviää), vaan katsella tekoja kaukalossa.
lauantaina, lokakuuta 01, 2011
Ei tullut vastustaja turhaan
..tänne Turkuun Lappeenrantaan.
SaiPa-TPS 1-2 vl. Torjunnoista päätellen Schwartz piti Tepsiä pystyssä ja voittolaukauskilpailussa torjui molemmat laukojat. Birner ja Plihal hoitivat omansa. Eteenpäin on menty... ei ole vielä pudottu kelkasta. Liigan peräpää on onneksi tiivis, alapää ottaa kuokkaan tasaisesti. Hallitsevasta mestarista alkaen.
SaiPa-TPS 1-2 vl. Torjunnoista päätellen Schwartz piti Tepsiä pystyssä ja voittolaukauskilpailussa torjui molemmat laukojat. Birner ja Plihal hoitivat omansa. Eteenpäin on menty... ei ole vielä pudottu kelkasta. Liigan peräpää on onneksi tiivis, alapää ottaa kuokkaan tasaisesti. Hallitsevasta mestarista alkaen.
UrhoTV ei vaan osaa
Kaikista aikaisimmista huonoista kokemuksista huolimatta oli pakko kokeilla miten UrhoTV:n nettilähetys toimii tänään. Eilen hajosi reititin, jonka takia matseja eivät kaikki päässeet katsomaan.
Tänään on ilmeisesti hajonnut toinen reititin, koska yli 20 minuuttia odotin sivun latautumista. Klo 17.15 lopetin ”jonottamisen”, ihan samaa kuraa kuin ennenkin. Puolet ekasta erästä meni tyhjää ruutua tuijottaessa. Onneksi en päässyt edes maksuvaiheeseen.
Ei ole UrhoTV:n toiminta parantunut pätkään puoleentoista vuoteen. Käsittämätöntä miten systeemi rakennetaan kolmelle käyttäjälle ja markkinoidaan sadoilletuhansille. Tyhmiä ovat. Vielä tyhmempiä ovat tietenkin ne jotka tuollaisen firman palveluja ostavat kerta toisensa jälkeen. Minä lopetan tämän tyhmyyden.
UrhoTV. Maailman huonoin yritys. En enää ikinä osta heidän palveluitaan.
Tänään on ilmeisesti hajonnut toinen reititin, koska yli 20 minuuttia odotin sivun latautumista. Klo 17.15 lopetin ”jonottamisen”, ihan samaa kuraa kuin ennenkin. Puolet ekasta erästä meni tyhjää ruutua tuijottaessa. Onneksi en päässyt edes maksuvaiheeseen.
Ei ole UrhoTV:n toiminta parantunut pätkään puoleentoista vuoteen. Käsittämätöntä miten systeemi rakennetaan kolmelle käyttäjälle ja markkinoidaan sadoilletuhansille. Tyhmiä ovat. Vielä tyhmempiä ovat tietenkin ne jotka tuollaisen firman palveluja ostavat kerta toisensa jälkeen. Minä lopetan tämän tyhmyyden.
UrhoTV. Maailman huonoin yritys. En enää ikinä osta heidän palveluitaan.
Idästä alkaa rentous
Alkuviikolla oli Hesarissa iso ilmoitus UrhoTV:n viikonlopun kampanjasta. 2 euroa ei ole paha hinta ottelusta. Pahaa on se, että edellinen kokemus Urhosta on erittäin huono. Keväällä 2010 maksoin seitsemän euroa ja sain katsella diashow’ta. Valitin. Pahoittelivat ja pyysivät ilmoittamaan tilinumeron, jonne suoritus palautetaan. Olin tyytyväinen ratkaisuun ja ilmoitin tilinumeron. Vastaukseksi sain, että suoritusta ei voidakaan palauttaa, vaan he hyvittävät koodilla, jolla voi katsoa seuraavan ottelun. Revin hiuksia päästä ja vastasin asiallisesti, että ei käy. Kevään loput pelit seuraan katsomosta, en tee hyvityskoodilla yhtään mitään. Puolitoista vuotta myöhemmin odotan vastausta tähän vastaukseen. Tokihan kokeilin hyvityskoodia syksyllä 2010 ja sain taas katsella diashow’ta ja pätkimistä. Pitäkää bisneksenne, minä en enää asiakkaaksi palaa. Paitsi nyt on lähellä. Paitsi eilinen pelikierros meni monelta ohi, koska Urholla ei tekniikka yllättäen toiminutkaan. Hyvä kampanja, uusia asiakkaita tiedossa varmasti tosi paljon. Ennätysmäisen paljon ei lohduta.
Hyväksyn sen, että selostajat ovat paikallisia puusilmiä, studio-osuudet latteuksia ja samoja taukojuttuja esitetään sata kertaa, mutta sitä en hyväksy, että peliä ei näe. Äänet saa aina pois. Parasta olisi tietenkin, jos saisi pelkän selostuksen pois. Halliäänet jäisivät. Erätauoilla voi tehdä muuta. Pohdin tässä viitsinkö perua boikottini ja tuskailla taas kun peliä ei näe. Olen aasi monella tavalla, mutta todellinen aasi-fiilis tulisi, jos ostaisin pelin, jota en näkisi. Montako kertaa samaan kiveen haluaa potkaista varpaansa?
VR:n lippu-uudistus torppasi junamatkan Lappeenrantaan ja auto on huollossa. Ehkä tyydyn radioon, se sentään toimii. Auran Aaltojen otteluselostusta en ole tällä kaudella vielä kuunnellut. Aikaisemmat kokemukset eivät puolla AA:n kuuntelua. Pitäisi kuunnella mykistyksellä, pysyisi paremmin kartalla mitä kaukalossa tapahtuu.
Niin tänään on peli. TPS on hakemassa kauden toista voittoa. SaiPa vei viime viikolla voiton Turussa. Nyt olisi hyvä paikka kostaa ja voittaa heidän kotikaukalossa.
- Osa meidän joukkueesta kuvittelee, että me ollaan sarjataulukon toisessa päässä, täytyy muistaa että SaiPa oli meitä edellä viime vuonna runkosarjassa. Pekka Virta.30.9.2011.
En ymmärrä mitä tuo tarkoittaa. Miten voi kuvitella olevansa parempi kun ei pärjää ollenkaan. Tällä kaudellakaan. Enkä myöskään ymmärrä miksi Pekka Virran pitää tuollaisia sanoa. Vittuilevan johtajan perässä ei kovin moni kauan jaksa kulkea saati hyvin suorittaa.
Tappara-pelissä TPS oli ok niin kauan kuin ei ollut tappiolla. Tappioasemassa oma pelaaminen meni sekaisin, yliyrittämiseksi ja tuloksena yksinpelailua, jolla ei joukkuelajissa pärjää. Tuloksellisesti siihen asti vielä huonommin suorittanut Tappara ei tukehtunut tappiolla. Tepsin treeneissä kuulemma on rentoutta ja onnistuneita suorituksia. Jollain tavalla sama positiivinen tila pitää saada peleihin. Syötöt lapaan, kiekollisen pelaajan tukemista, kaverisyöttöjen välttämistä. Sankarin viitan pukemista.
Kokoonpanossa on taas tehty muutoksia. Hauhtonen on viltissä. Ihan oikein. Ei ole miehen peli kulkenut Tepsin paidassa. Näillä lähtee voitto:
Birner-Plihal-Cerny
Mojzis-Palmroth
Vahalahti-Viinanen-Anttila
Vittasmäki-Raboin
Salo-Stone-Mäkiaho
Seppänen-Ristolainen
Huhtala-Laakso-Laine
Schwartz (Ahlqvist)
Ykkösketjussa ei ole valittamista. Tulosta pitäisi tulla. Pitäisi. Paikoista ei ole jäänyt Birnerillä kiinni. Eri asia on se, että mies ei ole mikään maailmanluokan maalintekijä. Kakkoskenttä on paperilla epäonnistunut koostumus. Anttila ei jaksa isoja minuutteja pelata. Viinanen ei ole pelinrakentaja. Vahalahti menee pesuveden mukana ilman tarjoilua. Vittasmäki on ollut hukassa ja Raboin pelaa omaa pikkunäppärää peliään laput silmillä. Puuh. Yllättäisivät ja tekisivät maalin mieheen.
Kolmosessa Salon pitää luistella Mäkiahon löpöratkaisujen takia hullun lailla. Mäkiaho on jännä tyyppi, pisteitä tulee ja molemmissa päissä tuuletetaan maaleja. En ymmärrä miten onnistuu koheltamaan mm. syötönvastaanotoissa välillä todella pahasti. Ylivoimalla pelannut vielä viivalla. Ikinä tiedä lähteekö laukaus vai meneekö syöttö lavan alta. Tehojen puolesta saisi jatkaa koeajan jälkeen, mutta ykköstykiksi tekee liikaa virheitä. Parempaa tuskin tässä vaiheessa kautta löytyy, joten nyökätään mies jatkoon. Stone tekee tänään taas maalin läheltä ja kolaa kaiken minkä ehtii. Stone ei ole sitä mitä joukkue kaipaa, mutta oikein roolitettuna olisi kova luu liigaan. Nyt on rooli ollut vähän hakusessa. Arvosteleva sormi heiluu Ari Vuoren ja Virran välimaastossa. Toivottavasti Salo jaksaa hitaampien edellä luistella. Maaleja ei ainakaan tee, joten puolustamiseen voisi keskittyä. Jos peli menee vihkoon, niin kolmannessa erässä pääsee taas Laakson rinnalle tasaviisikoin pelatessa.
Huhtala pelaa toisen SM-liigapelinsä ja Laine on ensimmäistä kertaa mukana tällä kaudella. Toivottavasti Huhtala ja Laine saavat jääaikaa. Huhtala pelaa Laineelle maalipaikat. Laineesta on odotettu maalintekijää jo jonkin aikaa. Jospa hän saisi maalihanat auki ja toisi sitä myöten kuivaa ruutia muillekin. Laakso hoitaa alaspäin pelaamisen.
Schwartz jatkaa maalissa. Jonkin verran on pelaamistaan parantanut, vaikka vieläkin sijoittuminen on luovaa ja reaktiotorjunnoilla vetelee turhan paljon. Verrattuna esimerkiksi Alexander Salakiin on Schwartz jotenkin pehmeä. Salak oli aggressiivinen kissa ja hyökkäämällä hyökkäsi kiekon eteen. Ei tarvitsi tietenkään sinkoilla, jos pysyisi paremmin tontilla, mutta kun tyyli on vapaa niin pitäisi rivakammin liikkua ja haastaa. No Upi hoitaa veskarit paremmaksi. Kunhan Virta saa kenttäpelaajat pelaamaan yhdessä.
Tiistain kokovartalokipsin käsittelemiseen ja murtamiseen on ollut aikaa ja illan vastustaja on helpoimmasta päästä. Onnistuneita suorituksia pitäisi tulla. Pitäisi, pitäisi. Voisi tulla. Mä haluan sankareita. Kolmen pisteen voiton. Sitten on taas helpompi hengittää.
Lahdessa valmentaja muuten tietää hyvän aloituksen merkityksen. Kunnon startti kauteen ja sitten on helpompi keskellä kautta vetää tuloksetonta jaksoa. Ei ole heti puukkoa selässä, ja saa myöhemmin rauhassa möyriä ylämäkeä ja rakentaa kunnon liukua alamäkeen. Aika yksinkertaista.
Hyväksyn sen, että selostajat ovat paikallisia puusilmiä, studio-osuudet latteuksia ja samoja taukojuttuja esitetään sata kertaa, mutta sitä en hyväksy, että peliä ei näe. Äänet saa aina pois. Parasta olisi tietenkin, jos saisi pelkän selostuksen pois. Halliäänet jäisivät. Erätauoilla voi tehdä muuta. Pohdin tässä viitsinkö perua boikottini ja tuskailla taas kun peliä ei näe. Olen aasi monella tavalla, mutta todellinen aasi-fiilis tulisi, jos ostaisin pelin, jota en näkisi. Montako kertaa samaan kiveen haluaa potkaista varpaansa?
VR:n lippu-uudistus torppasi junamatkan Lappeenrantaan ja auto on huollossa. Ehkä tyydyn radioon, se sentään toimii. Auran Aaltojen otteluselostusta en ole tällä kaudella vielä kuunnellut. Aikaisemmat kokemukset eivät puolla AA:n kuuntelua. Pitäisi kuunnella mykistyksellä, pysyisi paremmin kartalla mitä kaukalossa tapahtuu.
Niin tänään on peli. TPS on hakemassa kauden toista voittoa. SaiPa vei viime viikolla voiton Turussa. Nyt olisi hyvä paikka kostaa ja voittaa heidän kotikaukalossa.
- Osa meidän joukkueesta kuvittelee, että me ollaan sarjataulukon toisessa päässä, täytyy muistaa että SaiPa oli meitä edellä viime vuonna runkosarjassa. Pekka Virta.30.9.2011.
En ymmärrä mitä tuo tarkoittaa. Miten voi kuvitella olevansa parempi kun ei pärjää ollenkaan. Tällä kaudellakaan. Enkä myöskään ymmärrä miksi Pekka Virran pitää tuollaisia sanoa. Vittuilevan johtajan perässä ei kovin moni kauan jaksa kulkea saati hyvin suorittaa.
Tappara-pelissä TPS oli ok niin kauan kuin ei ollut tappiolla. Tappioasemassa oma pelaaminen meni sekaisin, yliyrittämiseksi ja tuloksena yksinpelailua, jolla ei joukkuelajissa pärjää. Tuloksellisesti siihen asti vielä huonommin suorittanut Tappara ei tukehtunut tappiolla. Tepsin treeneissä kuulemma on rentoutta ja onnistuneita suorituksia. Jollain tavalla sama positiivinen tila pitää saada peleihin. Syötöt lapaan, kiekollisen pelaajan tukemista, kaverisyöttöjen välttämistä. Sankarin viitan pukemista.
Kokoonpanossa on taas tehty muutoksia. Hauhtonen on viltissä. Ihan oikein. Ei ole miehen peli kulkenut Tepsin paidassa. Näillä lähtee voitto:
Birner-Plihal-Cerny
Mojzis-Palmroth
Vahalahti-Viinanen-Anttila
Vittasmäki-Raboin
Salo-Stone-Mäkiaho
Seppänen-Ristolainen
Huhtala-Laakso-Laine
Schwartz (Ahlqvist)
Ykkösketjussa ei ole valittamista. Tulosta pitäisi tulla. Pitäisi. Paikoista ei ole jäänyt Birnerillä kiinni. Eri asia on se, että mies ei ole mikään maailmanluokan maalintekijä. Kakkoskenttä on paperilla epäonnistunut koostumus. Anttila ei jaksa isoja minuutteja pelata. Viinanen ei ole pelinrakentaja. Vahalahti menee pesuveden mukana ilman tarjoilua. Vittasmäki on ollut hukassa ja Raboin pelaa omaa pikkunäppärää peliään laput silmillä. Puuh. Yllättäisivät ja tekisivät maalin mieheen.
Kolmosessa Salon pitää luistella Mäkiahon löpöratkaisujen takia hullun lailla. Mäkiaho on jännä tyyppi, pisteitä tulee ja molemmissa päissä tuuletetaan maaleja. En ymmärrä miten onnistuu koheltamaan mm. syötönvastaanotoissa välillä todella pahasti. Ylivoimalla pelannut vielä viivalla. Ikinä tiedä lähteekö laukaus vai meneekö syöttö lavan alta. Tehojen puolesta saisi jatkaa koeajan jälkeen, mutta ykköstykiksi tekee liikaa virheitä. Parempaa tuskin tässä vaiheessa kautta löytyy, joten nyökätään mies jatkoon. Stone tekee tänään taas maalin läheltä ja kolaa kaiken minkä ehtii. Stone ei ole sitä mitä joukkue kaipaa, mutta oikein roolitettuna olisi kova luu liigaan. Nyt on rooli ollut vähän hakusessa. Arvosteleva sormi heiluu Ari Vuoren ja Virran välimaastossa. Toivottavasti Salo jaksaa hitaampien edellä luistella. Maaleja ei ainakaan tee, joten puolustamiseen voisi keskittyä. Jos peli menee vihkoon, niin kolmannessa erässä pääsee taas Laakson rinnalle tasaviisikoin pelatessa.
Huhtala pelaa toisen SM-liigapelinsä ja Laine on ensimmäistä kertaa mukana tällä kaudella. Toivottavasti Huhtala ja Laine saavat jääaikaa. Huhtala pelaa Laineelle maalipaikat. Laineesta on odotettu maalintekijää jo jonkin aikaa. Jospa hän saisi maalihanat auki ja toisi sitä myöten kuivaa ruutia muillekin. Laakso hoitaa alaspäin pelaamisen.
Schwartz jatkaa maalissa. Jonkin verran on pelaamistaan parantanut, vaikka vieläkin sijoittuminen on luovaa ja reaktiotorjunnoilla vetelee turhan paljon. Verrattuna esimerkiksi Alexander Salakiin on Schwartz jotenkin pehmeä. Salak oli aggressiivinen kissa ja hyökkäämällä hyökkäsi kiekon eteen. Ei tarvitsi tietenkään sinkoilla, jos pysyisi paremmin tontilla, mutta kun tyyli on vapaa niin pitäisi rivakammin liikkua ja haastaa. No Upi hoitaa veskarit paremmaksi. Kunhan Virta saa kenttäpelaajat pelaamaan yhdessä.
Tiistain kokovartalokipsin käsittelemiseen ja murtamiseen on ollut aikaa ja illan vastustaja on helpoimmasta päästä. Onnistuneita suorituksia pitäisi tulla. Pitäisi, pitäisi. Voisi tulla. Mä haluan sankareita. Kolmen pisteen voiton. Sitten on taas helpompi hengittää.
Lahdessa valmentaja muuten tietää hyvän aloituksen merkityksen. Kunnon startti kauteen ja sitten on helpompi keskellä kautta vetää tuloksetonta jaksoa. Ei ole heti puukkoa selässä, ja saa myöhemmin rauhassa möyriä ylämäkeä ja rakentaa kunnon liukua alamäkeen. Aika yksinkertaista.
tiistaina, syyskuuta 27, 2011
Ei tule mitään
Ostetaan pelirohkeutta, itseluottamusta ja maalintekotaitoa. Myydään paha pelikarma. Kaupanpäälle kassillinen hyviä treeniotteita.
- Sössittiin ite. Pekka Virta heti matsin jälkeen 27.9.2011.
Niinpä. Tuska on kova ja mikään ei onnistu. Aargh. Rasvaan uunin ja työnnän pään köyteen. Shaatana. Katsellaan lauantaina uudestaan, jos siihen mennessä on taas toivoa täynnä. On kuitenkin ja taas saa pettyä.
- Sössittiin ite. Pekka Virta heti matsin jälkeen 27.9.2011.
Niinpä. Tuska on kova ja mikään ei onnistu. Aargh. Rasvaan uunin ja työnnän pään köyteen. Shaatana. Katsellaan lauantaina uudestaan, jos siihen mennessä on taas toivoa täynnä. On kuitenkin ja taas saa pettyä.
Mopo käyntiin
Lauantai vituttaa vieläkin. Odotin Pekko Pelikaanin perinteistä hirttämistä ennen peliä ja sitä ei tehtykään. Höh, se oli mukava tapa. Illan ensimmäinen, mutta ei viimeinen pettymys. En ole pystynyt katsomaan maalikoostetta, joten hatarien muistikuvien varassa mennään.
Ottelun alussa tuntui, että TPS sai maalipaikkoja yllättävän paljon ja oli mukana pelissä paremmin kuin kertaakaan aikaisemmissa matseissa. Sitten Mäkiaho menetti kiekon hyökkäyspäässä ja 3-2 kontraus, joka meni reisille, mutta toisesta aallosta tullut pakki sai irtokiekon ja teki maalin parhaalta mestalta. Mäkiaho melkein ehti estämään koukulla maalin syntymisen. Melkein ei vaan riittänyt. Kyllä revin taas hiuksia päästä. Onneksi niitä riittää. Toinen maali oli taas sellainen, että morjens juniorit. Loistava maalivahti voisi noilta takaiskuilta pelastaa, mutta TPS:n pelaaminen oman maalin edessä oli taas kerran luokatonta. Siis niin paskaa, että siellä kaikki pystyssä pysyvät saavat laukoa läheltä ylös, alas, keskelle ja ennen kaikkea sisään. Ensimmäisen erän jälkeen ajattelin kuitenkin, että tässähän on vielä mahdollisuuksia. Vain kaksi päästettyä maalia ja Mäkiaho paikkasi mokansa tekemällä kavennuksen.
Toinen erä söi miehen. Boksista ei pelejä voiteta ja 4-1 maali oli niin kruunu. 4-3 alivoima meni Laakso-Salo-Mojzis -kolmikolta hyvin, mutta 4-4 tasavajaa samaan höyryyn oli liikaa. Ensinnäkin ko. kolmikko oli pahasti hapoilla ja Stonen 5min+20min prk:sta viitosen istunut Cerny syöksyi mukaan, mutta ei tiennyt mitä olisi tehnyt. Pakin paikalle olisi pitänyt mennä, mutta ei. Päivysti jossain välimaastossa ja näki läheltä Laschin maalin. Lasch sopisi Tepsiinkin hyvin. Hemmetin nopea, rohkea ja taitava kääpiö, joka ei pelkästään pirteästi pörrää vaan tehopisteitä napsuu. Loistava värväys Pelicansilta.
Kolmannen erän alussa heräsi toivo Viinasen 4-2 kavennuksen myötä ja Pelicansin sössiessä loistavat maalipaikkansa. Ei tämä vielä ole menetetty. Sitten tuli odotettu paikkojäähy kotijoukkueelle ja toivo vaan vahvistui. Vahvasta toivosta ei ollut taaskaan apua, koska ei ylivoimasta tullut yhtään mitään, vaikka neliön keskellä oli Anttilan tilalla Hauhtonen laukomassa. Hyvä muutos, koska Anttila on maailman kankein ja hitain suoraan syötöstä laukoja. Sirklausmestari. Ykkösylivoima pyöritteli nätisti, mutta ilman laukauksia maaleja harvemmin syntyy. Kakkosylivoima toi kiekkoa ylös. Ei tulosta, ei edes lähellä. Tappio tulossa, kun ei maaleja tule. Kädet puuskaan ja puhinaa. Lopussa ilman maalivahtia Tepsi sai kiekon jo Hovisen ohi, mutta 10 vuotta sitten Jortsun Pojaksi nimittämä pakki sulki kiekon. Jotenkin arvasin, että rangaistuslaukauksesta ei tule tulosta. Hovinen on liian hyvä ja Jumalallakaan ei vaan tällä hetkellä kulje. Kiekkokin karkasi hetkeksi ja rankkarista tuli torso. Viimeinen puoli minuuttia oli puskemista lihamuuriin. Kavennus ei ollut lähelläkään loppujen lopuksi.
Nolla pistettä. Neljäs tappio. Viides peli. Mukava valkku ei ole tyytyväinen. Pelaajat eivät voi olla tyytyväisiä. Jotain tarttis tehdä. Kravattia löysemmäksi, hymyä pyllystä, jotta maalipaikoista tehdään heti eikä vasta tappiotilanteessa. Nykymeno vie samoille sijoituksille kuin viime kaudella. Karsinnan välttäminen ei voi olla taas Tepsin tavoite.
Synkästä taivaanrannasta huolimatta tai juuri siksi tänään on tiedossa ensimmäinen kotivoitto. Vastassa on Tappara, joka on onnistunut pelaamaan vielä Tepsiäkin huonommin kauden aloituksen. Ei yhtään voittoa ja keskimäärin kuusi päästettyä maalia. Neljässä ottelussa. Kättä lippaan. 6-2 on tämän illan tavoite, jotta porkkanapöksyjen vauhti pysyy tasaisena. Tämä ei ole ylimielisyyttä tai keulimista, vaan realismia. Tepsillä on sentään pelitapa, raporttien mukaan Tapparalla on kääpiöarmeija, jonka pelitapa on kopioitu suomalaisilta keihäänheittäjiltä. Yksilösuorittamista karsinnoissa. Eihän niille voi hävitä. Paitsi ajattelemalla noin.
Hattunen loukkaantui Lahdessa. Viltistä nostetaan ketjuun tilalle Raboin. On tietenkin surkeata, että kiekolliseksi puolustajaksi rekrytoitu pelaaja mahtuu kokoonpanoon vain hyökkääjien tuuraajaksi, mutta ilmeisesti on parempi tuossa roolissa kuin esim. Huhtala. Muuten kokoonpano on sama kuin Lahdessa. Ja sillä tulee voitto, sen verran hyvin kulki peli ajoittain.
0-0 on Tepsin paras avauserä tähän mennessä. Ipaa vastaan. Tänään siihen muutos, nolla päästettyä ja pari tehtyä. Sitten aukeaa semmonen suora, jossa urku auki ja mittariin kelataan niin paljon kun koneesta lähtee. 7-0. No 6-2. Ihan sama, kolme sarjapistettä.
Ottelun alussa tuntui, että TPS sai maalipaikkoja yllättävän paljon ja oli mukana pelissä paremmin kuin kertaakaan aikaisemmissa matseissa. Sitten Mäkiaho menetti kiekon hyökkäyspäässä ja 3-2 kontraus, joka meni reisille, mutta toisesta aallosta tullut pakki sai irtokiekon ja teki maalin parhaalta mestalta. Mäkiaho melkein ehti estämään koukulla maalin syntymisen. Melkein ei vaan riittänyt. Kyllä revin taas hiuksia päästä. Onneksi niitä riittää. Toinen maali oli taas sellainen, että morjens juniorit. Loistava maalivahti voisi noilta takaiskuilta pelastaa, mutta TPS:n pelaaminen oman maalin edessä oli taas kerran luokatonta. Siis niin paskaa, että siellä kaikki pystyssä pysyvät saavat laukoa läheltä ylös, alas, keskelle ja ennen kaikkea sisään. Ensimmäisen erän jälkeen ajattelin kuitenkin, että tässähän on vielä mahdollisuuksia. Vain kaksi päästettyä maalia ja Mäkiaho paikkasi mokansa tekemällä kavennuksen.
Toinen erä söi miehen. Boksista ei pelejä voiteta ja 4-1 maali oli niin kruunu. 4-3 alivoima meni Laakso-Salo-Mojzis -kolmikolta hyvin, mutta 4-4 tasavajaa samaan höyryyn oli liikaa. Ensinnäkin ko. kolmikko oli pahasti hapoilla ja Stonen 5min+20min prk:sta viitosen istunut Cerny syöksyi mukaan, mutta ei tiennyt mitä olisi tehnyt. Pakin paikalle olisi pitänyt mennä, mutta ei. Päivysti jossain välimaastossa ja näki läheltä Laschin maalin. Lasch sopisi Tepsiinkin hyvin. Hemmetin nopea, rohkea ja taitava kääpiö, joka ei pelkästään pirteästi pörrää vaan tehopisteitä napsuu. Loistava värväys Pelicansilta.
Kolmannen erän alussa heräsi toivo Viinasen 4-2 kavennuksen myötä ja Pelicansin sössiessä loistavat maalipaikkansa. Ei tämä vielä ole menetetty. Sitten tuli odotettu paikkojäähy kotijoukkueelle ja toivo vaan vahvistui. Vahvasta toivosta ei ollut taaskaan apua, koska ei ylivoimasta tullut yhtään mitään, vaikka neliön keskellä oli Anttilan tilalla Hauhtonen laukomassa. Hyvä muutos, koska Anttila on maailman kankein ja hitain suoraan syötöstä laukoja. Sirklausmestari. Ykkösylivoima pyöritteli nätisti, mutta ilman laukauksia maaleja harvemmin syntyy. Kakkosylivoima toi kiekkoa ylös. Ei tulosta, ei edes lähellä. Tappio tulossa, kun ei maaleja tule. Kädet puuskaan ja puhinaa. Lopussa ilman maalivahtia Tepsi sai kiekon jo Hovisen ohi, mutta 10 vuotta sitten Jortsun Pojaksi nimittämä pakki sulki kiekon. Jotenkin arvasin, että rangaistuslaukauksesta ei tule tulosta. Hovinen on liian hyvä ja Jumalallakaan ei vaan tällä hetkellä kulje. Kiekkokin karkasi hetkeksi ja rankkarista tuli torso. Viimeinen puoli minuuttia oli puskemista lihamuuriin. Kavennus ei ollut lähelläkään loppujen lopuksi.
Nolla pistettä. Neljäs tappio. Viides peli. Mukava valkku ei ole tyytyväinen. Pelaajat eivät voi olla tyytyväisiä. Jotain tarttis tehdä. Kravattia löysemmäksi, hymyä pyllystä, jotta maalipaikoista tehdään heti eikä vasta tappiotilanteessa. Nykymeno vie samoille sijoituksille kuin viime kaudella. Karsinnan välttäminen ei voi olla taas Tepsin tavoite.
Synkästä taivaanrannasta huolimatta tai juuri siksi tänään on tiedossa ensimmäinen kotivoitto. Vastassa on Tappara, joka on onnistunut pelaamaan vielä Tepsiäkin huonommin kauden aloituksen. Ei yhtään voittoa ja keskimäärin kuusi päästettyä maalia. Neljässä ottelussa. Kättä lippaan. 6-2 on tämän illan tavoite, jotta porkkanapöksyjen vauhti pysyy tasaisena. Tämä ei ole ylimielisyyttä tai keulimista, vaan realismia. Tepsillä on sentään pelitapa, raporttien mukaan Tapparalla on kääpiöarmeija, jonka pelitapa on kopioitu suomalaisilta keihäänheittäjiltä. Yksilösuorittamista karsinnoissa. Eihän niille voi hävitä. Paitsi ajattelemalla noin.
Hattunen loukkaantui Lahdessa. Viltistä nostetaan ketjuun tilalle Raboin. On tietenkin surkeata, että kiekolliseksi puolustajaksi rekrytoitu pelaaja mahtuu kokoonpanoon vain hyökkääjien tuuraajaksi, mutta ilmeisesti on parempi tuossa roolissa kuin esim. Huhtala. Muuten kokoonpano on sama kuin Lahdessa. Ja sillä tulee voitto, sen verran hyvin kulki peli ajoittain.
0-0 on Tepsin paras avauserä tähän mennessä. Ipaa vastaan. Tänään siihen muutos, nolla päästettyä ja pari tehtyä. Sitten aukeaa semmonen suora, jossa urku auki ja mittariin kelataan niin paljon kun koneesta lähtee. 7-0. No 6-2. Ihan sama, kolme sarjapistettä.
lauantaina, syyskuuta 24, 2011
VV600
Ville Vahalahti pelaa tänään 600. ottelunsa SM-liigan runkosarjassa. Kaikki matsit Tepsin paidassa. Mustavalkoinen ura, no lähes. Hattu pois päästä. Jos jatkaa vielä ensi kaudella Tepsissä ja pysyy terveenä, niin menee ottelumäärässä Numpan ohi kaikkien aikojen tilastossa. Kapteeni voisi juhlapelin kunniaksi lyödä joukkueen kansitakin kiinni eilisen jäljiltä ja tehdä pari pussia.
Pekka Virta on tehnyt ketjulottoa. Pelaajamuutoksia on kaksi. Raboin on viltissä ja pitkän linjan potilas tilalla. Santtu Huhtala pelasi eilen rapiat kahdeksan minuuttia, mahtoi olla kiva eka SM-liigamatsi. Viinanen on hänen tilalla.
Raboin on jännä tyyppi. Minusta mies ei oikein sovi mihinkään rooliin. Ei ole johtava pelaaja kaukalossa. Varmaan hyvä tyyppi, mutta pitäisi saada mahtumaan johonkin rooliin. Pelannut parhaat pelinsä Tepsissä alempien ketjujen laitahyökkääjänä. Kuljettaa liikaa ja syöttää liian vähän. Viivapelaaminenkaan ei suju.
Kauden toista voittoa haetaan kokoonpanolla:
Birner-Plihal-Vahalahti
Mojzis-Palmroth
Salo-Hauhtonen-Anttila
Vittasmäki-Huczkowski
Stone-Viinanen-Mäkiaho
Seppänen-Ristolainen
Hattunen-Laakso-Cerny
Schwartz (Alhqvist)
Vahalahti pääsee juhlapelissä ykkösketjuun. Toivotaan, että toimii. Ei toimi kuitenkaan. Kakkonen on sitten todellinen tehoketju. Toivottavasti peliaika on kuitenkin enemmän mallia jarruketju. Kolmosesta löytyy fyysisin osasto, jos ehtivät niin käyvät vuorotellen ja yhdessä veskarin sylissä. Nelonen on väkkärä. Antaisin nelosen jätkille paljon vaihtoja. Olen odottanut Hattusen nousua isompaan rooliin jo pidempään, mutta ei vaan nouse. Mielestäni karvanaamassa on potentiaalia noin 30 pisteen hyökkääjäksi.
Palmroth ykkösparissa on myös jännä juttu. Mojzisin vierellä Palle joutuu luopumaan kiekollisesta neroilusta, ja se on eilisestä soolomaalista huolimatta kaikkein paras rooli. Huczkowskille toivon ehjää peliä, kirjaimellisesti. Jospa Vittasmäki samalla löytäisi itsensä Hussen rinnalla. Ristolaiselle toivon paremmin puolustavaa paria. Ristolaiselta ei oma mies huku, mutta ei edes RR55 voi kahta mailaa pelata pois.
Eilen työnsin pään uuniin. En haluaisi toistaa kokemusta jo tänään. Ei tehnyt hyvää. Kaasu aiheutti aivastuksen ja kumautin pään kunnolla. Olin hetken kuutamolla, kokemus sekin. Tänään vierasvoitto ja olen kuutamolla pelkästään onnesta. Kiitos VR:n lippusäätämisen joudun liikkumaan kahvilinjalla tänään. Toisaalta viime vuodet ovat totuttaneet mukavasti tappioajeluihin. Tappio. Vituttaa. Matka alkaa.Vituttaa. En tajua mistään mitään. Vituttaa. Olen kotona. Vituttaa. Päätä uuniin. Vituttaa. Kaikilla on kivaa.
Hujuhajua naamaan ja huivi kaulaan. Kohti lauantai-illan turpasaunaa.
Pekka Virta on tehnyt ketjulottoa. Pelaajamuutoksia on kaksi. Raboin on viltissä ja pitkän linjan potilas tilalla. Santtu Huhtala pelasi eilen rapiat kahdeksan minuuttia, mahtoi olla kiva eka SM-liigamatsi. Viinanen on hänen tilalla.
Raboin on jännä tyyppi. Minusta mies ei oikein sovi mihinkään rooliin. Ei ole johtava pelaaja kaukalossa. Varmaan hyvä tyyppi, mutta pitäisi saada mahtumaan johonkin rooliin. Pelannut parhaat pelinsä Tepsissä alempien ketjujen laitahyökkääjänä. Kuljettaa liikaa ja syöttää liian vähän. Viivapelaaminenkaan ei suju.
Kauden toista voittoa haetaan kokoonpanolla:
Birner-Plihal-Vahalahti
Mojzis-Palmroth
Salo-Hauhtonen-Anttila
Vittasmäki-Huczkowski
Stone-Viinanen-Mäkiaho
Seppänen-Ristolainen
Hattunen-Laakso-Cerny
Schwartz (Alhqvist)
Vahalahti pääsee juhlapelissä ykkösketjuun. Toivotaan, että toimii. Ei toimi kuitenkaan. Kakkonen on sitten todellinen tehoketju. Toivottavasti peliaika on kuitenkin enemmän mallia jarruketju. Kolmosesta löytyy fyysisin osasto, jos ehtivät niin käyvät vuorotellen ja yhdessä veskarin sylissä. Nelonen on väkkärä. Antaisin nelosen jätkille paljon vaihtoja. Olen odottanut Hattusen nousua isompaan rooliin jo pidempään, mutta ei vaan nouse. Mielestäni karvanaamassa on potentiaalia noin 30 pisteen hyökkääjäksi.
Palmroth ykkösparissa on myös jännä juttu. Mojzisin vierellä Palle joutuu luopumaan kiekollisesta neroilusta, ja se on eilisestä soolomaalista huolimatta kaikkein paras rooli. Huczkowskille toivon ehjää peliä, kirjaimellisesti. Jospa Vittasmäki samalla löytäisi itsensä Hussen rinnalla. Ristolaiselle toivon paremmin puolustavaa paria. Ristolaiselta ei oma mies huku, mutta ei edes RR55 voi kahta mailaa pelata pois.
Eilen työnsin pään uuniin. En haluaisi toistaa kokemusta jo tänään. Ei tehnyt hyvää. Kaasu aiheutti aivastuksen ja kumautin pään kunnolla. Olin hetken kuutamolla, kokemus sekin. Tänään vierasvoitto ja olen kuutamolla pelkästään onnesta. Kiitos VR:n lippusäätämisen joudun liikkumaan kahvilinjalla tänään. Toisaalta viime vuodet ovat totuttaneet mukavasti tappioajeluihin. Tappio. Vituttaa. Matka alkaa.Vituttaa. En tajua mistään mitään. Vituttaa. Olen kotona. Vituttaa. Päätä uuniin. Vituttaa. Kaikilla on kivaa.
Hujuhajua naamaan ja huivi kaulaan. Kohti lauantai-illan turpasaunaa.
perjantaina, syyskuuta 23, 2011
Himo vei ylpeyttä
Ei tää voi olla näin vaikeata
Työnteko esti matsiin lähdön. Harmitti. Enää ei harmita, nyt vituttaa. SaiPa nöyryytti Tepsiä Turussa. Siis mjitäh? Ei mitään lappeerantalaisia vastaan, mutta kyllä ei SM-liigan virallinen lilliputti lähes kaikilla mittareilla voi tulla Turkuun läpsimään poskiin. Saatanan tunarit.
Lehdistötilaisuus radiosta referoituna. Paikalla päävalmentajat Pekka Virta ja A-P Selin. Molemmat nurisivat tuomareista. Sillai sopivasti pientä ihmettelyä, onneksi ei mennyt isommaksi valitukseksi.
- Joukkueella oli himo. A-P Selin.
Pekka Virran purosta yksittäisiä hörppyjä:
- No joo. Täytyy ottaa maltilla. Ei ole helppo tilanne.
- Oli luokaton alku.
- Hävittiin 95 prosenttia kaksinkamppailuista 40 minuuttia.
- Hyvä kiri, eiks ni?
- Me hävittiin niihin kahteen ekaan erään.
- Toivottavasti nöyryys lisääntyy.
- Toivottavasti ei vajota anemiaan.
- On vain yksi suunta.
- Tämä on kamppailupelaamista.
- Olen pahoillani meidän surkeasta esityksestä.
Aika karua. Ei tarvinnut suolata yksittäisiä pelaajia, kun joukkue veti huolella nenä pystyssä. Toivottavasti nenä poskella ja silmä mustana löytyy nöyryyttä.
Huomenna Lahteen. Häpeämään vai rinta rottingilla kulkemaan? Selvänä Lahdessa olisi kyllä kiva olla.
Työnteko esti matsiin lähdön. Harmitti. Enää ei harmita, nyt vituttaa. SaiPa nöyryytti Tepsiä Turussa. Siis mjitäh? Ei mitään lappeerantalaisia vastaan, mutta kyllä ei SM-liigan virallinen lilliputti lähes kaikilla mittareilla voi tulla Turkuun läpsimään poskiin. Saatanan tunarit.
Lehdistötilaisuus radiosta referoituna. Paikalla päävalmentajat Pekka Virta ja A-P Selin. Molemmat nurisivat tuomareista. Sillai sopivasti pientä ihmettelyä, onneksi ei mennyt isommaksi valitukseksi.
- Joukkueella oli himo. A-P Selin.
Pekka Virran purosta yksittäisiä hörppyjä:
- No joo. Täytyy ottaa maltilla. Ei ole helppo tilanne.
- Oli luokaton alku.
- Hävittiin 95 prosenttia kaksinkamppailuista 40 minuuttia.
- Hyvä kiri, eiks ni?
- Me hävittiin niihin kahteen ekaan erään.
- Toivottavasti nöyryys lisääntyy.
- Toivottavasti ei vajota anemiaan.
- On vain yksi suunta.
- Tämä on kamppailupelaamista.
- Olen pahoillani meidän surkeasta esityksestä.
Aika karua. Ei tarvinnut suolata yksittäisiä pelaajia, kun joukkue veti huolella nenä pystyssä. Toivottavasti nenä poskella ja silmä mustana löytyy nöyryyttä.
Huomenna Lahteen. Häpeämään vai rinta rottingilla kulkemaan? Selvänä Lahdessa olisi kyllä kiva olla.
tiistaina, syyskuuta 20, 2011
Avausvoitto
Juna ei mennyt raiteille kotiavauksessa. Lauantai oli joka tavalla paska päivä ja kruununa peli, josta ei jäänyt mieleen mitään positiivista. Nothing to write home about. Paitsi Numpan pudottama avauskiekko ja MAX näkyi erätauolla. Hieman särkyi positiivinen kuva kun sympaattinen tsemppaaja yksin möllötti nurkassa. Se on mun vakiomesta. Kahveja oli tarjolla yksi – heti kun muistin mainita, niin ongelma oli jo korjattu. Hinta tosin oli typerä 2,20. 10 prosentin hinnankorotus on liian pieni. 2,50 olisi parempi hinta.
Ipa-pelin tihrustin Veikkauksen palvelusta. Mieli parani mitä pidemmälle ottelu eteni. En tiedä johtuiko maalivahdin pelaamisesta, ketjulotosta vai mistä, mutta itseluottamus kasvoi ja suoritukset paranivat koko ajan. Ei tuolla pelillä vielä kuuhun mennä, mutta juna nytkähti eteenpäin. Ensimmäinen voitto, ensimmäiset nollaerät eikä yhtään maalivahdin tunarointia.
Ristolaisen pelaamista on mukava katsoa, ei uskoisi ikäisekseen. Toisin kuin esimerkiksi Mäkiahoa. Täältä etäältä on helppo huutaa, että koeajan jälkeen ei jatkoa ja esim. Santtu Huhtala looraan. Riippuu tietenkin milloin Suominen ja Virtala ovat pelikunnossa ja muutenkin mikä on joukkueen loukkaantumistilanne, mutta nuorille lisää näyttöpaikkoja, veteraani-ikäiset muualle tienaamaan. Tämän kauden joukkueessa on ihan tarpeeksi kokemusta ja hitaita jalkoja ilman Mäkvävyäkin.
Perjantaina on kauden toisen voiton paikka. SaiPa kotona ei voi olla liian iso kanto kaskessa. Lauantaina saa sitten vääntää senkin edestä Lahen illassa. Yöstä puhumattakaan.
Ipa-pelin tihrustin Veikkauksen palvelusta. Mieli parani mitä pidemmälle ottelu eteni. En tiedä johtuiko maalivahdin pelaamisesta, ketjulotosta vai mistä, mutta itseluottamus kasvoi ja suoritukset paranivat koko ajan. Ei tuolla pelillä vielä kuuhun mennä, mutta juna nytkähti eteenpäin. Ensimmäinen voitto, ensimmäiset nollaerät eikä yhtään maalivahdin tunarointia.
Ristolaisen pelaamista on mukava katsoa, ei uskoisi ikäisekseen. Toisin kuin esimerkiksi Mäkiahoa. Täältä etäältä on helppo huutaa, että koeajan jälkeen ei jatkoa ja esim. Santtu Huhtala looraan. Riippuu tietenkin milloin Suominen ja Virtala ovat pelikunnossa ja muutenkin mikä on joukkueen loukkaantumistilanne, mutta nuorille lisää näyttöpaikkoja, veteraani-ikäiset muualle tienaamaan. Tämän kauden joukkueessa on ihan tarpeeksi kokemusta ja hitaita jalkoja ilman Mäkvävyäkin.
Perjantaina on kauden toisen voiton paikka. SaiPa kotona ei voi olla liian iso kanto kaskessa. Lauantaina saa sitten vääntää senkin edestä Lahen illassa. Yöstä puhumattakaan.
lauantaina, syyskuuta 17, 2011
Juna raiteille
Kotiavaus. Ässät. Lauantai-ilta. Tulevaisuuden tähtiä. Mahtavaa. Voiko hienompaa päivää olla? Voi, mutta ei runkosarjalätkämielessä paljon.
Kolme pistettä. Millään muulla ei ole tänään väliä. Katastrofikauden jälkeen pitäisi startin olla edes kohtalainen. Kohtalaista olisi 1,5 pisteen pistekeskiarvo. Joka toisessa pelissä voitto. Mielellään kotipeleissä voitot, jos valita saa. Paremminkin saa mennä, ei tuohon ole pakko tähdätä ja siksi hävitä. Pääasia on, ettei kausi mene heti samaan rööriin kuin vuosi sitten. On ihan turha selittää pelitavan oppimista tai muuta muotoseikkaa, kun joka ottelusta saa yhtä paljon pisteitä ja kaikilla on sama aikataulu. Harjoituskaudella pitää treenata tarpeeksi laadukkaasti.
Torstaista huolimatta minäkin laittaisin Schwarzin maalille, vaikka olihan siinä jo koulutusta kun sai pelata koko pelin. Siltikin mies uudestaan tolppien väliin. Parempi aloitus ja kokonaissuoritus maalivahdilta ja puolustuskin luultavasti pelaa paremmin. Torstaina vaikutti siltä, että veskaan ei alun jälkeen luotettu ja silloin kenttäpelaajat ottavat lapiolla lusikan sijaan. Ei tarvitse jokaista laukaista pelätä ja yrittää blokata. Koko joukkueen peli menee sekaisin, kun tehdään muidenkin hommat. Jää omat tehtävät tekemättä.
Joni Tuominen loukkaantui torstaina. Kiekollinen ykköspakki(?). Puuh. Ei osaa puolustaa, mutta ei tarvitsekaan, jos ylöspäin tekee hommansa. Rasmus Ristolainen tulee tilalle. Palmroth on yllättäen sivussa. Väärinymmärretyillä neroilla ei ole helppoa. Miika Huczkowski astuu kaukaloon. Kestääkö ottelun loppuun asti? Ei aseteta tavoitteita liian korkealle.
Anttila näkyy olevan edelleen samassa ketjussa Vahalahden ja Plihalin kanssa. Miksi? Ei hujoppi jaksa pelata isoja minuutteja. Onko se Puurulan mustekala vielä tallessa? Sillä voi nykäistä ison miehen vaihtoon. Kokoonpanosta jaksa enempää nillittää.
Kahvi on taas suuren mielenkiinnon kohteena. Tähän asti HK Areenalla on ollut myynnissä pieni kahvi (1,80) ja iso kahvi (2,00). Iso kahvi tunnetaan myös nimellä take-away. Minusta kahden erikokoisen kahvin myyminen on hölmöä. Sen sata kertaa asiakas sanoo tiskillä haluavansa kahvin. Myyjä kysyy tietenkin kumpi ja 99 kertaa sadasta asiakas valitsee pienen kahvin. Uuuh, 20 senttiä liikevaihtoa meni siinä. Minä paiskasin varastossa olevat pienemmät mukit toimistolle ja myisin vain isoa kahvia.
On ihan typerää näprätä 20 sentin kolikoilla, kun voisi myydä tasarahalla. Itse asiassa laittaisin 50 senttiä lisää hintaa. Iso muki on kuitenkin isompi kuin esimerkiksi Rinkulan muki. Sitten tekisin tarjouksen, jossa saisi vitosella tai kutosella piispiksen ja kahvin. Tarjouksessa yhteishinta olisi halvempi kuin erikseen ostettuna. Ei tuossa varmaan häviäisi yhtään. Ja jos häviäisi, niin palattaisiin vanhaan käytäntöön. Tietenkin kun nyt tuli tämä esille, niin tänään on vain yksi kahvi tarjolla. Ihan sama, minä ostan aina ison kahvin. Perinteiseen tapaan laitan tänään mukin päälle kannen ja lämmittelyä katsoessa huomaan jossain vaiheessa kannen falskaavan. Lopun kautta muistan olla laittamatta kantta, koska en saa sitä ikinä tiiviisti kiinni ja sitten on kahvia rinnuksilla ja kaulahuivissa. Ja helevetin hyvä mieli omasta kädettömyydestä. Kädettömyydestä tulee mieleen MAX. Hieno mies, harmi että lopetti lätkän.
Muutenkin uudistaisin kioskimyyntiä. Myyntiaikaa on niin vähän, ettei siitä saisi tuhlata häslinkiin ja säätämiseen sekuntiakaan. Viime kaudella lauantaiottelujen alkamisaika esti kaljoittelun, joten ei tarvinnut jonottaa. Tällä kaudella voi mennä junalla matsiin ja silloin saa taas kokeilla todella humalahakuista juomista. Ensin jonottaa 10 minuuttia ja sitten viidessä minuutissa tuoppi tyhjäksi. Kolme minuuttia on varattu siirtymisiin. Tietenkin jos ei katsoisi eriä kokonaan ei tarvitsisi jonottaa. Siihen en kuitenkaan suostu. Olen aina katsonut kokonaan kaikki erät. Vaikka kuinka vituttaisi.
Hiljainen hetki ottelun alussa on hieno ele. Teräsmies-Karlins on poissa. En muistaakseni nähnyt Karlinsin pelaavan Tepsissä. Syksyllä 1995 saatoin nähdä, en muista. Seuraavat kaudet asuin ulkomailla, joten en ainakaan nähnyt.
- Kotiyleisön tuki olisi korvaamaton, osa joukkueesta kantaa viime vuoden joukkueen taakkaa harteillaan. Pekka Virta, 16.9.2011.
Mukana!
Kolme pistettä. Millään muulla ei ole tänään väliä. Katastrofikauden jälkeen pitäisi startin olla edes kohtalainen. Kohtalaista olisi 1,5 pisteen pistekeskiarvo. Joka toisessa pelissä voitto. Mielellään kotipeleissä voitot, jos valita saa. Paremminkin saa mennä, ei tuohon ole pakko tähdätä ja siksi hävitä. Pääasia on, ettei kausi mene heti samaan rööriin kuin vuosi sitten. On ihan turha selittää pelitavan oppimista tai muuta muotoseikkaa, kun joka ottelusta saa yhtä paljon pisteitä ja kaikilla on sama aikataulu. Harjoituskaudella pitää treenata tarpeeksi laadukkaasti.
Torstaista huolimatta minäkin laittaisin Schwarzin maalille, vaikka olihan siinä jo koulutusta kun sai pelata koko pelin. Siltikin mies uudestaan tolppien väliin. Parempi aloitus ja kokonaissuoritus maalivahdilta ja puolustuskin luultavasti pelaa paremmin. Torstaina vaikutti siltä, että veskaan ei alun jälkeen luotettu ja silloin kenttäpelaajat ottavat lapiolla lusikan sijaan. Ei tarvitse jokaista laukaista pelätä ja yrittää blokata. Koko joukkueen peli menee sekaisin, kun tehdään muidenkin hommat. Jää omat tehtävät tekemättä.
Joni Tuominen loukkaantui torstaina. Kiekollinen ykköspakki(?). Puuh. Ei osaa puolustaa, mutta ei tarvitsekaan, jos ylöspäin tekee hommansa. Rasmus Ristolainen tulee tilalle. Palmroth on yllättäen sivussa. Väärinymmärretyillä neroilla ei ole helppoa. Miika Huczkowski astuu kaukaloon. Kestääkö ottelun loppuun asti? Ei aseteta tavoitteita liian korkealle.
Anttila näkyy olevan edelleen samassa ketjussa Vahalahden ja Plihalin kanssa. Miksi? Ei hujoppi jaksa pelata isoja minuutteja. Onko se Puurulan mustekala vielä tallessa? Sillä voi nykäistä ison miehen vaihtoon. Kokoonpanosta jaksa enempää nillittää.
Kahvi on taas suuren mielenkiinnon kohteena. Tähän asti HK Areenalla on ollut myynnissä pieni kahvi (1,80) ja iso kahvi (2,00). Iso kahvi tunnetaan myös nimellä take-away. Minusta kahden erikokoisen kahvin myyminen on hölmöä. Sen sata kertaa asiakas sanoo tiskillä haluavansa kahvin. Myyjä kysyy tietenkin kumpi ja 99 kertaa sadasta asiakas valitsee pienen kahvin. Uuuh, 20 senttiä liikevaihtoa meni siinä. Minä paiskasin varastossa olevat pienemmät mukit toimistolle ja myisin vain isoa kahvia.
On ihan typerää näprätä 20 sentin kolikoilla, kun voisi myydä tasarahalla. Itse asiassa laittaisin 50 senttiä lisää hintaa. Iso muki on kuitenkin isompi kuin esimerkiksi Rinkulan muki. Sitten tekisin tarjouksen, jossa saisi vitosella tai kutosella piispiksen ja kahvin. Tarjouksessa yhteishinta olisi halvempi kuin erikseen ostettuna. Ei tuossa varmaan häviäisi yhtään. Ja jos häviäisi, niin palattaisiin vanhaan käytäntöön. Tietenkin kun nyt tuli tämä esille, niin tänään on vain yksi kahvi tarjolla. Ihan sama, minä ostan aina ison kahvin. Perinteiseen tapaan laitan tänään mukin päälle kannen ja lämmittelyä katsoessa huomaan jossain vaiheessa kannen falskaavan. Lopun kautta muistan olla laittamatta kantta, koska en saa sitä ikinä tiiviisti kiinni ja sitten on kahvia rinnuksilla ja kaulahuivissa. Ja helevetin hyvä mieli omasta kädettömyydestä. Kädettömyydestä tulee mieleen MAX. Hieno mies, harmi että lopetti lätkän.
Muutenkin uudistaisin kioskimyyntiä. Myyntiaikaa on niin vähän, ettei siitä saisi tuhlata häslinkiin ja säätämiseen sekuntiakaan. Viime kaudella lauantaiottelujen alkamisaika esti kaljoittelun, joten ei tarvinnut jonottaa. Tällä kaudella voi mennä junalla matsiin ja silloin saa taas kokeilla todella humalahakuista juomista. Ensin jonottaa 10 minuuttia ja sitten viidessä minuutissa tuoppi tyhjäksi. Kolme minuuttia on varattu siirtymisiin. Tietenkin jos ei katsoisi eriä kokonaan ei tarvitsisi jonottaa. Siihen en kuitenkaan suostu. Olen aina katsonut kokonaan kaikki erät. Vaikka kuinka vituttaisi.
Hiljainen hetki ottelun alussa on hieno ele. Teräsmies-Karlins on poissa. En muistaakseni nähnyt Karlinsin pelaavan Tepsissä. Syksyllä 1995 saatoin nähdä, en muista. Seuraavat kaudet asuin ulkomailla, joten en ainakaan nähnyt.
- Kotiyleisön tuki olisi korvaamaton, osa joukkueesta kantaa viime vuoden joukkueen taakkaa harteillaan. Pekka Virta, 16.9.2011.
Mukana!
perjantaina, syyskuuta 16, 2011
Vesisade ja vitutus ei ollutkaan unta
Eilinen vesisateessa Hämeenlinnaan ja takaisin oli sittenkin tositapahtuma. Vesisateesta ei jäänyt todisteita, mutta matsista jäi. Pakkohan se on olla totta, koska se on Youtubessa:
Päähän sattuu. Ei olisi pitänyt katsoa.
Päähän sattuu. Ei olisi pitänyt katsoa.
torstaina, syyskuuta 15, 2011
Ensivaikutelmia
HPK-TPS 6-3. Ei ihan mennyt putkeen. 59.49 sekuntia tappiolla. Uuh. Vedetääns muutamat ransikset:
- Kahvin hinta oli noussut 50 senttiä. Hinnankorotus ei ollut vielä tavoittanut myyjää. Annoin kaksi euroa ja sain 50 senttiä takaisin. Annoin vaihtorahan takaisin, ja sanoin että mennään hinnaston mukaan. Apua, mä olen koko ajan veloittanut euroviiskytä.
- Vettä satoi koko ajan.
- Vanhat tutut oli taas paikalla. Vanhempi mies ja nainen. Huutavat mukavasti keskenään epätahtiin "Ker-ho!" ja puusilmäilevät joka tilanteen. Mahtavia faneja.
- Puolustaminen oli vaikeaa. Tolkuttoman huonoa. Ahdisti koko paketti.
- Hyökkääminen oli todella heikkoa. Ensimmäinen viivelähtö kosahti pakin syöttäessä kulmaan, jossa kiekko sai seuraa laitamainoksista. Pakkipari oli jo lähtenyt ylöspäin parin syötön jälkeen. Tuon jälkeen omista lähdöt meni suhteellisen hyvin, mutta ennen punaviivaa loppui punainen lanka.
- Keskialueelta eteenpäin oli roiskimista päätyyn. Päätykamppailuissa kiekkoa ei saatu enää takaisin. Missä ne saatanan syöttöketjut oli?
- Alivoimalla Laakso-Salo oli ykkösvaihtoehto ja hyvin pelasivatkin. Kakkoshyökkääjät Stone-Birner olivat heikompia.
- Ylivoima oli yllättävän hyvää. Birner-Stone-Mäkiaho ja Mojzis-Tuominen olivat ykkösylivoimassa. Kauden ensimmäinen 5-3 ylivoima toi heti maalin. Hyökkääjät olivat rivissä maalilla ja pakit pisti ranteet lukkoon. Maalihan siitä jauhamisesta tuli. Kakkosylivoima Anttila-Plihal-Vahalahti ja Raboin-Seppänen ei natsannut niin hyvin.
- Paljon on Pekka Virralla tekemistä. Viime kauden avauspeli oli itse asiassa joka tavalla parempi pl. ylivoima.
Yksilöheittoja
- Herra 33 oli maalissa surkea. Sijoittuminen ei vakuuttanut ja reaktiotorjunnoilla ei vaan pärjää. Jortsulla olisi asiaa mikä on maalivahdin homma.
- Stone on hyvä sälli. Parantaa vielä paljon. Tekee pieniä asioita oikein. Haistoi kerrankin pomppukiekon hyvin ja pisti selän takaa maalivahdin ohitse Vahalahdelle. Vahalahti sihtasi rystyltä. Puolustaja torjui maaliviivalta. Kukaan ei ymmärtänyt miten tuosta paikasta tulikin kenttäpelaajan torjunta.
- Laakso-Salo on ollut niin kauan esinahoista niitattuna yhteen, että homma toimii.
- Mojzis ei ole turha kaveri. Purut lähtee eikä lipsahda. Jämäkkä.
- Anttila pitäisi hinata vaihtoon viimeistään 30 sekunnin jälkeen. Kolmannessa erässä oli niin puhki, että takakarvaus oli tuskaisella katseella toivon, että vastustaja sössii. Vähemmän jääaikaa, kiitos. Ja joku kikka huikean ulottuvuuden hyödyntämiseksi.
- Cerny on kevyt. Taklauksessa hyppäsi ja se oli kuin kärpänen olisi lentänyt päin koivun lehteä. Pomppasi osumasta lähinnä taaksepäin. Hattunen on voimahyökkääjä Cernyyn verrattuna. Cerny teki kuitenkin maalin.
- Lopussa Hauhtonen oli ylivoiman viivamiehenä. Terve. Ilmeisesti Tuomisen loukkaantumisen takia?
- Palmroth on nero, jolla kroppa ei pysty nerouksia toteuttamaan. RR55 kehiin.
- Viinaselle lisää joukkueharjoituksia. Nyt meni omilla laduilla eikä näyttänyt hyvältä, vaikka röyhkeästi menikin loppuun asti.
- Mäkiaho oli oma itsensä. Hyvässä ja vähemmän hyvässä.
- Jumalalla on ainakin puolitoista polvea. Liikkuu eri malliin kuin viime kaudella.
- Vahalahti. Sössi maalipaikan ja se oli vähän niin kuin siinä. Häkki tietenkin häiritsi, mutta parantaa pitää.
Yhteenvetona totean, että odotin jotain ihan muuta. Lauantaina tulee turpaan, jos ei joukkuepeli parane ja yksilövirheet molemmissa päissä vähene. Ketjujakin muuttelisin, tarvitaan lisää tutkapareja.
- Kahvin hinta oli noussut 50 senttiä. Hinnankorotus ei ollut vielä tavoittanut myyjää. Annoin kaksi euroa ja sain 50 senttiä takaisin. Annoin vaihtorahan takaisin, ja sanoin että mennään hinnaston mukaan. Apua, mä olen koko ajan veloittanut euroviiskytä.
- Vettä satoi koko ajan.
- Vanhat tutut oli taas paikalla. Vanhempi mies ja nainen. Huutavat mukavasti keskenään epätahtiin "Ker-ho!" ja puusilmäilevät joka tilanteen. Mahtavia faneja.
- Puolustaminen oli vaikeaa. Tolkuttoman huonoa. Ahdisti koko paketti.
- Hyökkääminen oli todella heikkoa. Ensimmäinen viivelähtö kosahti pakin syöttäessä kulmaan, jossa kiekko sai seuraa laitamainoksista. Pakkipari oli jo lähtenyt ylöspäin parin syötön jälkeen. Tuon jälkeen omista lähdöt meni suhteellisen hyvin, mutta ennen punaviivaa loppui punainen lanka.
- Keskialueelta eteenpäin oli roiskimista päätyyn. Päätykamppailuissa kiekkoa ei saatu enää takaisin. Missä ne saatanan syöttöketjut oli?
- Alivoimalla Laakso-Salo oli ykkösvaihtoehto ja hyvin pelasivatkin. Kakkoshyökkääjät Stone-Birner olivat heikompia.
- Ylivoima oli yllättävän hyvää. Birner-Stone-Mäkiaho ja Mojzis-Tuominen olivat ykkösylivoimassa. Kauden ensimmäinen 5-3 ylivoima toi heti maalin. Hyökkääjät olivat rivissä maalilla ja pakit pisti ranteet lukkoon. Maalihan siitä jauhamisesta tuli. Kakkosylivoima Anttila-Plihal-Vahalahti ja Raboin-Seppänen ei natsannut niin hyvin.
- Paljon on Pekka Virralla tekemistä. Viime kauden avauspeli oli itse asiassa joka tavalla parempi pl. ylivoima.
Yksilöheittoja
- Herra 33 oli maalissa surkea. Sijoittuminen ei vakuuttanut ja reaktiotorjunnoilla ei vaan pärjää. Jortsulla olisi asiaa mikä on maalivahdin homma.
- Stone on hyvä sälli. Parantaa vielä paljon. Tekee pieniä asioita oikein. Haistoi kerrankin pomppukiekon hyvin ja pisti selän takaa maalivahdin ohitse Vahalahdelle. Vahalahti sihtasi rystyltä. Puolustaja torjui maaliviivalta. Kukaan ei ymmärtänyt miten tuosta paikasta tulikin kenttäpelaajan torjunta.
- Laakso-Salo on ollut niin kauan esinahoista niitattuna yhteen, että homma toimii.
- Mojzis ei ole turha kaveri. Purut lähtee eikä lipsahda. Jämäkkä.
- Anttila pitäisi hinata vaihtoon viimeistään 30 sekunnin jälkeen. Kolmannessa erässä oli niin puhki, että takakarvaus oli tuskaisella katseella toivon, että vastustaja sössii. Vähemmän jääaikaa, kiitos. Ja joku kikka huikean ulottuvuuden hyödyntämiseksi.
- Cerny on kevyt. Taklauksessa hyppäsi ja se oli kuin kärpänen olisi lentänyt päin koivun lehteä. Pomppasi osumasta lähinnä taaksepäin. Hattunen on voimahyökkääjä Cernyyn verrattuna. Cerny teki kuitenkin maalin.
- Lopussa Hauhtonen oli ylivoiman viivamiehenä. Terve. Ilmeisesti Tuomisen loukkaantumisen takia?
- Palmroth on nero, jolla kroppa ei pysty nerouksia toteuttamaan. RR55 kehiin.
- Viinaselle lisää joukkueharjoituksia. Nyt meni omilla laduilla eikä näyttänyt hyvältä, vaikka röyhkeästi menikin loppuun asti.
- Mäkiaho oli oma itsensä. Hyvässä ja vähemmän hyvässä.
- Jumalalla on ainakin puolitoista polvea. Liikkuu eri malliin kuin viime kaudella.
- Vahalahti. Sössi maalipaikan ja se oli vähän niin kuin siinä. Häkki tietenkin häiritsi, mutta parantaa pitää.
Yhteenvetona totean, että odotin jotain ihan muuta. Lauantaina tulee turpaan, jos ei joukkuepeli parane ja yksilövirheet molemmissa päissä vähene. Ketjujakin muuttelisin, tarvitaan lisää tutkapareja.
keskiviikkona, syyskuuta 14, 2011
TPS 2011-2012
Ajattelin kirjoittaa veret seisauttavan kausiennakon. Ajatukseksi jäi kun en päässyt yhteenkään harjoitusotteluun. En viitsi arvailla aikakauslehtien kausiennakoiden tapaan. Keksin vaan kaiken. Tervetuloa karuselliin, joka ei pyöri ja johon ei muita mahdu. Ahdistaa muutenkin tarpeeksi.
Huomenna jäpitän Rinkelinmäellä, kauden korkkaus pitää ehdottomasti tehdä paikanpäällä. Toivottavasti pidän näkemästäni. Pekka Virran kädenjäljen on parempi näkyä tai revin heti pelihousuni. Viime kausi oli pyllystä. Toista samanlaista en halua enää ikinä kokea. En ainakaan heti perään.
Listataan perinteisesti kauden alun joukkue. Poistuneita en jaksa listata. Näillä mennään kauteen 2011-2012:
maalivahdit
#41 Aleksis Ahlqvist (uusi, KalPa)
#35 Kristian Järvinen (junioreista)
#33 Marek Schwarz (uusi, BK Mlada Boleslav)
puolustajat
#6 Miika Huczkowski (rikki)
#4 Tomas Mojzis (uusi, Dynamo Minsk)
#26 Markus Palmroth
#7 Garrett Raboin
#55 Rasmus Ristolainen (junioreista)
#22 Timo Seppänen (uusi, Södertälje)
#24 Joni Tuominen (uusi, SaiPa)
#25 Veli-Matti Vittasmäki
hyökkääjät
#12 Marko Anttila (uusi, Ilves)
#16 Michal Birner
#18 Jakub Cerny (uusi, HC Litvinov)
#87 Jarkko Hattunen
#15 Janne Hauhtonen
#53 Santtu Huhtala (junioreista)
#71 Tapio Laakso (uusi, KalPa)
#17 Mikko Laine
#75 Toni Mäkiaho (koeajalla, EC Dornbirn)
#39 Tomas Plihal (jumala)
#61 Timo Salo (uusi, KalPa)
#85 Ryan Stone (uusi, Abbotsford Heat)
#34 Tuomas Suominen
#28 Ville Vahalahti (kapu)
#19 Mika Viinanen (uusi, Timrå)
#27 Marko Virtala
valmennus
päävalmentaja Pekka Virta (uusi, KalPa)
valmentaja Mika Strömberg (uusi, KalPa)
maalivahtivalmentaja Urpo Ylönen
joukkueenjohtaja/videovalmentaja Tuomas Liitola (uusi?)
Vaihtuvuutta piisaa. Pelaajalistauksen päälle junioreita joka kohtaan ja kyllähän joukkueessa ainakin hyökkääjiä ja maalivahteja riittää. On kilpailua pelipaikoista, vaikka Suominen ja Virtala ovat loukkaantuneina. Puolustuksessa on ohkaisempaa, ja Huczkowskilla on kohta takana vuosi pelaamattomuutta ja sairausloma vaan jatkuu. Ei ole kaikki rusinat pullassa.
Periaatteessa Tepsin tämän kauden pelaajamateriaalin pitäisi olla riittävän hyvä SM-liigaan. Palkkabudjettikaan ei ole enää köykäisimmästä päästä, joten palkoille vastinetta.
Toivoin koko kesän, että TPS olisi rekrytoinut pitkästä aikaa kunnon keskushyökkääjän. Ryan Stone sai nyökkäyksen. Ensimmäisenä pisti tilastoista silmään LW/C. Pistin pään takaisin rintaan. Kuinka vaikeata on keskushyökkääjän rekrytointi? Hieman nostetta tuo tietenkin asenne, mutta kun piti olla selkeä joukkueen ykköskeskushyökkääjä. Nyt vastustajat pelkäävät muista syistä ja ripareita sisään niin maan perkeleesti. Ole hyvä arpa.
Mestaruuskauden maalivahdit ovat lähteneet kirkkaampien valojen perään. Hyvä jätkät ja Upille lisää meriittejä. Uusissa nimissä on potentiaalia ja työmaata.
Mestaripakeista on jäljellä yksi. Vittasmäki on pop, mutta olisi Joonas Järvinen voinut jatkaa. Sweatt takaisin kiekkoeläkkeeltä. Akille ehjä polvi. Bergille olisi suonut paremman uran päätöksen. Terve Aki olisi tuonut niin paljon kivaa takalinjoille. Kilahduksista alkaen. Masto Nordlundin flow’ta tulee varmasti ikävä. Muita ominaisuuksia vähemmän.
Mestarihyökkääjistä sentään useampi on jäljellä. Valitettavasti myös viime kauden hyökkääjistä. Plihalin polvelle kestämistä. Hauhtoselle spiidiä jalkoihin. Cernystä positiivinen yllätys. Jonkun vanhan nimen läpimurtoa... Edes jotain hyvää.
Tasapaksu. Parempaa sanaa en keksi kuvaamaan joukkuetta. Yllättävän fyysinen ollakseen TPS. Saisi näkyä kaukalossakin asti. Ylivoimalla vaikeuksia. Alivoimalla vahva. Tasaviisikoin syöttöketjuja eniten. Tällaisia teksti-tv:stä peräisin olevia mielipiteitä. Routalempeä vapaasti siteeraten: ”jännä joukkue”.
Jännää oli myös lipun ostaminen. Kertsin kotisivujen linkistä pääsi lippukauppaan, joka ilmoitti: "Lippujen myynti verkkokaupassa on päättynyt." Selkeä buumi Hämeenlinnassa, ei ole lippuja mitä myydä. Kyynisenä paskiaisena hain kuitenkin tapahtumaa kolmen kirjaimen lyhenteellä. Voilà. Ei ole buumia, lippuja saatavilla vaikka kuinka paljon. Klik, klik ja maksuun. Veloituksen jälkeen ilmoitus, että e-lippua ei voida toimittaa sähköpostilla. Englanniksi toki, koska ollaan kansainvälisiä. Why you heff to mad? Omissa tiedoissa lippu näkyi varattuna. Muutaman minuutin päästä e-lippu ilmestyi sähköpostiin. Tulostin ja niittasin seinään. Kaipa sillä sisään pääsee. Lipulla.
Blogi jatkuu miten jatkuu. Muita kanavia en taida teknisistä syistä jaksaa. Twitter vaatisi paremman kännykän tai asenteen. Työnantaja antaa vain nokialaisia, joista minulla on kuulemma paras malli. Tilttaa vain muutaman kerran viikossa. Omena-logoinen laudanpätkä vaatisi liittymän ja nohevammat sormet. En osaa kosketusnäytöllä kirjoittaa tämänkään vertaa. Pitää kuitenkin testailla jälleen kerran, josko sitä viserrysmaailmaan vihdoinkin osaisi mennä. Joku uusi kuje.
Sarjaohjelman alku näyttää Tepsin kannalta lupaavalta. Hyvä startti on hyvinkin mahdollinen. Runkosarjan loppusijoitukseksi veikkaan vanhaan tyyliin kymppiä. Parempaa pitäisi kuitenkin tulla, jotta voisi olla tyytyväinen. Pelkkä yritys hyvä neljä ei lämmitä pitkään tulosurheilussa.
Huomenna jäpitän Rinkelinmäellä, kauden korkkaus pitää ehdottomasti tehdä paikanpäällä. Toivottavasti pidän näkemästäni. Pekka Virran kädenjäljen on parempi näkyä tai revin heti pelihousuni. Viime kausi oli pyllystä. Toista samanlaista en halua enää ikinä kokea. En ainakaan heti perään.
Listataan perinteisesti kauden alun joukkue. Poistuneita en jaksa listata. Näillä mennään kauteen 2011-2012:
maalivahdit
#41 Aleksis Ahlqvist (uusi, KalPa)
#35 Kristian Järvinen (junioreista)
#33 Marek Schwarz (uusi, BK Mlada Boleslav)
puolustajat
#6 Miika Huczkowski (rikki)
#4 Tomas Mojzis (uusi, Dynamo Minsk)
#26 Markus Palmroth
#7 Garrett Raboin
#55 Rasmus Ristolainen (junioreista)
#22 Timo Seppänen (uusi, Södertälje)
#24 Joni Tuominen (uusi, SaiPa)
#25 Veli-Matti Vittasmäki
hyökkääjät
#12 Marko Anttila (uusi, Ilves)
#16 Michal Birner
#18 Jakub Cerny (uusi, HC Litvinov)
#87 Jarkko Hattunen
#15 Janne Hauhtonen
#53 Santtu Huhtala (junioreista)
#71 Tapio Laakso (uusi, KalPa)
#17 Mikko Laine
#75 Toni Mäkiaho (koeajalla, EC Dornbirn)
#39 Tomas Plihal (jumala)
#61 Timo Salo (uusi, KalPa)
#85 Ryan Stone (uusi, Abbotsford Heat)
#34 Tuomas Suominen
#28 Ville Vahalahti (kapu)
#19 Mika Viinanen (uusi, Timrå)
#27 Marko Virtala
valmennus
päävalmentaja Pekka Virta (uusi, KalPa)
valmentaja Mika Strömberg (uusi, KalPa)
maalivahtivalmentaja Urpo Ylönen
joukkueenjohtaja/videovalmentaja Tuomas Liitola (uusi?)
Vaihtuvuutta piisaa. Pelaajalistauksen päälle junioreita joka kohtaan ja kyllähän joukkueessa ainakin hyökkääjiä ja maalivahteja riittää. On kilpailua pelipaikoista, vaikka Suominen ja Virtala ovat loukkaantuneina. Puolustuksessa on ohkaisempaa, ja Huczkowskilla on kohta takana vuosi pelaamattomuutta ja sairausloma vaan jatkuu. Ei ole kaikki rusinat pullassa.
Periaatteessa Tepsin tämän kauden pelaajamateriaalin pitäisi olla riittävän hyvä SM-liigaan. Palkkabudjettikaan ei ole enää köykäisimmästä päästä, joten palkoille vastinetta.
Toivoin koko kesän, että TPS olisi rekrytoinut pitkästä aikaa kunnon keskushyökkääjän. Ryan Stone sai nyökkäyksen. Ensimmäisenä pisti tilastoista silmään LW/C. Pistin pään takaisin rintaan. Kuinka vaikeata on keskushyökkääjän rekrytointi? Hieman nostetta tuo tietenkin asenne, mutta kun piti olla selkeä joukkueen ykköskeskushyökkääjä. Nyt vastustajat pelkäävät muista syistä ja ripareita sisään niin maan perkeleesti. Ole hyvä arpa.
Mestaruuskauden maalivahdit ovat lähteneet kirkkaampien valojen perään. Hyvä jätkät ja Upille lisää meriittejä. Uusissa nimissä on potentiaalia ja työmaata.
Mestaripakeista on jäljellä yksi. Vittasmäki on pop, mutta olisi Joonas Järvinen voinut jatkaa. Sweatt takaisin kiekkoeläkkeeltä. Akille ehjä polvi. Bergille olisi suonut paremman uran päätöksen. Terve Aki olisi tuonut niin paljon kivaa takalinjoille. Kilahduksista alkaen. Masto Nordlundin flow’ta tulee varmasti ikävä. Muita ominaisuuksia vähemmän.
Mestarihyökkääjistä sentään useampi on jäljellä. Valitettavasti myös viime kauden hyökkääjistä. Plihalin polvelle kestämistä. Hauhtoselle spiidiä jalkoihin. Cernystä positiivinen yllätys. Jonkun vanhan nimen läpimurtoa... Edes jotain hyvää.
Tasapaksu. Parempaa sanaa en keksi kuvaamaan joukkuetta. Yllättävän fyysinen ollakseen TPS. Saisi näkyä kaukalossakin asti. Ylivoimalla vaikeuksia. Alivoimalla vahva. Tasaviisikoin syöttöketjuja eniten. Tällaisia teksti-tv:stä peräisin olevia mielipiteitä. Routalempeä vapaasti siteeraten: ”jännä joukkue”.
Jännää oli myös lipun ostaminen. Kertsin kotisivujen linkistä pääsi lippukauppaan, joka ilmoitti: "Lippujen myynti verkkokaupassa on päättynyt." Selkeä buumi Hämeenlinnassa, ei ole lippuja mitä myydä. Kyynisenä paskiaisena hain kuitenkin tapahtumaa kolmen kirjaimen lyhenteellä. Voilà. Ei ole buumia, lippuja saatavilla vaikka kuinka paljon. Klik, klik ja maksuun. Veloituksen jälkeen ilmoitus, että e-lippua ei voida toimittaa sähköpostilla. Englanniksi toki, koska ollaan kansainvälisiä. Why you heff to mad? Omissa tiedoissa lippu näkyi varattuna. Muutaman minuutin päästä e-lippu ilmestyi sähköpostiin. Tulostin ja niittasin seinään. Kaipa sillä sisään pääsee. Lipulla.
Blogi jatkuu miten jatkuu. Muita kanavia en taida teknisistä syistä jaksaa. Twitter vaatisi paremman kännykän tai asenteen. Työnantaja antaa vain nokialaisia, joista minulla on kuulemma paras malli. Tilttaa vain muutaman kerran viikossa. Omena-logoinen laudanpätkä vaatisi liittymän ja nohevammat sormet. En osaa kosketusnäytöllä kirjoittaa tämänkään vertaa. Pitää kuitenkin testailla jälleen kerran, josko sitä viserrysmaailmaan vihdoinkin osaisi mennä. Joku uusi kuje.
Sarjaohjelman alku näyttää Tepsin kannalta lupaavalta. Hyvä startti on hyvinkin mahdollinen. Runkosarjan loppusijoitukseksi veikkaan vanhaan tyyliin kymppiä. Parempaa pitäisi kuitenkin tulla, jotta voisi olla tyytyväinen. Pelkkä yritys hyvä neljä ei lämmitä pitkään tulosurheilussa.
lauantaina, huhtikuuta 09, 2011
Uusi logo – kyllä ei
Juhlavuosi tulossa, 90 vee. Mitäs keksittäisiin? Hitto kun tuo pallologo on aina jaloissa, vanhakin vielä – PLING – vaihdetaan logo!
Tiedote: HC TPS järjestää äänestyksen uudesta logostaan. En ymmärrä sanaakaan tiedotteesta, logovaihtoehdot ovat heikkoja ja mitä pelleilyä tämä on. Tämä pelleilyä on. On pelleilyä. Kyllä ei.
En ala. Tuollaistako pikkufirmassa mietiskellään. Logonvaihtoa. Kärjistetysti ainoa asia mikä on kunnossa. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän heikossa hapessa. Logon asemesta pitäisi keskittyä sisältöön. Urheilulliseen ja taloudelliseen.
Tiivistäen. Ei seura parane logoa vaihtamalla. Varsinkaan perinteistä logoa, jonka kaikki Suomessa tuntevat. Vain nousukkaat vaihtavat logoa, luulevat tekevänsä sillä jotain hyvää. Eivät tee. Ne nauraa teille.
Muutenkin hatuttaa tuo ainainen HC. Tepsi on TPS eikä mikään HC TPS. Tiedän toki miksi, mutta viestinnällisesti se ei toimi. Tuskin kukaan menee sekaisin, vaikka etumerkinnän jättäisi pois. TPS on perinteinen seura, jossa harrastetaan ja kilpaillaan eri lajeissa. Se on hieno asia. Voimavara.
Pyllystä on tämä kausi. Ei riittänyt äärimmäisen huono suoritus kaukalossa, vaan pitää vielä suolaa ripotella haavaan logonvaihdolla. Anna mun kaikki kestää.
En äänestä äänestyksessä. Yksikään vaihtoehdoista ei kelpaa.
Tiedote: HC TPS järjestää äänestyksen uudesta logostaan. En ymmärrä sanaakaan tiedotteesta, logovaihtoehdot ovat heikkoja ja mitä pelleilyä tämä on. Tämä pelleilyä on. On pelleilyä. Kyllä ei.
En ala. Tuollaistako pikkufirmassa mietiskellään. Logonvaihtoa. Kärjistetysti ainoa asia mikä on kunnossa. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän heikossa hapessa. Logon asemesta pitäisi keskittyä sisältöön. Urheilulliseen ja taloudelliseen.
Tiivistäen. Ei seura parane logoa vaihtamalla. Varsinkaan perinteistä logoa, jonka kaikki Suomessa tuntevat. Vain nousukkaat vaihtavat logoa, luulevat tekevänsä sillä jotain hyvää. Eivät tee. Ne nauraa teille.
Muutenkin hatuttaa tuo ainainen HC. Tepsi on TPS eikä mikään HC TPS. Tiedän toki miksi, mutta viestinnällisesti se ei toimi. Tuskin kukaan menee sekaisin, vaikka etumerkinnän jättäisi pois. TPS on perinteinen seura, jossa harrastetaan ja kilpaillaan eri lajeissa. Se on hieno asia. Voimavara.
Pyllystä on tämä kausi. Ei riittänyt äärimmäisen huono suoritus kaukalossa, vaan pitää vielä suolaa ripotella haavaan logonvaihdolla. Anna mun kaikki kestää.
En äänestä äänestyksessä. Yksikään vaihtoehdoista ei kelpaa.
perjantaina, maaliskuuta 11, 2011
Max on kunnon mies
Max Kolu kuulemma lopetti uransa eiliseen peliin. Jos näin todella on, niin kättä lippaan. Kiitos kaikesta! Kolu on harvinaisen fiksu kiekkoilija. Kädet ja pelisilmä on/oli mitä on/oli (nätisti sanottuna huomattavan kehittämisen tarpeessa), mutta asenne ja yritys oli aina kunnossa. Koko ajan liipaisimella kokoonpanosta ja silti aina kun kentälle pääsi, niin painoi sata lasissa hymy huulilla sohien kaikkea mikä liikkui. Joskus jopa kiekkoa.
Kolusta voisi moni junnu ottaa mallia. Elämä ei ole pelkkää lätkää ja silti voi saada hienoja kokemuksia sekä voittaa Suomen mestaruuden. Turun Palloseurasssa.
Runkosarjan viimeisestä ottelusta en muista paljon mitään. Jännitti koko ajan niin maan turkasesti. Vitutti pitkät pätkät. Suomisen pelin ainoa hyvä ratkaisu teki järjettömän hyvää ja rangaistuslaukauskisan jälkeen suoraa huutoa. Lopuksi taputin joukkueelle, mutta en huutanut ”kiitos Tepsi”. Painajaismainen kausi, joka on nyt ohi. Sarjapaikasta ei tarvitse karsia. Huh. Viime kaudella sai koko rahalla positiivista tunnetta, tällä kaudella negatiivista. Ei ole tylsää Tepsin kanssa.
Kolusta voisi moni junnu ottaa mallia. Elämä ei ole pelkkää lätkää ja silti voi saada hienoja kokemuksia sekä voittaa Suomen mestaruuden. Turun Palloseurasssa.
Runkosarjan viimeisestä ottelusta en muista paljon mitään. Jännitti koko ajan niin maan turkasesti. Vitutti pitkät pätkät. Suomisen pelin ainoa hyvä ratkaisu teki järjettömän hyvää ja rangaistuslaukauskisan jälkeen suoraa huutoa. Lopuksi taputin joukkueelle, mutta en huutanut ”kiitos Tepsi”. Painajaismainen kausi, joka on nyt ohi. Sarjapaikasta ei tarvitse karsia. Huh. Viime kaudella sai koko rahalla positiivista tunnetta, tällä kaudella negatiivista. Ei ole tylsää Tepsin kanssa.
keskiviikkona, maaliskuuta 09, 2011
Jännitys tihenee
Unohdin taas blogin. Henkilökohtaisista syistä. Tepsiä en ole unohtanut. Eilen viimeksi kävin jännittämässä lauteilla vähintään liigan toiseksi huonoimman joukkueen edesottamuksia. Leuka rinnassa kävelin Nordenskiöldinkadun hallin ovista sisään. Pelkäsin tappiota, toivoin edes yhtä sarjapistettä. Kaksi ottelua jäljellä, eroa jumbosijaan kolme pistettä, maaliero huonompi kuin Pelicansilla – pakko saada sarjapisteitä.
Ensimmäisessä erässä sai pelätä IFK:n ykkösketjua. Nuori Granlund ja vanha Peltonen pelasivat todella nätisti. On aina hieno katsella kuinka taitavat yksilösuoritukset yhdistetään joukkuepelaamiseen. Punaisten ykkösketju rakenteli maalipaikkoja joka vaihdossa ja suti kiekkoa ohi maalin. TPS puolusti ja sitten vähän puolusti. Hyökkäämiseen ei riittänyt voimat ja sen kerran kun erän lopussa riitti, niin heti joutui punanuttu boksiin. Granlund koukki Hauhtosen nurin, näytti jotenkin hassulta. Höyhensarjan poika ja isokokoinen mies. Kotiyleisöllä oli hauskaa, kunnes Venäläinen teki ylivoimalla ottelun avausmaalin. Ylivoimalla. Rasti seinään. Kuviota ei ollut, mutta nätisti Venäläinen luisteli loppuun asti, kun tilaa annettiin ja laittoi kiekon maalin. Toki ennen maalia Tepsin ylivoima oli normitasolla eli alivoimamaali oli paljon lähempänä kuin ylivoimamaali.
Toisessa erässä sai pelätä kaikkia IFK:n ketjuja. Jokainen vitja sai ja piti pelin Ortion läheisyydessä. TPS ei hyökännyt kertaakaan ensimmäisen seitsemän minuutin aikana. Paine helpotti jonkin verran Hauhtosen otettua kiinnipitämisestä jäähyn. Jäähystä selviämisen jälkeen kotijoukkue ei jaksanut/halunnut/viitsinyt prässätä & pyörittää täysillä ja erän loppu oli aika leppoisaa alkuun verrattuna, vaikka Tepsi olikin tiukasti kyykyssä. Paineen väheneminen näkyi konkreettisesti Suomisen purussa. Erän lopussa oli ensimmäisen kerran aikaa miettiä mitä tehdä kiekon kanssa. Potku eteenpäin ja nätti purku vaihtoaitioon. Löin itseäni otsaan. Paineen alta purut lähti paremmin. Ei saisi miettiä mitä tekee.
Kolmannessa erässä sekunnit kuluivat todella hitaasti. Kolun jäähyn tappaminen onnistui. Oma ylivoima ei tietenkään toiminut, vaan Nordlund joutui alimpana miehenä vähän nojaamaan punapaitaan, joka oli purkukiekon perään ryntäämässä. Jäähy oli parempi ratkaisu kuin katseella puolustaminen ja alivoimamaalin todistaminen läheltä. Neljä minuuttia jäljellä ja Kari Jalonen nousi vaihtopenkille, oikea käsi osoitti kohti maalivahtia. Jaahas, Lundellin lähtövaloissa on virtaa ja kohta on viimeisen runttauksen aika. Peli oli sekavaa keskialueen miekkailua. Kotijoukkueella ei tahtonut kärsivällisyys riittää, vaan pelaaminen lipsui koheltamiseksi. Ajattelin, että ei tule tasoitusta tai sitten tulee, koska TPS ei pärjää havaijikiekossa, joksi miekkailu oli muuttumassa. Jalosen käsi heilahti, Janne lähti. Hyökkäys lähti, ensimmäinen laukaus, Ortio syöksyi myöhässä, toinen laukaus. 1.12 oli aikaa jäljellä tasoituksen syntyessä. Löin otsan kaiteeseen. Nerokasta.
Jatkoaika oli kotijoukkueen hallintaa. Grand-Pierre pääsi boksiin varsin kevyesti ja TPS tappoi taas jäähyn. Voittomaalikilpailu oli tylsä näin mustavalkoisin lasein. Haataja teki, Valery-Trabucco teki, Peltonen teki, Plihal ei tehnyt ja Kibe Kuhta pyörähti, kaatui ja teki. 1 piste. Ja saatanallinen vekki otsassa. Kyllä vitutti. Niin lähellä oli kolme pistettä. Toisaalta niin lähellä oli, ettei ensimmäisen erän jälkeen ollut 3-1 taululla.
Yksi sarjan parhaista joukkueista antoi Tepsille pisteen. Pitäisi olla tyytyväinen. En ole vieläkään. Niin lähellä oli.
Harmi, että TPS on ihan rampa ja sarjatilanne noin tukala. Sirkushuveja olisi voinut olla eilen tiedossa. Grand-Pierreä hiilostettiin ensimmäisessä erässä pari kertaa mm. Liivik löi vaihtoaition edessä taklauksen jälkeen nyrkillä naamaan. Iso-Pieru levitti käsiään ja huuteli tuomareille, että wtf, didn't you see that? Seuraavalla pelikatkolla Koivu avautui tovin päätuomarille. Avautumisen jälkeen päätuomari kävi kertomassa päivän kaskun Jaloselle ja mies oli lasit vinossa juuri niin loukkaantuneen näköisenä kuin tuossa tilanteessa aina ollaan, mekömukajotaintehtyjoskus-ikinätehtymitäänkoskaannih. Ja Hyvönen pelkäsi niin paljon Kolun kuittia, että pakeni joukkueesta jo viime viikolla. MAD MAX - vähemmästäkin puntti tutisee.
Piste erottaa Tepsin jumbopaikasta. Karsintapaikasta. Huomenna pitää voittaa varsinaisella peliajalla. Homma on omissa käsissä. Voitto Bluesista ja kesäloma alkaa. Hallitsevalle mestarille, hei.
Sain sumplittua työt niin, että ehdin viimeiseen runkosarjaotteluun. Kannustamaan. Toivottavasti myös nauramaan helpotuksesta ottelun jälkeen. Vaikka olisi kai mielenkiintoista käydä Tepsin karsintapelejä katsomassa. Paskat olis. Koko ajan housuissa. Kun on nytkin. Tuskan parahdus ollut koko kausi.
Ensimmäisessä erässä sai pelätä IFK:n ykkösketjua. Nuori Granlund ja vanha Peltonen pelasivat todella nätisti. On aina hieno katsella kuinka taitavat yksilösuoritukset yhdistetään joukkuepelaamiseen. Punaisten ykkösketju rakenteli maalipaikkoja joka vaihdossa ja suti kiekkoa ohi maalin. TPS puolusti ja sitten vähän puolusti. Hyökkäämiseen ei riittänyt voimat ja sen kerran kun erän lopussa riitti, niin heti joutui punanuttu boksiin. Granlund koukki Hauhtosen nurin, näytti jotenkin hassulta. Höyhensarjan poika ja isokokoinen mies. Kotiyleisöllä oli hauskaa, kunnes Venäläinen teki ylivoimalla ottelun avausmaalin. Ylivoimalla. Rasti seinään. Kuviota ei ollut, mutta nätisti Venäläinen luisteli loppuun asti, kun tilaa annettiin ja laittoi kiekon maalin. Toki ennen maalia Tepsin ylivoima oli normitasolla eli alivoimamaali oli paljon lähempänä kuin ylivoimamaali.
Toisessa erässä sai pelätä kaikkia IFK:n ketjuja. Jokainen vitja sai ja piti pelin Ortion läheisyydessä. TPS ei hyökännyt kertaakaan ensimmäisen seitsemän minuutin aikana. Paine helpotti jonkin verran Hauhtosen otettua kiinnipitämisestä jäähyn. Jäähystä selviämisen jälkeen kotijoukkue ei jaksanut/halunnut/viitsinyt prässätä & pyörittää täysillä ja erän loppu oli aika leppoisaa alkuun verrattuna, vaikka Tepsi olikin tiukasti kyykyssä. Paineen väheneminen näkyi konkreettisesti Suomisen purussa. Erän lopussa oli ensimmäisen kerran aikaa miettiä mitä tehdä kiekon kanssa. Potku eteenpäin ja nätti purku vaihtoaitioon. Löin itseäni otsaan. Paineen alta purut lähti paremmin. Ei saisi miettiä mitä tekee.
Kolmannessa erässä sekunnit kuluivat todella hitaasti. Kolun jäähyn tappaminen onnistui. Oma ylivoima ei tietenkään toiminut, vaan Nordlund joutui alimpana miehenä vähän nojaamaan punapaitaan, joka oli purkukiekon perään ryntäämässä. Jäähy oli parempi ratkaisu kuin katseella puolustaminen ja alivoimamaalin todistaminen läheltä. Neljä minuuttia jäljellä ja Kari Jalonen nousi vaihtopenkille, oikea käsi osoitti kohti maalivahtia. Jaahas, Lundellin lähtövaloissa on virtaa ja kohta on viimeisen runttauksen aika. Peli oli sekavaa keskialueen miekkailua. Kotijoukkueella ei tahtonut kärsivällisyys riittää, vaan pelaaminen lipsui koheltamiseksi. Ajattelin, että ei tule tasoitusta tai sitten tulee, koska TPS ei pärjää havaijikiekossa, joksi miekkailu oli muuttumassa. Jalosen käsi heilahti, Janne lähti. Hyökkäys lähti, ensimmäinen laukaus, Ortio syöksyi myöhässä, toinen laukaus. 1.12 oli aikaa jäljellä tasoituksen syntyessä. Löin otsan kaiteeseen. Nerokasta.
Jatkoaika oli kotijoukkueen hallintaa. Grand-Pierre pääsi boksiin varsin kevyesti ja TPS tappoi taas jäähyn. Voittomaalikilpailu oli tylsä näin mustavalkoisin lasein. Haataja teki, Valery-Trabucco teki, Peltonen teki, Plihal ei tehnyt ja Kibe Kuhta pyörähti, kaatui ja teki. 1 piste. Ja saatanallinen vekki otsassa. Kyllä vitutti. Niin lähellä oli kolme pistettä. Toisaalta niin lähellä oli, ettei ensimmäisen erän jälkeen ollut 3-1 taululla.
Yksi sarjan parhaista joukkueista antoi Tepsille pisteen. Pitäisi olla tyytyväinen. En ole vieläkään. Niin lähellä oli.
Harmi, että TPS on ihan rampa ja sarjatilanne noin tukala. Sirkushuveja olisi voinut olla eilen tiedossa. Grand-Pierreä hiilostettiin ensimmäisessä erässä pari kertaa mm. Liivik löi vaihtoaition edessä taklauksen jälkeen nyrkillä naamaan. Iso-Pieru levitti käsiään ja huuteli tuomareille, että wtf, didn't you see that? Seuraavalla pelikatkolla Koivu avautui tovin päätuomarille. Avautumisen jälkeen päätuomari kävi kertomassa päivän kaskun Jaloselle ja mies oli lasit vinossa juuri niin loukkaantuneen näköisenä kuin tuossa tilanteessa aina ollaan, mekömukajotaintehtyjoskus-ikinätehtymitäänkoskaannih. Ja Hyvönen pelkäsi niin paljon Kolun kuittia, että pakeni joukkueesta jo viime viikolla. MAD MAX - vähemmästäkin puntti tutisee.
Piste erottaa Tepsin jumbopaikasta. Karsintapaikasta. Huomenna pitää voittaa varsinaisella peliajalla. Homma on omissa käsissä. Voitto Bluesista ja kesäloma alkaa. Hallitsevalle mestarille, hei.
Sain sumplittua työt niin, että ehdin viimeiseen runkosarjaotteluun. Kannustamaan. Toivottavasti myös nauramaan helpotuksesta ottelun jälkeen. Vaikka olisi kai mielenkiintoista käydä Tepsin karsintapelejä katsomassa. Paskat olis. Koko ajan housuissa. Kun on nytkin. Tuskan parahdus ollut koko kausi.
lauantaina, tammikuuta 29, 2011
Koivun kotiavas
Pakkohan se on hallille heilahtaa, kun on Jukka Koivun kotiavaus kyseessä. Jursinovilaista lätkää ihmettelemään.
- Se mitä ensiksi huomattiin ja alettiin heti pistää kuntoon oli pelaajien huono fyysinen kunto. Mitään taikatemppuja ei aleta tehdä, vaan meillä on oman tyylinen karvaussysteemi ja puolustussysteemi. Seppo Suoraniemi, Jatkoaika.com 28.1.2011
En taaskaan tajua mitään. Kuinka pelaajilla voi olla tässä vaiheessa kautta huono fyysinen kunto? Joko lausunto on sanahelinää tai sitten vaatimustaso on ollut tähän asti olematon tai sitten ammattikiekkoilijat SM-liigassa ovat kaikkea muuta kuin ammattilaisia. Paitsi palkan osalta.
Ihan sama ammattimaisuuden osalta, kunhan pelisysteemistä näkyy tänään merkkejä. Tähän mennessä ei ole näkynyt, vaan kaikki ovat pelanneet omaa peliä. Sarjataulukko kertoo pelitavan olemattomuuden. Sarjataulukko kertoo myös sen, että jos illan pelit menevät hyvin, niin TPS nousee jumbosijalta pois. Jos pelit menevät heikosti on eroa viisi pistettä. Ja silti tämän viikon pistesaldo on kuusi. Ankeata on pohjalla ja kujanjuoksu on perin ahdistavaa seurattavaa.
- Se mitä ensiksi huomattiin ja alettiin heti pistää kuntoon oli pelaajien huono fyysinen kunto. Mitään taikatemppuja ei aleta tehdä, vaan meillä on oman tyylinen karvaussysteemi ja puolustussysteemi. Seppo Suoraniemi, Jatkoaika.com 28.1.2011
En taaskaan tajua mitään. Kuinka pelaajilla voi olla tässä vaiheessa kautta huono fyysinen kunto? Joko lausunto on sanahelinää tai sitten vaatimustaso on ollut tähän asti olematon tai sitten ammattikiekkoilijat SM-liigassa ovat kaikkea muuta kuin ammattilaisia. Paitsi palkan osalta.
Ihan sama ammattimaisuuden osalta, kunhan pelisysteemistä näkyy tänään merkkejä. Tähän mennessä ei ole näkynyt, vaan kaikki ovat pelanneet omaa peliä. Sarjataulukko kertoo pelitavan olemattomuuden. Sarjataulukko kertoo myös sen, että jos illan pelit menevät hyvin, niin TPS nousee jumbosijalta pois. Jos pelit menevät heikosti on eroa viisi pistettä. Ja silti tämän viikon pistesaldo on kuusi. Ankeata on pohjalla ja kujanjuoksu on perin ahdistavaa seurattavaa.
sunnuntaina, tammikuuta 23, 2011
Sä saat potkut - osa 3
Jukka Koivu on TPS:n uusi päävalmentaja. Koivu on kolmas päävalmentaja tällä legendaarisella kaudella. Riku-Petteri Lehtonen ja joukkueenjohtaja/valmentaja Antti Aalto saivat kenkää. Koivun aisapariksi hyppäsi vanha tuttu Seppo Suoraniemi. Kolmas uusi nimi valmennustiimiin on Stouni Kiviharju, vakuutusmyynnistä päivää. Mika Alatalo jatkaa valmennuksessa. TPS on keittänyt sellaisen liemen, jota nauttiessa itkee ja nauraa. Viime keväänä naurettiin ja nyt itketään.
Koivun & kumpp. sopimukset kestävät loppukauden? Hattua pitää nostaa, että Koivu lähtee pelastuskeikalle. Toisaalta Big Daddy ei ole päävalmentajan hommia kovin paljon tehnyt ja epäonnistuminen (miten edes mitataan?) ei tuhoa uraa. Minulla on vähän laimea maku Koivusta. Miehestä on jäänyt sellainen kuva, ettei haalarihommat kiinnosta kovin paljon. Toivottavasti virtaa riittää kevään ajan ja pystyy puhaltamaan pelaajiin henkeä & itseluottamusta tarpeeksi.
Tavoitteena on jumbopaikan välttäminen. Tavoite ei ole utopistinen, mutta kaukana se on. SaiPa ja Pelicans ovat päävastustajat ja loppukaudella päävastustajia vastaan on vain yksi ottelu. En jaksa katsoa otteluohjelmaa, ehkä yhden pykälän nousu on omissa käsissä, ehkä ei. Epävarmuus johtuu ihan siitä, että tämän kauden joukkue on ollut surkea. Mikään ei indikoi, että kurssi radikaalisti muuttuisi. Korskeaa parannusta nimittäin tarvitaan, jotta ero kapenee. Piste sieltä täältä ei auta. Samaan pystyvät myös päävastustajat.
TPS:n viime vuosien taival on todellinen... en keksi sopivaa sanaa. Ei riitä taidot. Listataan sen sijaan Tepsin valmentajat 2000-luvulla (huom ulkomuistista):
1999-2000 Hannu Jortikka – Kari Jalonen – Hannu Virta
2000-2001 Jortikka – Jalonen – Virta
2001-2002 Jalonen – Virta
2002-2003 Jalonen - Virta
2003-2004 Jukka Koivu – Seppo Suoraniemi – Mikko Sokka
2004-2005 Koivu – Suoraniemi - Sokka
2005-2006 Jortikka - Virta
2006-2007 Jortikka - Virta
2007-2008 Virta - Kalle Kaskinen
2008-2009 Virta – Kaskinen; Kai Suikkanen – Riku-Petteri Lehtonen
2009-2010 Suikkanen – Lehtonen
2010-2011 Heikki Leime – Lehtonen; Lehtonen – Antti Aalto; Lehtonen – Aalto – Mika Alatalo; Jukka Koivu – Seppo Suoraniemi – Jani Kiviharju - Alatalo
Kolme mestaruutta ja yksi hopea on em. kausilla voitettu. Ei huono saldo. Mutta eihän tuo lista kovin hyvältä näytä. Iso kuva on ainakin ollut hukassa seurajohdolta. Mennäänpäs vähän listauksen sisään. Ulkomuistista taas, joten virheitä voi olla. Mulla on huono muisti.
Hannu Jortikka aloitti kolmannen pestinsä TPS:n päävalmentajana vuonna 2005. Kolmen vuoden sopimus eli totta kai kolmas tripla tulossa. Ensimmäinen kausi meni perin heikosti Sijoitus 10. Joukkueessa ei vaan ollut mestaruusainesta tai jotain. Toinen kausi oli satsausten kausi. Rahaa lyötiin likoon ja Jore pisti parasta peliin. Tuloksena ei ollut myrsky kaukalossa, vaan penkillä. Tuiskussa mm. kapteeni Mika Alatalolta otettiin C-kirjain pois. Se laitettiin tuoreelle värväykselle Kent McDonnellille. Sadepilvet eivät väistyneet. Joukkue sijoittui runkosarjassa seitsemänneksi ja pudotuspelikarsinnassa Pelicans kyykytti 2-0. TPS:n pelaajia ei kiinnostanut ja valmentaja kiskaisi itsensä Ahvenanmaalle ja Espanjaan. Hilpeätä. Ei ja kyllä, jos verrataan tähän kauteen. Jortikan kolmen vuoden sopimus sovittiin päättyväksi per heti.
TPS aloitti nöyryyden etsimisen. Kaudelle 2007-2008 pelaajabudjetista niistettiin noin miljoona euroa, jolla päädyttiin liigan palkkabudjettien ylimmästä neljänneksestä alimpaan neljännekseen. Hannu Virta sai kakkosvalmentajan pallilta ylennyksen pääkäskijäksi. Max Kolu tuli Amerikasta kasvattiseuraansa pelastamaan. Ikätoveri Mikko Koivu ei tullut, mutta lähetti rahaa. Kuten muutama muukin. Kauteen lähdettiin pienin odotuksin ja kulunein lenkkarein. Lenkkipolulta pitkälle. Säästämällä ja nöyryydellä saavutettiin 10. sija. Pudotuspelikarsinnassa 2-0 nekkuun HIFK:lta. Teemu Laine oli kauden paras pelaaja, vaikka Porissa tuli kuraa pöksyyn. Alexander Salakin lahjakkuus näkyi älyllisesti rajoittuneenkin silmiin.
Kausi 2008-2009 alkoi alakastin joukkueelle tyypillisesti, mutta lokakuussa mopo hyytyi täysin. Hantta olisi halunnut työstää koneen käyntiä rauhassa, muttei ollut aikaa kun piti koko ajan vaan ajaa. Ja vielä kakkosvalmentajan palkalla. Kone leikkasi kiinni Jyväskylässä. Hantta sai potkut. Parkanon intiaani Kai Suikkanen lähti Kajaanin Hokista Turkuun. Uusi päävalmentaja pisti rempseällä ja vaativalla tyylillä kolmen metrin syötöt lapaan ja mopo kiihtyi hurjaan vauhtiin. Runkosarjan päätteeksi TPS oli kymmenes. Sijoitus ratkesi viimeisellä kierroksella. TPS voitti HIFK:n, joka keskittyi pistepörssivoittajan tekoon. Pudotuspelikarsinnassa TPS pudotti HIFK:n 2-0. Neljännesvälierässä JYP sai tehdä tosissaan töitä, ettei TPS mennyt jatkoon. Turussa nousi kiekkobuumi.
Kaudella 2009-10 kaikki sujui. Kiekkobuumia parhaimmillaan. Runkosarjassa kovan taistelun jälkeen kuuden joukkoon ja pudotuspeleissä oli hätä vain Jyväskylässä. Mestaruuden jälkeen Suikkanen myytiin Venäjälle, mestareiden käsiin lyötiin tatuointeja ja NHL-sopimuksia. Ja sitten kaikki meni vessasta alas, yhdellä huuhtelulla. Maailmanennätys, käsittääkseni.
Lähihistorian lyhyen katsauksen voi tiiviistää sanomalla, että pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja sitoutuneisuus eivät ole Tepsissä loistaneet. Kaikki on mennyt miten sattuu.
En tiedä mitä seurajohto ja pelaajat ajattelivat & tekivät keväällä ja kesällä, mutta tuntuu, että työnteko unohtui. Perinteiseen tapaan siis. Tappion jälkeen analysoidaan ja tehdään asioita paremmin, voiton jälkeen ei analysoida eikä tehdä töitä. Ihan kuin voittajan status toisi etua. Ei tuo. Menestykseen ei ole oikotietä, ei edes hallitsevalla mestarilla.
Niin, että mikä on TPS:n suunnitelma tästä eteenpäin? Tämä kausi on ollut joka rintamalla yhtä selkäsaunaa. Nenä on poskella, silmät mustina ja kansitakki veressä. Nenän oikaiseminen sattuu ihan helvetisti, mutta se on tehtävä. Jos ensi kaudella TPS pelaa SM-liigassa on nenä urheilullisesti oikaistu - hetkeksi. Mutta mitä sitten? Miten kansitakki pestään? Jatkuuko lyhytnäköisyyden tie? Kausi kerrallaan sormet ristissä pahinta peläten, parasta toivoen. Toivottavasti ei.
Firma ja tuote kuntoon, kiitos. Uusilla kasvoilla, uusilla nimillä, uusilla toimintatavoilla. Vanhojen tie on kuljettu loppuun. Luulisi menevän kaaliin kaikilla. Ja seuraavaksi palkataan Hannu Jortikka pelaajakoordinaattoriksi... Ei, ei, ei.
Ei Tepsin kannattaminen ainakaan tylsää ole. On hajua, makua ja väriä.
Koivun & kumpp. sopimukset kestävät loppukauden? Hattua pitää nostaa, että Koivu lähtee pelastuskeikalle. Toisaalta Big Daddy ei ole päävalmentajan hommia kovin paljon tehnyt ja epäonnistuminen (miten edes mitataan?) ei tuhoa uraa. Minulla on vähän laimea maku Koivusta. Miehestä on jäänyt sellainen kuva, ettei haalarihommat kiinnosta kovin paljon. Toivottavasti virtaa riittää kevään ajan ja pystyy puhaltamaan pelaajiin henkeä & itseluottamusta tarpeeksi.
Tavoitteena on jumbopaikan välttäminen. Tavoite ei ole utopistinen, mutta kaukana se on. SaiPa ja Pelicans ovat päävastustajat ja loppukaudella päävastustajia vastaan on vain yksi ottelu. En jaksa katsoa otteluohjelmaa, ehkä yhden pykälän nousu on omissa käsissä, ehkä ei. Epävarmuus johtuu ihan siitä, että tämän kauden joukkue on ollut surkea. Mikään ei indikoi, että kurssi radikaalisti muuttuisi. Korskeaa parannusta nimittäin tarvitaan, jotta ero kapenee. Piste sieltä täältä ei auta. Samaan pystyvät myös päävastustajat.
TPS:n viime vuosien taival on todellinen... en keksi sopivaa sanaa. Ei riitä taidot. Listataan sen sijaan Tepsin valmentajat 2000-luvulla (huom ulkomuistista):
1999-2000 Hannu Jortikka – Kari Jalonen – Hannu Virta
2000-2001 Jortikka – Jalonen – Virta
2001-2002 Jalonen – Virta
2002-2003 Jalonen - Virta
2003-2004 Jukka Koivu – Seppo Suoraniemi – Mikko Sokka
2004-2005 Koivu – Suoraniemi - Sokka
2005-2006 Jortikka - Virta
2006-2007 Jortikka - Virta
2007-2008 Virta - Kalle Kaskinen
2008-2009 Virta – Kaskinen; Kai Suikkanen – Riku-Petteri Lehtonen
2009-2010 Suikkanen – Lehtonen
2010-2011 Heikki Leime – Lehtonen; Lehtonen – Antti Aalto; Lehtonen – Aalto – Mika Alatalo; Jukka Koivu – Seppo Suoraniemi – Jani Kiviharju - Alatalo
Kolme mestaruutta ja yksi hopea on em. kausilla voitettu. Ei huono saldo. Mutta eihän tuo lista kovin hyvältä näytä. Iso kuva on ainakin ollut hukassa seurajohdolta. Mennäänpäs vähän listauksen sisään. Ulkomuistista taas, joten virheitä voi olla. Mulla on huono muisti.
Hannu Jortikka aloitti kolmannen pestinsä TPS:n päävalmentajana vuonna 2005. Kolmen vuoden sopimus eli totta kai kolmas tripla tulossa. Ensimmäinen kausi meni perin heikosti Sijoitus 10. Joukkueessa ei vaan ollut mestaruusainesta tai jotain. Toinen kausi oli satsausten kausi. Rahaa lyötiin likoon ja Jore pisti parasta peliin. Tuloksena ei ollut myrsky kaukalossa, vaan penkillä. Tuiskussa mm. kapteeni Mika Alatalolta otettiin C-kirjain pois. Se laitettiin tuoreelle värväykselle Kent McDonnellille. Sadepilvet eivät väistyneet. Joukkue sijoittui runkosarjassa seitsemänneksi ja pudotuspelikarsinnassa Pelicans kyykytti 2-0. TPS:n pelaajia ei kiinnostanut ja valmentaja kiskaisi itsensä Ahvenanmaalle ja Espanjaan. Hilpeätä. Ei ja kyllä, jos verrataan tähän kauteen. Jortikan kolmen vuoden sopimus sovittiin päättyväksi per heti.
TPS aloitti nöyryyden etsimisen. Kaudelle 2007-2008 pelaajabudjetista niistettiin noin miljoona euroa, jolla päädyttiin liigan palkkabudjettien ylimmästä neljänneksestä alimpaan neljännekseen. Hannu Virta sai kakkosvalmentajan pallilta ylennyksen pääkäskijäksi. Max Kolu tuli Amerikasta kasvattiseuraansa pelastamaan. Ikätoveri Mikko Koivu ei tullut, mutta lähetti rahaa. Kuten muutama muukin. Kauteen lähdettiin pienin odotuksin ja kulunein lenkkarein. Lenkkipolulta pitkälle. Säästämällä ja nöyryydellä saavutettiin 10. sija. Pudotuspelikarsinnassa 2-0 nekkuun HIFK:lta. Teemu Laine oli kauden paras pelaaja, vaikka Porissa tuli kuraa pöksyyn. Alexander Salakin lahjakkuus näkyi älyllisesti rajoittuneenkin silmiin.
Kausi 2008-2009 alkoi alakastin joukkueelle tyypillisesti, mutta lokakuussa mopo hyytyi täysin. Hantta olisi halunnut työstää koneen käyntiä rauhassa, muttei ollut aikaa kun piti koko ajan vaan ajaa. Ja vielä kakkosvalmentajan palkalla. Kone leikkasi kiinni Jyväskylässä. Hantta sai potkut. Parkanon intiaani Kai Suikkanen lähti Kajaanin Hokista Turkuun. Uusi päävalmentaja pisti rempseällä ja vaativalla tyylillä kolmen metrin syötöt lapaan ja mopo kiihtyi hurjaan vauhtiin. Runkosarjan päätteeksi TPS oli kymmenes. Sijoitus ratkesi viimeisellä kierroksella. TPS voitti HIFK:n, joka keskittyi pistepörssivoittajan tekoon. Pudotuspelikarsinnassa TPS pudotti HIFK:n 2-0. Neljännesvälierässä JYP sai tehdä tosissaan töitä, ettei TPS mennyt jatkoon. Turussa nousi kiekkobuumi.
Kaudella 2009-10 kaikki sujui. Kiekkobuumia parhaimmillaan. Runkosarjassa kovan taistelun jälkeen kuuden joukkoon ja pudotuspeleissä oli hätä vain Jyväskylässä. Mestaruuden jälkeen Suikkanen myytiin Venäjälle, mestareiden käsiin lyötiin tatuointeja ja NHL-sopimuksia. Ja sitten kaikki meni vessasta alas, yhdellä huuhtelulla. Maailmanennätys, käsittääkseni.
Lähihistorian lyhyen katsauksen voi tiiviistää sanomalla, että pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja sitoutuneisuus eivät ole Tepsissä loistaneet. Kaikki on mennyt miten sattuu.
En tiedä mitä seurajohto ja pelaajat ajattelivat & tekivät keväällä ja kesällä, mutta tuntuu, että työnteko unohtui. Perinteiseen tapaan siis. Tappion jälkeen analysoidaan ja tehdään asioita paremmin, voiton jälkeen ei analysoida eikä tehdä töitä. Ihan kuin voittajan status toisi etua. Ei tuo. Menestykseen ei ole oikotietä, ei edes hallitsevalla mestarilla.
Niin, että mikä on TPS:n suunnitelma tästä eteenpäin? Tämä kausi on ollut joka rintamalla yhtä selkäsaunaa. Nenä on poskella, silmät mustina ja kansitakki veressä. Nenän oikaiseminen sattuu ihan helvetisti, mutta se on tehtävä. Jos ensi kaudella TPS pelaa SM-liigassa on nenä urheilullisesti oikaistu - hetkeksi. Mutta mitä sitten? Miten kansitakki pestään? Jatkuuko lyhytnäköisyyden tie? Kausi kerrallaan sormet ristissä pahinta peläten, parasta toivoen. Toivottavasti ei.
Firma ja tuote kuntoon, kiitos. Uusilla kasvoilla, uusilla nimillä, uusilla toimintatavoilla. Vanhojen tie on kuljettu loppuun. Luulisi menevän kaaliin kaikilla. Ja seuraavaksi palkataan Hannu Jortikka pelaajakoordinaattoriksi... Ei, ei, ei.
Ei Tepsin kannattaminen ainakaan tylsää ole. On hajua, makua ja väriä.
keskiviikkona, tammikuuta 19, 2011
42-7-9-26-36
Voi saatana että on huono joukkue
Idän vieraskiertue meni jumbolta kaikilla mittareilla huonosti. Kaksi 2-1 -tappiota ei lopputuloksina näytä pahalta. Mutta peli näyttää. Sarjataulukko näyttää.
TPS 2010-2011 tuntuu tällä hetkellä odottavan kauden loppua. Joukkuepelaamisesta ei ole havaintoakaan sitten viime kevään. En tajua miten tässä näin kävi. Maalivahtipelaaminen on ainoa toimiva osa-alue ja pelkästään hyvällä maalivahdilla ei voittoja saa. Saa vain mahdollisuuden voittoon. Mahdollisuuden, jota kenttäpelaajat eivät pysty käyttämään. Joukkue näyttää surkealta matsin alusta loppuun.
Matsin alussa tehtävä huddle on kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Löysähkö kokoontuminen, jossa vältetään joutumista joukkuekaverin lähelle. Hyvä meininki. Viisikkopelaaminen on sooloilua ja kaikki menee saveen ennen kuin pelin avausta ehtii edes katsomossa ajatella. Avaukset ovat yhtä surkeita kuin syyskuussa. Jopa sarjan toiseksi huonoin joukkue vie tasaviisikoin Tepsiä kuin litran mittaa. Oma hyökkäyspeli on... Paskaaks tässä maassa makaavaa enempää ruotimaan.
Kannan seuran värejä ja nimeä joka päivä, mutta en tiedä jaksanko lähteä enää tällä kaudella Turkuun. Pelit ovat silkkaa paskaa, niin miksi minä paskasta maksaisin? Matsilippujen ja matkakulujen verran voisin antaa loppukauden ajan hyväntekeväisyyteen. Miksi käyttäisin yhden työpäivän verran aikaa kotimatsissa käymiseen? Mitä minä hallissa teen? Kannustan alisuorittamaan, häh. Mä en jaksa. Tappioita tulee aina, mutta ei tällä tyylillä voi vaan hävitä. Pelitapaa ei ole ja ketjulotto on ainoa näkyvä valmennustulos.
Kaikki vaan odottavat painajaiskauden loppumista. Niin minäkin. Karsintakamppailuihin kyllä menen. Ja puupäänä kuitenkin hiiviskelen peleihin vielä runkosarjan aikana. Nyt vaan ahdistaa niin paljon, että tekee mieli haljeta atomeiksi. Turvotanpa nupin työnteolla ja sillä perinteisellä notkealla niin, ettei tajua edes yrittää tajuta. Niin surkeaa on Tepsin pelaaminen, ettei työkaveritkaan enää vittuile.
TPS:n loppukaudelle sellainen suunnitelma, että pelaajia lihoiksi ja loppujen kanssa pää pystyssä minne ikinä tie viekään. Karsintabaariin. Ehkä tämä kausi opettaa taas kerran, että menestyjillä on omat säännöt. Pojat on poikia ynnä muuta paskaa. Menestyjät saavat häseltää, alasta riippumatta. Wannabemenestyjät ja häviäjät eivät. On kiva olla ihminen.
Tai sitten Ikinä koskaan ei anneta potkuja (kesken kauden) -seurasta Sä saat potkut -seuraksi eli uutta valmentajaa kehiin. Todellinen jokerikortti pöytään. Sanattomaksi vetää. Niin tai näin, kalliiksi tulee tällainen kausi.
Idän vieraskiertue meni jumbolta kaikilla mittareilla huonosti. Kaksi 2-1 -tappiota ei lopputuloksina näytä pahalta. Mutta peli näyttää. Sarjataulukko näyttää.
TPS 2010-2011 tuntuu tällä hetkellä odottavan kauden loppua. Joukkuepelaamisesta ei ole havaintoakaan sitten viime kevään. En tajua miten tässä näin kävi. Maalivahtipelaaminen on ainoa toimiva osa-alue ja pelkästään hyvällä maalivahdilla ei voittoja saa. Saa vain mahdollisuuden voittoon. Mahdollisuuden, jota kenttäpelaajat eivät pysty käyttämään. Joukkue näyttää surkealta matsin alusta loppuun.
Matsin alussa tehtävä huddle on kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Löysähkö kokoontuminen, jossa vältetään joutumista joukkuekaverin lähelle. Hyvä meininki. Viisikkopelaaminen on sooloilua ja kaikki menee saveen ennen kuin pelin avausta ehtii edes katsomossa ajatella. Avaukset ovat yhtä surkeita kuin syyskuussa. Jopa sarjan toiseksi huonoin joukkue vie tasaviisikoin Tepsiä kuin litran mittaa. Oma hyökkäyspeli on... Paskaaks tässä maassa makaavaa enempää ruotimaan.
Kannan seuran värejä ja nimeä joka päivä, mutta en tiedä jaksanko lähteä enää tällä kaudella Turkuun. Pelit ovat silkkaa paskaa, niin miksi minä paskasta maksaisin? Matsilippujen ja matkakulujen verran voisin antaa loppukauden ajan hyväntekeväisyyteen. Miksi käyttäisin yhden työpäivän verran aikaa kotimatsissa käymiseen? Mitä minä hallissa teen? Kannustan alisuorittamaan, häh. Mä en jaksa. Tappioita tulee aina, mutta ei tällä tyylillä voi vaan hävitä. Pelitapaa ei ole ja ketjulotto on ainoa näkyvä valmennustulos.
Kaikki vaan odottavat painajaiskauden loppumista. Niin minäkin. Karsintakamppailuihin kyllä menen. Ja puupäänä kuitenkin hiiviskelen peleihin vielä runkosarjan aikana. Nyt vaan ahdistaa niin paljon, että tekee mieli haljeta atomeiksi. Turvotanpa nupin työnteolla ja sillä perinteisellä notkealla niin, ettei tajua edes yrittää tajuta. Niin surkeaa on Tepsin pelaaminen, ettei työkaveritkaan enää vittuile.
TPS:n loppukaudelle sellainen suunnitelma, että pelaajia lihoiksi ja loppujen kanssa pää pystyssä minne ikinä tie viekään. Karsintabaariin. Ehkä tämä kausi opettaa taas kerran, että menestyjillä on omat säännöt. Pojat on poikia ynnä muuta paskaa. Menestyjät saavat häseltää, alasta riippumatta. Wannabemenestyjät ja häviäjät eivät. On kiva olla ihminen.
Tai sitten Ikinä koskaan ei anneta potkuja (kesken kauden) -seurasta Sä saat potkut -seuraksi eli uutta valmentajaa kehiin. Todellinen jokerikortti pöytään. Sanattomaksi vetää. Niin tai näin, kalliiksi tulee tällainen kausi.
torstaina, tammikuuta 13, 2011
Horros
Alkukauden paska joukkue on 99% todennäköisyydellä koko kauden paska
En ole ehtinyt kirjoittamaan mitään. Työ, kurssittelu ja flanör ovat vieneet aikaa ja loppukin into on valunut Tepsin suoritusten mukana lähimpään lumikinokseen. Pohjanoteerauksen koin joulukuussa Lahdessa. En muista kotimatkasta mitään. Tippakaan en ottanut ja tappiovitutus niskassa sompailin autopilotilla moottoritietä pitkin kotiin. Viime lauantaikin oli ankea kokemus. Voittomaali alivoimalla. Morsing. Tiistaina pistin pään polviin ensimmäisen erän jälkeen. Taas alivoimamaali ja Engrenillä tuplasti torjuntoja eikä mitään rotia pelaamisessa. Tänään radio meni kiinni ensimmäisen erän jälkeen. Ei vaan pysty kuuntelemaan. Kaikki menee päin persettä tällä kaudella. Jätkät menee niin karsintaan.
Sinänsä yksittäinen tappio ei saisi viedä polvilleen eikä viekään – tyyli vie, kerta toisensa jälkeen. TPS 2010-11 häviää joka tilastossa, jolloin voittaminen on lähinnä kiinni vastustajan maalipaikkojen hyödyntämisestä. Jos vastustaja sössii, niin TPS voi saada pisteitä. Useimmiten ei sössi ja siksipä Tepsin pistekeskiarvo on alle yksi. 38 ottelua pelattuna ja jumbona. Hallitseva mestari, hei!
Tällainen koko kauden mittainen todellinen perseily on minulle uusi kokemus. Vuosikausia sain ylpeillä sillä, ettei TPS ole antanut valmentajalle potkuja (kesken kauden). Pudotuspeleihin pääseminen oli vuosia itsestään selvää. 2000-luvulla meni heikommin, mutta silti luulin kaiken olevan väliaikaista. Kevät 2007 oli olevinaan pohjanoteeraus ja syksyllä 2009 tuli uusi pohjanoteeraus, mutta tällaista ei viime kauden jälkeen osannut edes kuvitella.
Oksettavista tappioista huolimatta käyn peleissä. En oikeasti ymmärrä miksi. Tulee erittäin huono olo lähes joka kerta. Joka kerta ihmettelen miten mestari on voinut epäonnistua näin pahasti. Kaikki on vaan pettänyt mestaruuden jälkeen. Ruusuja ei voi jakaa kenellekään. Valmentajavalinta meni täysin reisille. Pelaajavärväyksistä ei voi päätä silittää. Pelaajien onnistuminen on tietenkin pitkälti valmennuksesta kiinni, mutta kun rekrytoidaan mm. keskushyökkääjäksi laitahyökkääjä on rekrytoijallakin mennyt silmät kieroon enemmän kuin minulla. Kirsikkana pökäleen päällä on se, ettei kukaan ole vastuussa tästä. Ainakin tuntuu siltä. Pelaajakoordinaattori viittaa hallitukseen ja hallitus on hiljaa. Jos kaikki ollaan oikein hiljaa, niin ehkä tästä painajaisesta herää. Uuh.
Tietenkin voin lohduttautua sillä, että liigassa pelaa monta seuraa, jotka eivät ole ikinä voittaneet mestaruutta ja monella muulla viimeisin mestaruus on takavuosilta. Ei lohduta.
Toivon, että joukkue välttää karsintapaikan. Vaikka olisihan se perverssillä tavalla nautinnollista, että hallitseva mestari karsisi sarjapaikasta. Jospa sitten menisi oppi perille, koska toivon, että toimistolla on opittu tästä katastrofista. Ensi kaudesta tulee joka tapauksessa mielenkiintoinen.
Mikä on sarjataso? Liiga. Taloustilanne? Heikko. Kuka on päävalmentaja? Ei tietoa. Jatkaako Upi vielä yhden kauden? Ei tietoa. Ketkä kaukalossa viilettävät? Tällä hetkellä taitaa olla neljällä pelaajalla (julkistettu) sopimus ensi kaudesta.
Näistä neljästä kaksi ei ole käytännössä pelannut tällä kaudella ollenkaan. Onko Bergistä ja Huczkowskista ensi kaudellakaan paljon iloa kaukalossa? Kumpikaan ei ole täyttä kautta pelannut pitkään aikaan, Huczkowski ei varmaan koskaan. Tuleeko Vahalahden jalka pelikuntoon? Nouseeko Suominen liigapelaajaksi vai jatkuuko matalimman aidan ylittäminen jatkossakin? Kaipa officen kassakaapissa on muutama julkaisematon jatkosopimus, mutta silti tilanne näyttää ulkopuolisen silmin todella huteralta.
TPS tuntuu elävän kädestä suuhun ja lähinnä vaan pitävän nenän vedenpinnan yläpuolella. Ja sekös vituttaa. Kilpaillaan, mutta leuka on rinnassa jo startissa. Tulisi nyt joku joka naulaisi menestysteesit hallin oveen ja toteuttaisi ne. Haluan, että TPS on aina kauteen lähtiessä ennakkosuosikki ja keväällä kovin luu.
Lauantaina hallille.
En ole ehtinyt kirjoittamaan mitään. Työ, kurssittelu ja flanör ovat vieneet aikaa ja loppukin into on valunut Tepsin suoritusten mukana lähimpään lumikinokseen. Pohjanoteerauksen koin joulukuussa Lahdessa. En muista kotimatkasta mitään. Tippakaan en ottanut ja tappiovitutus niskassa sompailin autopilotilla moottoritietä pitkin kotiin. Viime lauantaikin oli ankea kokemus. Voittomaali alivoimalla. Morsing. Tiistaina pistin pään polviin ensimmäisen erän jälkeen. Taas alivoimamaali ja Engrenillä tuplasti torjuntoja eikä mitään rotia pelaamisessa. Tänään radio meni kiinni ensimmäisen erän jälkeen. Ei vaan pysty kuuntelemaan. Kaikki menee päin persettä tällä kaudella. Jätkät menee niin karsintaan.
Sinänsä yksittäinen tappio ei saisi viedä polvilleen eikä viekään – tyyli vie, kerta toisensa jälkeen. TPS 2010-11 häviää joka tilastossa, jolloin voittaminen on lähinnä kiinni vastustajan maalipaikkojen hyödyntämisestä. Jos vastustaja sössii, niin TPS voi saada pisteitä. Useimmiten ei sössi ja siksipä Tepsin pistekeskiarvo on alle yksi. 38 ottelua pelattuna ja jumbona. Hallitseva mestari, hei!
Tällainen koko kauden mittainen todellinen perseily on minulle uusi kokemus. Vuosikausia sain ylpeillä sillä, ettei TPS ole antanut valmentajalle potkuja (kesken kauden). Pudotuspeleihin pääseminen oli vuosia itsestään selvää. 2000-luvulla meni heikommin, mutta silti luulin kaiken olevan väliaikaista. Kevät 2007 oli olevinaan pohjanoteeraus ja syksyllä 2009 tuli uusi pohjanoteeraus, mutta tällaista ei viime kauden jälkeen osannut edes kuvitella.
Oksettavista tappioista huolimatta käyn peleissä. En oikeasti ymmärrä miksi. Tulee erittäin huono olo lähes joka kerta. Joka kerta ihmettelen miten mestari on voinut epäonnistua näin pahasti. Kaikki on vaan pettänyt mestaruuden jälkeen. Ruusuja ei voi jakaa kenellekään. Valmentajavalinta meni täysin reisille. Pelaajavärväyksistä ei voi päätä silittää. Pelaajien onnistuminen on tietenkin pitkälti valmennuksesta kiinni, mutta kun rekrytoidaan mm. keskushyökkääjäksi laitahyökkääjä on rekrytoijallakin mennyt silmät kieroon enemmän kuin minulla. Kirsikkana pökäleen päällä on se, ettei kukaan ole vastuussa tästä. Ainakin tuntuu siltä. Pelaajakoordinaattori viittaa hallitukseen ja hallitus on hiljaa. Jos kaikki ollaan oikein hiljaa, niin ehkä tästä painajaisesta herää. Uuh.
Tietenkin voin lohduttautua sillä, että liigassa pelaa monta seuraa, jotka eivät ole ikinä voittaneet mestaruutta ja monella muulla viimeisin mestaruus on takavuosilta. Ei lohduta.
Toivon, että joukkue välttää karsintapaikan. Vaikka olisihan se perverssillä tavalla nautinnollista, että hallitseva mestari karsisi sarjapaikasta. Jospa sitten menisi oppi perille, koska toivon, että toimistolla on opittu tästä katastrofista. Ensi kaudesta tulee joka tapauksessa mielenkiintoinen.
Mikä on sarjataso? Liiga. Taloustilanne? Heikko. Kuka on päävalmentaja? Ei tietoa. Jatkaako Upi vielä yhden kauden? Ei tietoa. Ketkä kaukalossa viilettävät? Tällä hetkellä taitaa olla neljällä pelaajalla (julkistettu) sopimus ensi kaudesta.
Näistä neljästä kaksi ei ole käytännössä pelannut tällä kaudella ollenkaan. Onko Bergistä ja Huczkowskista ensi kaudellakaan paljon iloa kaukalossa? Kumpikaan ei ole täyttä kautta pelannut pitkään aikaan, Huczkowski ei varmaan koskaan. Tuleeko Vahalahden jalka pelikuntoon? Nouseeko Suominen liigapelaajaksi vai jatkuuko matalimman aidan ylittäminen jatkossakin? Kaipa officen kassakaapissa on muutama julkaisematon jatkosopimus, mutta silti tilanne näyttää ulkopuolisen silmin todella huteralta.
TPS tuntuu elävän kädestä suuhun ja lähinnä vaan pitävän nenän vedenpinnan yläpuolella. Ja sekös vituttaa. Kilpaillaan, mutta leuka on rinnassa jo startissa. Tulisi nyt joku joka naulaisi menestysteesit hallin oveen ja toteuttaisi ne. Haluan, että TPS on aina kauteen lähtiessä ennakkosuosikki ja keväällä kovin luu.
Lauantaina hallille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
