42-7-9-26-36

Voi saatana että on huono joukkue

Idän vieraskiertue meni jumbolta kaikilla mittareilla huonosti. Kaksi 2-1 -tappiota ei lopputuloksina näytä pahalta. Mutta peli näyttää. Sarjataulukko näyttää.

TPS 2010-2011 tuntuu tällä hetkellä odottavan kauden loppua. Joukkuepelaamisesta ei ole havaintoakaan sitten viime kevään. En tajua miten tässä näin kävi. Maalivahtipelaaminen on ainoa toimiva osa-alue ja pelkästään hyvällä maalivahdilla ei voittoja saa. Saa vain mahdollisuuden voittoon. Mahdollisuuden, jota kenttäpelaajat eivät pysty käyttämään. Joukkue näyttää surkealta matsin alusta loppuun.

Matsin alussa tehtävä huddle on kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Löysähkö kokoontuminen, jossa vältetään joutumista joukkuekaverin lähelle. Hyvä meininki. Viisikkopelaaminen on sooloilua ja kaikki menee saveen ennen kuin pelin avausta ehtii edes katsomossa ajatella. Avaukset ovat yhtä surkeita kuin syyskuussa. Jopa sarjan toiseksi huonoin joukkue vie tasaviisikoin Tepsiä kuin litran mittaa. Oma hyökkäyspeli on... Paskaaks tässä maassa makaavaa enempää ruotimaan.

Kannan seuran värejä ja nimeä joka päivä, mutta en tiedä jaksanko lähteä enää tällä kaudella Turkuun. Pelit ovat silkkaa paskaa, niin miksi minä paskasta maksaisin? Matsilippujen ja matkakulujen verran voisin antaa loppukauden ajan hyväntekeväisyyteen. Miksi käyttäisin yhden työpäivän verran aikaa kotimatsissa käymiseen? Mitä minä hallissa teen? Kannustan alisuorittamaan, häh. Mä en jaksa. Tappioita tulee aina, mutta ei tällä tyylillä voi vaan hävitä. Pelitapaa ei ole ja ketjulotto on ainoa näkyvä valmennustulos.

Kaikki vaan odottavat painajaiskauden loppumista. Niin minäkin. Karsintakamppailuihin kyllä menen. Ja puupäänä kuitenkin hiiviskelen peleihin vielä runkosarjan aikana. Nyt vaan ahdistaa niin paljon, että tekee mieli haljeta atomeiksi. Turvotanpa nupin työnteolla ja sillä perinteisellä notkealla niin, ettei tajua edes yrittää tajuta. Niin surkeaa on Tepsin pelaaminen, ettei työkaveritkaan enää vittuile.

TPS:n loppukaudelle sellainen suunnitelma, että pelaajia lihoiksi ja loppujen kanssa pää pystyssä minne ikinä tie viekään. Karsintabaariin. Ehkä tämä kausi opettaa taas kerran, että menestyjillä on omat säännöt. Pojat on poikia ynnä muuta paskaa. Menestyjät saavat häseltää, alasta riippumatta. Wannabemenestyjät ja häviäjät eivät. On kiva olla ihminen.

Tai sitten Ikinä koskaan ei anneta potkuja (kesken kauden) -seurasta Sä saat potkut -seuraksi eli uutta valmentajaa kehiin. Todellinen jokerikortti pöytään. Sanattomaksi vetää. Niin tai näin, kalliiksi tulee tällainen kausi.