Kauden hienoin ottelu oli tänään. Paljon paremmaksi ei voi laittaa. Ennakkosuosikkia huolella turpaan. 5-0. Ehjällä esityksellä. En jaksa marista muusta kuin tuomareista. Heikot olivat pillipiiparit. Ei linjaa, ei näkökykyä, ei kommunikointia, ei mitään.
Toisaalta tunnetta tulee mukavasti lisää, kun lottokone kertoo mitkä numerot voittavat 2 minuutin istuntoja. Hyvä peli vaatii huonot tuomarit, ainakin tällä tasolla.
En uskonut, että kahden ottelun jälkeen tilanne otteluvoitoissa olisi 2-0 Tepsille. Ja vielä hyvällä esityksellä. Olen ylpeä tuosta joukkueesta.
Kädet on kipeät ja kurkkukin vähän aristaa. Lopussa oli niin hieno tunne kiittää joukkuetta, ettei paremmasta väliä. Parempi kuin sata jänistä. Nautin perjantai-iltaan asti ja sitten uutta matoa koukkuun Raumalla. Ja lauantaina häkki täyteen!
keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2010
Toinen mustavalkoinen puolivälierä
Ensimmäisen puolivälierän katselin UrhoTV:n nettilähetyksenä, joka muistutti diashow’ta. Käpy hiiltyi jatkuvaan puskuroimiseen ja pätkimiseen. 7 euroa meni kankkulan kaivoon ja reklamaatioon ei ole vastausta kuulunut. Myyty tuote oli ala-arvoinen joka tavalla. Seuraavaa kertaa Urhon asiakkaana ei vähään aikaan tule. Suutuspäissäni päätin, että matkustan jokaiseen Tepsin peliin tänä keväänä.
Tosin ennen suuttumista olin jo hankkinut liput tämän päivän, perjantain ja lauantain peleihin. Kerrankin tulee hilpeä pääsiäinen. Mämmiä ja lätkää.
UrhoTV:n umpisurkean lähetyksen perusteella ei voinut tehdä paljon päätelmiä otteluparin voimasuhteista. TPS oli hienokseltaan kuskin paikalla, paitsi toisessa erässä Lukolla oli ratti. Pysäytyskuvista päätellen. Onneksi Lukko ei ole syksyn kunnossa, jolloin TPS jäi jyrän alle pahasti. Tai onneksi TPS ei ole syksyn kunnossa, jolloin Lukko mankeloi huolella. Ihan miten vaan.
Tänään on mustavalkoinen päivä. Facebookissa on ilmeisesti joku ryhmä tähän liittyen. En tiedä, koska en ole ko. palvelussa. Mielestäni se on ohimenevä muoti-ilmiö. Niin kuin Internetkin.
En omista pelipaitaa, mutta lupaan harkita sellaisen ostamista tänään. Jos shopista löytyy sopiva. Ongelmana on ollut sopivan nimen (ja numeron) valitseminen. Omalla nimellä voisi ottaa, mutta ei minulla ole lempinumeroa.
Nykyjoukkueen pelaajista voisin harkita Plihalia. Plihal (jumala) on vaan niin hieno pelaaja. Tietenkin kulttipelaaja MAX on yksi vaihtoehto. Paitsi MAX on oikeasti huono jääkiekkoilija, joten en halua hänen paitaa. Joskus aikaa sitten mietin myös pelipaidan ostamista, mutta jätin ostamatta. Ei vaan tuntunut omalta jutulta. Harkinnassa oli mm. #23 Virta. Varhaisdementikkona olen jo unohtanut miksi Hantta oli suosikkipelaajani.
Joten lähden matkaan vakiovarustuksella (kaulahuivi ja musta takki ynnä muuta) ja ehkä ostan pelipaidan ennen ottelua. Ottelua, jossa Lukko kaatuu hyvällä kannustuksella ja ankaralla puolustamisella & naamahieronnalla.
Tosin ennen suuttumista olin jo hankkinut liput tämän päivän, perjantain ja lauantain peleihin. Kerrankin tulee hilpeä pääsiäinen. Mämmiä ja lätkää.
UrhoTV:n umpisurkean lähetyksen perusteella ei voinut tehdä paljon päätelmiä otteluparin voimasuhteista. TPS oli hienokseltaan kuskin paikalla, paitsi toisessa erässä Lukolla oli ratti. Pysäytyskuvista päätellen. Onneksi Lukko ei ole syksyn kunnossa, jolloin TPS jäi jyrän alle pahasti. Tai onneksi TPS ei ole syksyn kunnossa, jolloin Lukko mankeloi huolella. Ihan miten vaan.
Tänään on mustavalkoinen päivä. Facebookissa on ilmeisesti joku ryhmä tähän liittyen. En tiedä, koska en ole ko. palvelussa. Mielestäni se on ohimenevä muoti-ilmiö. Niin kuin Internetkin.
En omista pelipaitaa, mutta lupaan harkita sellaisen ostamista tänään. Jos shopista löytyy sopiva. Ongelmana on ollut sopivan nimen (ja numeron) valitseminen. Omalla nimellä voisi ottaa, mutta ei minulla ole lempinumeroa.
Nykyjoukkueen pelaajista voisin harkita Plihalia. Plihal (jumala) on vaan niin hieno pelaaja. Tietenkin kulttipelaaja MAX on yksi vaihtoehto. Paitsi MAX on oikeasti huono jääkiekkoilija, joten en halua hänen paitaa. Joskus aikaa sitten mietin myös pelipaidan ostamista, mutta jätin ostamatta. Ei vaan tuntunut omalta jutulta. Harkinnassa oli mm. #23 Virta. Varhaisdementikkona olen jo unohtanut miksi Hantta oli suosikkipelaajani.
Joten lähden matkaan vakiovarustuksella (kaulahuivi ja musta takki ynnä muuta) ja ehkä ostan pelipaidan ennen ottelua. Ottelua, jossa Lukko kaatuu hyvällä kannustuksella ja ankaralla puolustamisella & naamahieronnalla.
maanantaina, maaliskuuta 22, 2010
Runkkarin veikkaushaaste, osa 2
Syksyllä Nikkola esitti pienimuotoisen haasteen. Älyttömän pätevänä jannuna nykäisin hihasta tietenkin ykkösellä oikean rivin, joka tarkastuslaskennassa ei ollutkaan ihan vedenpitävä.
Veikkasin SM-liigan runkosarjan 2009-10 päättyvän näin:
Joukkueen nimen jälkeen on todellinen sijoitus ja montako pykälää veikkaisin väärin. Etumerkki kertoo veikkaukseni "optimistisuuden". Plussa-joukkueet yliarvioin ja negatiiviset aliarvioin.
En saanut sittenkään yhtään täysosumaa. Yhdellä pieleen meni kuusi kertaa. Suurin erhe oli Jokereiden kohdalla, yllättäen. Tapparan sijoituksen veikkaaminen hyvänä kakkosena. Yliarvioin ronskisti Narreja ja aliarvioin rankasti Kirvesrintoja. Pahasti pielessä -sarjan pronssi jaetaan Kärppien ja Lukon kesken.
TPS:n menestystä runkosarjassa en osannut veikata. Joukkueen virallinen tavoite oli kymmenen joukkoon. Kuten veikkauksestani näkee, niin pidin ja pidän virallista tavoitetta realistisena. Pelaajien oma tavoite oli kuuden parhaan joukkoon, joka myös toteutui. Hattu päästä! Järjettömän hyvä suoritus. Pelit todellakin ratkaistaan kaukalossa eikä paperilla tai budjetin suuruudella.
Mestiksen veikkaus meni paremmin. Sain kaksi täysosumaa ja ovat vielä runkosarjan ykkönen ja kakkonen. Perin käsittämätöntä, koska en tiedä Mestiksestä juuri mitään. Hyvä, jos joukkueet.
Muuten olen sitä mieltä, että veikkaaminen ei ole minun laji. Minunkaan. Vai onnistuiko joku ennen kautta veikkaamaan Jokereiden ja Kärppien sijoitukset oikein?
Olen todella tyytyväinen TPS:n runkosarjasijoitukseen. Tyytyväisyyden saavuttaminen vaati parit yöunet. Syksyn nousukiito nosti omat odotukset niin korkealle, että todellisen matkakorkeuden saavuttaminen sai lähinnä voivottelemaan huonoa pelaamista. Miksi Team Skitso ei koko ajan pelannutkaan hyvin? Tai pikemminkin miksi TPS 2009-10 on Team Skitso?
Oli miten oli, niin toivottavasti valmennus ja joukkue ovat päässeet jyvälle miten paras suoritus saadaan aikaiseksi. Parasta suoritusta nimittäin tarvitaan ensi viikosta alkaen.
Veikkasin SM-liigan runkosarjan 2009-10 päättyvän näin:
- Jokerit (10./+9)
- JYP (1./-1)
- KalPa (2./-1)
- Kärpät (9./+5)
- HIFK (4./-1)
- HPK (5./-1)
- Blues (8./+1)
- Lukko (3./-5)
- TPS (6./-3)
- Pelicans (12./+2)
- Ilves (14./+3)
- Ässät (13./+1)
- SaiPa (11./-2)
- Tappara (7/-7)
Joukkueen nimen jälkeen on todellinen sijoitus ja montako pykälää veikkaisin väärin. Etumerkki kertoo veikkaukseni "optimistisuuden". Plussa-joukkueet yliarvioin ja negatiiviset aliarvioin.
En saanut sittenkään yhtään täysosumaa. Yhdellä pieleen meni kuusi kertaa. Suurin erhe oli Jokereiden kohdalla, yllättäen. Tapparan sijoituksen veikkaaminen hyvänä kakkosena. Yliarvioin ronskisti Narreja ja aliarvioin rankasti Kirvesrintoja. Pahasti pielessä -sarjan pronssi jaetaan Kärppien ja Lukon kesken.
TPS:n menestystä runkosarjassa en osannut veikata. Joukkueen virallinen tavoite oli kymmenen joukkoon. Kuten veikkauksestani näkee, niin pidin ja pidän virallista tavoitetta realistisena. Pelaajien oma tavoite oli kuuden parhaan joukkoon, joka myös toteutui. Hattu päästä! Järjettömän hyvä suoritus. Pelit todellakin ratkaistaan kaukalossa eikä paperilla tai budjetin suuruudella.
Mestiksen veikkaus meni paremmin. Sain kaksi täysosumaa ja ovat vielä runkosarjan ykkönen ja kakkonen. Perin käsittämätöntä, koska en tiedä Mestiksestä juuri mitään. Hyvä, jos joukkueet.
Muuten olen sitä mieltä, että veikkaaminen ei ole minun laji. Minunkaan. Vai onnistuiko joku ennen kautta veikkaamaan Jokereiden ja Kärppien sijoitukset oikein?
Olen todella tyytyväinen TPS:n runkosarjasijoitukseen. Tyytyväisyyden saavuttaminen vaati parit yöunet. Syksyn nousukiito nosti omat odotukset niin korkealle, että todellisen matkakorkeuden saavuttaminen sai lähinnä voivottelemaan huonoa pelaamista. Miksi Team Skitso ei koko ajan pelannutkaan hyvin? Tai pikemminkin miksi TPS 2009-10 on Team Skitso?
Oli miten oli, niin toivottavasti valmennus ja joukkue ovat päässeet jyvälle miten paras suoritus saadaan aikaiseksi. Parasta suoritusta nimittäin tarvitaan ensi viikosta alkaen.
lauantaina, maaliskuuta 20, 2010
Kiimaisia käsiä tarvitaan
Vituttaa kuin Kekkosta moshpitissä. En pääse illan peliin. Jos olisin tunteeton paskiainen - jatkuvasti - niin olisin jo matkalla. Mutta kun olen sellainen osa-aikamulkku.
Viime kauden viimeinen runkosarjapeli oli todella jännittävä. Edessä oli pakkovoitto HIFK:sta vieraskaukalossa ja sitten piti vielä muiden pelien mennä oikein tai karsintapeikko olisi edessä. Voitto tuli ja muut pelasivat ”oikein”. Oli tajuton fiilis matsin päättyessä ja puhelimen tuupatessa infoa muista peleistä. Kymppisija tuntui mestaruudelta.
Tänään on samankaltainen paikka – erotuksena se, että kaikki on omissa käsissä. Voitto HIFK:sta kotikaukalossa ja kuudes sija on varma. Tappiolla pitää tuijottaa Tapparan tekemistä. Kuudes sija ei ole mestaruus. Seitsemäs ei ole kuolema.
Paitsi olisihan kuuden sakki Tepsille jonkinlainen mestaruus. Pienellä pelaajabudjetilla (liigan toiseksi pienin?) noin korkealle, takana mm. Jokerit ja Kärpät. Huh, huh. Ja ensimmäisen kerran säälipudotuspelien keksimisen jälkeen TPS ei olisi mukana sääleissä.
Vituttaa.
Torstaina Lahdessa Tepsi pelasi ihan ok. Puolusti tuurilla ja taidolla sekä teki tarvittavat maalit. Enemmänkin olisi voinut tehdä. Paikkoja oli, mutta pelkuruus maalipaikoissa esti. Paitsi Sweattin tolppalaukaus ylivoimalla oli kaikkea muuta. Huusi kuin hinaaja syöttöä ja suoraan syötöstä kilahti tolppaan. Jos muilla on samanlainen kiima ja halu tehdä, niin hyviä asioita tapahtuu.
Veri on Tepsiä sakeampaa. Ainakin runkosarjassa.
Viime kauden viimeinen runkosarjapeli oli todella jännittävä. Edessä oli pakkovoitto HIFK:sta vieraskaukalossa ja sitten piti vielä muiden pelien mennä oikein tai karsintapeikko olisi edessä. Voitto tuli ja muut pelasivat ”oikein”. Oli tajuton fiilis matsin päättyessä ja puhelimen tuupatessa infoa muista peleistä. Kymppisija tuntui mestaruudelta.
Tänään on samankaltainen paikka – erotuksena se, että kaikki on omissa käsissä. Voitto HIFK:sta kotikaukalossa ja kuudes sija on varma. Tappiolla pitää tuijottaa Tapparan tekemistä. Kuudes sija ei ole mestaruus. Seitsemäs ei ole kuolema.
Paitsi olisihan kuuden sakki Tepsille jonkinlainen mestaruus. Pienellä pelaajabudjetilla (liigan toiseksi pienin?) noin korkealle, takana mm. Jokerit ja Kärpät. Huh, huh. Ja ensimmäisen kerran säälipudotuspelien keksimisen jälkeen TPS ei olisi mukana sääleissä.
Vituttaa.
Torstaina Lahdessa Tepsi pelasi ihan ok. Puolusti tuurilla ja taidolla sekä teki tarvittavat maalit. Enemmänkin olisi voinut tehdä. Paikkoja oli, mutta pelkuruus maalipaikoissa esti. Paitsi Sweattin tolppalaukaus ylivoimalla oli kaikkea muuta. Huusi kuin hinaaja syöttöä ja suoraan syötöstä kilahti tolppaan. Jos muilla on samanlainen kiima ja halu tehdä, niin hyviä asioita tapahtuu.
Veri on Tepsiä sakeampaa. Ainakin runkosarjassa.
lauantaina, maaliskuuta 13, 2010
Sähinää, kiitos
Aurinko paistaa Helsingissä täydeltä terältä. Mitä mainioin kevätpäivä. Voisi vaikka ulkoilla tai lähteä Tampereelle liigajumbon peliä katsomaan.
Vuosi sitten TPS oli kusessa runkosarjan loppuun asti. Viimeisellä kierroksella varmistui pudotuspelikarsintapaikka. Tänä vuonna pudotuspelikarsintaan pääseminen ei ole yhtä tiukalla, vielä on mahdollisuudet jopa kuudenteen sijaan. Mutta tämän kauden joukkue on lapanen. Missä on taistelu ja ulkona roikkuva peräsuoli?
Missä on Tepsin taklaukset? Viime keväänä mm. Vahalahti aloitti helmikuussa taklaamisen ja taklasi itsensä aina MM-kisoihin asti. Samaten muutkin taklasivat & tuuppasivat sen minkä osasivat. Joukkue todellakin taisteli itsensä jatkoon. Ja yleisö tykkäsi sen verran paljon, että häkki tuli täyteen. Nyt ei ole yritystä eikä voittamista, joten menestyshullu väki ei tule paikalle. Tuote haisee. Karu meininki, mutta näin on näreet.
Valitetaan vielä vähän lisää.
Vaihtaisin heti Tuomas Suomisen ja Antti Erkinjuntin viime kevään versioihin. Silloin molemmat olivat liekeissä ja ratkaisivat otteluita. Erkinjuntti kiemurteli vastustajalle vähintään yhden jäähyn joka pelissä. Nyt ei ole kiemuroissa sähäkkyyttä ollenkaan. Jäljellä on vain ylipitkät vaihdot (millä helvetin oikeudella?). Suomisen punnertamista kiekon kanssa maalille ei ole nähty puoleen vuoteen. Mikä miehiä vaivaa? Mikä joukkuetta vaivaa?
Loukkaantumiset tietenkin heikentävät suoritusta, mutta ei pelkät loukkaantumiset selitä esim. alivoimapelaamisen surkeutta. Vai onko kysymys kunnosta? Miksi putki ei kulje? Joku voisi kysyä Rautalalta mikä on tilanne. Onko menty suunnitelmien mukaisesti? Häh.
Ihan sama. En jaksa valittaa enempää. Haluan vain nähdä kaikkensa antavan Tepsin. Se riittää niin pitkälle kuin riittää. Die with your boots on. En edes muista koska Team Skitso on hävinnyt kaikkensa antaneena. Aina on ollut jotain aivan käsittämätöntä koomailua ja sitten tappioasemassa rimpuilua. Tosin torstaina ei ollut edes kunnon yritystä. Suosiolla annettiin pisteet kotijoukkueelle.
Ja tappion jälkeen näyttää olevan normimeininki kokoonpanon suhteen ts. pientä laittoa on tehty. Mäkisen ja Kokkalan tilalla on Hattunen ja Hämäläinen. Vaikutus on kohdassa ”ihan sama”, vaikka Hattunen ykkösketjuun pääseekin.
Niin, että lopettakaa se nenänkaivuu kaukalossa ja pelatkaa. Vastustajan maalille ei pelkästään saa mennä, vaan sinne pitää mennä. Shaatana.
Jospa tänään olisi parempi päivä. Tampere here I cum.
Vuosi sitten TPS oli kusessa runkosarjan loppuun asti. Viimeisellä kierroksella varmistui pudotuspelikarsintapaikka. Tänä vuonna pudotuspelikarsintaan pääseminen ei ole yhtä tiukalla, vielä on mahdollisuudet jopa kuudenteen sijaan. Mutta tämän kauden joukkue on lapanen. Missä on taistelu ja ulkona roikkuva peräsuoli?
Missä on Tepsin taklaukset? Viime keväänä mm. Vahalahti aloitti helmikuussa taklaamisen ja taklasi itsensä aina MM-kisoihin asti. Samaten muutkin taklasivat & tuuppasivat sen minkä osasivat. Joukkue todellakin taisteli itsensä jatkoon. Ja yleisö tykkäsi sen verran paljon, että häkki tuli täyteen. Nyt ei ole yritystä eikä voittamista, joten menestyshullu väki ei tule paikalle. Tuote haisee. Karu meininki, mutta näin on näreet.
Valitetaan vielä vähän lisää.
Vaihtaisin heti Tuomas Suomisen ja Antti Erkinjuntin viime kevään versioihin. Silloin molemmat olivat liekeissä ja ratkaisivat otteluita. Erkinjuntti kiemurteli vastustajalle vähintään yhden jäähyn joka pelissä. Nyt ei ole kiemuroissa sähäkkyyttä ollenkaan. Jäljellä on vain ylipitkät vaihdot (millä helvetin oikeudella?). Suomisen punnertamista kiekon kanssa maalille ei ole nähty puoleen vuoteen. Mikä miehiä vaivaa? Mikä joukkuetta vaivaa?
Loukkaantumiset tietenkin heikentävät suoritusta, mutta ei pelkät loukkaantumiset selitä esim. alivoimapelaamisen surkeutta. Vai onko kysymys kunnosta? Miksi putki ei kulje? Joku voisi kysyä Rautalalta mikä on tilanne. Onko menty suunnitelmien mukaisesti? Häh.
Ihan sama. En jaksa valittaa enempää. Haluan vain nähdä kaikkensa antavan Tepsin. Se riittää niin pitkälle kuin riittää. Die with your boots on. En edes muista koska Team Skitso on hävinnyt kaikkensa antaneena. Aina on ollut jotain aivan käsittämätöntä koomailua ja sitten tappioasemassa rimpuilua. Tosin torstaina ei ollut edes kunnon yritystä. Suosiolla annettiin pisteet kotijoukkueelle.
Ja tappion jälkeen näyttää olevan normimeininki kokoonpanon suhteen ts. pientä laittoa on tehty. Mäkisen ja Kokkalan tilalla on Hattunen ja Hämäläinen. Vaikutus on kohdassa ”ihan sama”, vaikka Hattunen ykkösketjuun pääseekin.
Niin, että lopettakaa se nenänkaivuu kaukalossa ja pelatkaa. Vastustajan maalille ei pelkästään saa mennä, vaan sinne pitää mennä. Shaatana.
Jospa tänään olisi parempi päivä. Tampere here I cum.
torstaina, maaliskuuta 11, 2010
Hintansa väärti
Mietin kotimatkan ajan mitä positiivista illan ottelusta voisin todeta. Hintansa väärti. Sain ilmaisliput sadannen kerran Suomen suurimpaan ja kolkoimpaan halliin.
TPS oli haistellut liimaa bussissa. Ensimmäisessä erässä ei toiminut jalat eikä pää. Voi vittu mitä peliä. Eka maali oli pidemmän tunaroinnin tulos. Toisessa maalissa taas Suomen paras alivoima nykäisi tutut sävelet kurtusta: 6 sekuntia ja kiekko maalissa.
Toinen ja kolmas erä oli tasaisempaa pelailua. Narrit oli juuri numeroiden verran parempia. Ehkä enemmänkin. Toisaalta molemmat näyttivät tunareilta, jossa syötöt menivät vuorotellen omille ja vieraille.
Ottelun koomisin hahmo oli kuitenkin kotijoukkueen maalivahti Mikko Strömberg. Syöksyi jonipuurulamaisesti vastaan neljä metriä aika helvetin monta kertaa ja muutenkin kiekko katosi noin 20 kertaa sekä maila hukkui muutaman kerran. Täysin käsittämätöntä, ettei tuollaisen tohelon taakse saatu enempää kiekkoja. Kertoo hyvin millä tasolla Tepsin hyökkäyspeli oli. Voi perse.
Mä en jaksa. Nukun yön yli ja mietin lähdenkö lauantaina Tampereelle vai olenko koko viikonlopun seitinohuessa koomassa. Todennäköisesti lähden, koska olen tyhmä ja käytän vapaa-aikani Tepsin perässä hiihtelyyn. Onneksi aina ei ole näin ponnetonta paskaa tarjolla.
TPS oli haistellut liimaa bussissa. Ensimmäisessä erässä ei toiminut jalat eikä pää. Voi vittu mitä peliä. Eka maali oli pidemmän tunaroinnin tulos. Toisessa maalissa taas Suomen paras alivoima nykäisi tutut sävelet kurtusta: 6 sekuntia ja kiekko maalissa.
Toinen ja kolmas erä oli tasaisempaa pelailua. Narrit oli juuri numeroiden verran parempia. Ehkä enemmänkin. Toisaalta molemmat näyttivät tunareilta, jossa syötöt menivät vuorotellen omille ja vieraille.
Ottelun koomisin hahmo oli kuitenkin kotijoukkueen maalivahti Mikko Strömberg. Syöksyi jonipuurulamaisesti vastaan neljä metriä aika helvetin monta kertaa ja muutenkin kiekko katosi noin 20 kertaa sekä maila hukkui muutaman kerran. Täysin käsittämätöntä, ettei tuollaisen tohelon taakse saatu enempää kiekkoja. Kertoo hyvin millä tasolla Tepsin hyökkäyspeli oli. Voi perse.
Mä en jaksa. Nukun yön yli ja mietin lähdenkö lauantaina Tampereelle vai olenko koko viikonlopun seitinohuessa koomassa. Todennäköisesti lähden, koska olen tyhmä ja käytän vapaa-aikani Tepsin perässä hiihtelyyn. Onneksi aina ei ole näin ponnetonta paskaa tarjolla.
tiistaina, maaliskuuta 02, 2010
Ennakkosuosikki voitti
HIFK-TPS 3-2. Tiistailäpsyttely. Kotijoukkue oli parempi kuin loppunumerot. Viimeisen maalin syntyaika 59.59 paljastaa jo jotain. Molemmilla oli maalivahdit maaleilla, jotka katselivat pelikelloa. Noronen seisoi ja jätti tahallaan torjumatta laukauksen. Nice.
Ensimmäinen erä oli Tepsin osalta ok. Ei suurempia ongelmia puolustuspäässä ja hyökkäyksissä oli normipyöriskelyä kulmissa. Erän ainoa ylivoima tuli liian aikaisin ja ylivoima oli seisoskelua. En tiedä mistä narusta pitäisi vetää, jotta pelaajat muistaisivat liikkua ja liikuttaa kiekkoa yhtä aikaa.
Kerran Filppula syötti ”vanhan” kuvion mukaisesti maalin editse Vahalahdelle, mutta Noronen luki tilanteen helposti ja torjui Vahalahden laukauksen. Kuvio on ihan hyvä, mutta sitä haetaan liian harvoin ja tänään taas kerran liian hitaasti.
Toisessa erässä HIFK lisäsi liikettä ja TPS rimpuili vastaan kohtalaisesti. Sitten tsadilaiset runttasivat avausmaalin. Nimenomaan runttasivat, kun tepsiläiset eivät ottaneet kiekkoa tai miestä. Paikkoja katkoihin ja purkuihin oli tarpeeksi ennen kuin kiekko oli Leggion edessä vapaana.
2-0 tuli käytännössä kahden miehen ylivoimalla. Suominen oli vasta saapumassa jäähyaitiosta tantereelle, kun Mikael Granlund antoi nätin syötön ja Ahtola pisti ykkösellä sisään. Ennen maalia 5-3 ylivoiman tappaminen sujui hyvin. Vahalahti pelasi todella hyvin. Niin hyvin, että katkon kohdalla pakkipari vaihtui ja Paraisten Paroni jatkoi. Lopulta oli pakko tulla vaihtoon ja MAX tilalle. MAX yritti ovelasti aloittaa eteenpäin ja suoraan viivamiehelle meni. Adjö. Ei nimittäin kannata paljon ihmetellä mitä tapahtuu kun peliälyvertailussa ovat vastakkain Granlund ja MAX. Vauhditon pituus olisi ihan toinen juttu.
3-0 oli hassunnäköinen veto yläkulmaan viivasta. Leggio ei nähnyt tai pituus loppui kesken. Varmaan molempia. Toinen erä oli täysin HIFK:n erä. TPS:n usko taisi mennä, kun ei alivoima toiminutkaan ja hyökkäyspäähän ei ollut asiaa.
Kolmannen erän alussa tuli kavennusmaali ylivoimalla ja heti perään tuli taas ylivoima. Mutta ei ollut edes lähellä. TPS veti vähän riskillä ja vastustajalle tuli lähinnä ylivoimahyökkäyksiä. Ja sitten loppukiri kaatui Plihalin poikittaiseen. Jostain syystä kentän rikkinäisin mies oli ensimmäisenä ja ainoana omassa päässä puolustamassa maalivahtia. Järvinen hakkasi kiekkoa sisään ja Plihal teki mitä noissa tilanteissa pitää tehdä.
En edes ihmetellyt kun käsi nousi. Sen verran kujalla olivat päätuomarit koko matsin ajan. Ihan kuin minä olisin ollut tuomaroimassa ilman laseja. Ei mitään linjaa eikä tolkkua.
Paras tilanne oli toisessa erässä, kun päätuomari (ihan sama kumpi) käsi pystyssä puhalsi maalin takana seisoessaan pelin poikki ja sen jälkeen meni kiekko Tepsin maaliin. Suominen pistettiin jäähyaitioon ja kiekko valmiiksi Tepsin päähän. Sitten pitkä keskustelu kapteeni Hirson ja varakapteeni Vahan kanssa. Ja eikun puhelimeen. Puhelimessa vaihdettiin koko suvun kuulumiset ja lopulta näytettiin: ”ei maalia”. Morjens. Omituinen häslinki ihan selvästä tilanteesta. Peli oli vihelletty poikki ennen kuin kiekko meni maaliin. Mitä helvettiä siinä vaiheessa enää arvotaan?
Tuomareihin ei todellakaan Tepsin peli kaatunut. Tuomarit vaan tekivät pelistä molemmille joukkueille hankalan. Välillä sai hakata halkoja ja välillä ei. Välillä sai kostaa ja välillä ei.
Tepsin ketjuista voi sanoa, että ykkösketju MAX-Plihal-Erkinjuntti oli omassa päässä kusessa jatkuvasti. Porissa toimi paremmin. Syksyn tehoketju Birner-AUK-Suominen sai ensimmäisessä erässä pari hyvää pyöritystä. Muuten meni vähän pläskiksi, varsinkin kun Suominen ei pelannut ylivoimaa juuri ollenkaan. Toisaalta tämän hetken Suominen on aika vaisu. Bravuurina on täysjarrutus viimeistään hyökkäyssinisen ylityksen jälkeen ja syöttö taaksepäin. Ei toimi.
Vahalahti-Filppula-Venäläinen kärsii Filppulan aivoituksista. Liian usein syöttötaiteilija hakee liian vaikeaa ja verkkaista ratkaisua. Oli ratkaisu syöttö tai harhautus. Kerran lanattiin katolleen ja jokusen kerran otettiin kiekko lavasta. Nelosketju pelasi niin vähän, ettei ole paljon sanottavaa.
Leggio oli hyvä tänään. Niin hyvä kuin tuon tason mies voi olla. Teki monta hyvää torjuntaa ja piti numerot kohtalaisina. Vastustajalle oli vaan pari pykälää parempi mies ja oma hyökkäyspeli oli kulmissa pyörimistä. Ei Noroselle mene mitään ilman maskia paitsi pelin lopussa kun ei edes yrittänyt torjua.
Puolustajista sen verran, että kyllä ketutti katsella Nordlundin puolustamista. Nordlund on kans yks köyhän miehen jonipitkänen. Ehkä Nordlundia pitäisi peluuttaa enemmän, jolloin nousi esiin hyökkäyspään ratkaisut... Nyt jäi jotenkin puolitiehen kaikki tekeminen. Mutta näillä mennään, kun ilmeisesti Bergin kausi on ohi? Todella paska juttu, jos näin on. Kapea rinki muutenkin ja puolikuntoisia peluutetaan jo nyt. Köyhän eväät on pian syöty kokonaan ennen pudotuspelejä.
Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun. Tällä viikolla on vielä HPK ja Tappara vastassa. Molemmilta pitäisi pisteitä napsia, jos kuuden parhaan joukkoon on halua.
Ensimmäinen erä oli Tepsin osalta ok. Ei suurempia ongelmia puolustuspäässä ja hyökkäyksissä oli normipyöriskelyä kulmissa. Erän ainoa ylivoima tuli liian aikaisin ja ylivoima oli seisoskelua. En tiedä mistä narusta pitäisi vetää, jotta pelaajat muistaisivat liikkua ja liikuttaa kiekkoa yhtä aikaa.
Kerran Filppula syötti ”vanhan” kuvion mukaisesti maalin editse Vahalahdelle, mutta Noronen luki tilanteen helposti ja torjui Vahalahden laukauksen. Kuvio on ihan hyvä, mutta sitä haetaan liian harvoin ja tänään taas kerran liian hitaasti.
Toisessa erässä HIFK lisäsi liikettä ja TPS rimpuili vastaan kohtalaisesti. Sitten tsadilaiset runttasivat avausmaalin. Nimenomaan runttasivat, kun tepsiläiset eivät ottaneet kiekkoa tai miestä. Paikkoja katkoihin ja purkuihin oli tarpeeksi ennen kuin kiekko oli Leggion edessä vapaana.
2-0 tuli käytännössä kahden miehen ylivoimalla. Suominen oli vasta saapumassa jäähyaitiosta tantereelle, kun Mikael Granlund antoi nätin syötön ja Ahtola pisti ykkösellä sisään. Ennen maalia 5-3 ylivoiman tappaminen sujui hyvin. Vahalahti pelasi todella hyvin. Niin hyvin, että katkon kohdalla pakkipari vaihtui ja Paraisten Paroni jatkoi. Lopulta oli pakko tulla vaihtoon ja MAX tilalle. MAX yritti ovelasti aloittaa eteenpäin ja suoraan viivamiehelle meni. Adjö. Ei nimittäin kannata paljon ihmetellä mitä tapahtuu kun peliälyvertailussa ovat vastakkain Granlund ja MAX. Vauhditon pituus olisi ihan toinen juttu.
3-0 oli hassunnäköinen veto yläkulmaan viivasta. Leggio ei nähnyt tai pituus loppui kesken. Varmaan molempia. Toinen erä oli täysin HIFK:n erä. TPS:n usko taisi mennä, kun ei alivoima toiminutkaan ja hyökkäyspäähän ei ollut asiaa.
Kolmannen erän alussa tuli kavennusmaali ylivoimalla ja heti perään tuli taas ylivoima. Mutta ei ollut edes lähellä. TPS veti vähän riskillä ja vastustajalle tuli lähinnä ylivoimahyökkäyksiä. Ja sitten loppukiri kaatui Plihalin poikittaiseen. Jostain syystä kentän rikkinäisin mies oli ensimmäisenä ja ainoana omassa päässä puolustamassa maalivahtia. Järvinen hakkasi kiekkoa sisään ja Plihal teki mitä noissa tilanteissa pitää tehdä.
En edes ihmetellyt kun käsi nousi. Sen verran kujalla olivat päätuomarit koko matsin ajan. Ihan kuin minä olisin ollut tuomaroimassa ilman laseja. Ei mitään linjaa eikä tolkkua.
Paras tilanne oli toisessa erässä, kun päätuomari (ihan sama kumpi) käsi pystyssä puhalsi maalin takana seisoessaan pelin poikki ja sen jälkeen meni kiekko Tepsin maaliin. Suominen pistettiin jäähyaitioon ja kiekko valmiiksi Tepsin päähän. Sitten pitkä keskustelu kapteeni Hirson ja varakapteeni Vahan kanssa. Ja eikun puhelimeen. Puhelimessa vaihdettiin koko suvun kuulumiset ja lopulta näytettiin: ”ei maalia”. Morjens. Omituinen häslinki ihan selvästä tilanteesta. Peli oli vihelletty poikki ennen kuin kiekko meni maaliin. Mitä helvettiä siinä vaiheessa enää arvotaan?
Tuomareihin ei todellakaan Tepsin peli kaatunut. Tuomarit vaan tekivät pelistä molemmille joukkueille hankalan. Välillä sai hakata halkoja ja välillä ei. Välillä sai kostaa ja välillä ei.
Tepsin ketjuista voi sanoa, että ykkösketju MAX-Plihal-Erkinjuntti oli omassa päässä kusessa jatkuvasti. Porissa toimi paremmin. Syksyn tehoketju Birner-AUK-Suominen sai ensimmäisessä erässä pari hyvää pyöritystä. Muuten meni vähän pläskiksi, varsinkin kun Suominen ei pelannut ylivoimaa juuri ollenkaan. Toisaalta tämän hetken Suominen on aika vaisu. Bravuurina on täysjarrutus viimeistään hyökkäyssinisen ylityksen jälkeen ja syöttö taaksepäin. Ei toimi.
Vahalahti-Filppula-Venäläinen kärsii Filppulan aivoituksista. Liian usein syöttötaiteilija hakee liian vaikeaa ja verkkaista ratkaisua. Oli ratkaisu syöttö tai harhautus. Kerran lanattiin katolleen ja jokusen kerran otettiin kiekko lavasta. Nelosketju pelasi niin vähän, ettei ole paljon sanottavaa.
Leggio oli hyvä tänään. Niin hyvä kuin tuon tason mies voi olla. Teki monta hyvää torjuntaa ja piti numerot kohtalaisina. Vastustajalle oli vaan pari pykälää parempi mies ja oma hyökkäyspeli oli kulmissa pyörimistä. Ei Noroselle mene mitään ilman maskia paitsi pelin lopussa kun ei edes yrittänyt torjua.
Puolustajista sen verran, että kyllä ketutti katsella Nordlundin puolustamista. Nordlund on kans yks köyhän miehen jonipitkänen. Ehkä Nordlundia pitäisi peluuttaa enemmän, jolloin nousi esiin hyökkäyspään ratkaisut... Nyt jäi jotenkin puolitiehen kaikki tekeminen. Mutta näillä mennään, kun ilmeisesti Bergin kausi on ohi? Todella paska juttu, jos näin on. Kapea rinki muutenkin ja puolikuntoisia peluutetaan jo nyt. Köyhän eväät on pian syöty kokonaan ennen pudotuspelejä.
Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun. Tällä viikolla on vielä HPK ja Tappara vastassa. Molemmilta pitäisi pisteitä napsia, jos kuuden parhaan joukkoon on halua.
Runkosarjan loppukiri alkaa
SM-liigan pelitauko päättyy tänään. En tiedä mikä tauko oli kyseessä, mutta hyvä että loppui. En pidä tauoista. Haluan tasaisen otteluohjelman ja mahdollisimman paljon pelejä.
TPS pelaa tänään Helsingissä. Viimeksi HIFK:n vieraana peli lähti tassusta kolmannessa erässä. Harvoin on jatkoaikavoitto maistunut niin paskalta. Toivottavasti tänään ei tule samanlaista neljän maalin johtoaseman tyrimistä kolmannessa erässä.
Tauolla on tietenkin treenattu ja toivuttu. Vempoista Tuomas Suominen tekee paluun kaukaloon. Aatu Hämäläinen antaa tilaa. Hyvä vaihtokauppa. Aki Berg ei edelleenkään ole pelikuntoinen, mutta V-M Vittasmäelle peliajan antaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Toivottavasti ei mene käyttötilille, vaan säästö- tai sijoitustilille. Niillä kuulemma on isompi korko.
Suomisen paluun myötä Suikkanen on näköjään kasannut alkukauden tehoketjun Birner-AUK-Suominen. Siitäkin plussaa. MAX jatkaa ykkösessä höyläämistä, maaliputki saanee jatkoa. Tai sitten ei.
Muuten kokoonpano näyttää sellaiselta kivalta haastajalta. Kotijoukkueen esittäessä ison rahan ennakkosuosikkia. Onneksi pelkillä nimillä pelipaidoissa ei pärjää.
En tiedä mitä odottaisi. Hyvää peliä, vaikka on tiistai. Olympiakiekkoon en viitsi edes verrata, sen verran eri miehet on laatikossa. Kunhan ei tulisi Suomen välierän kaltaista kakkoseen kairaamista kotijoukkueen suorittamana. Kotijoukkueella on nimittäin täyden kierroksen pienin kerroin (1,55).
TPS pelaa tänään Helsingissä. Viimeksi HIFK:n vieraana peli lähti tassusta kolmannessa erässä. Harvoin on jatkoaikavoitto maistunut niin paskalta. Toivottavasti tänään ei tule samanlaista neljän maalin johtoaseman tyrimistä kolmannessa erässä.
Tauolla on tietenkin treenattu ja toivuttu. Vempoista Tuomas Suominen tekee paluun kaukaloon. Aatu Hämäläinen antaa tilaa. Hyvä vaihtokauppa. Aki Berg ei edelleenkään ole pelikuntoinen, mutta V-M Vittasmäelle peliajan antaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Toivottavasti ei mene käyttötilille, vaan säästö- tai sijoitustilille. Niillä kuulemma on isompi korko.
Suomisen paluun myötä Suikkanen on näköjään kasannut alkukauden tehoketjun Birner-AUK-Suominen. Siitäkin plussaa. MAX jatkaa ykkösessä höyläämistä, maaliputki saanee jatkoa. Tai sitten ei.
Muuten kokoonpano näyttää sellaiselta kivalta haastajalta. Kotijoukkueen esittäessä ison rahan ennakkosuosikkia. Onneksi pelkillä nimillä pelipaidoissa ei pärjää.
En tiedä mitä odottaisi. Hyvää peliä, vaikka on tiistai. Olympiakiekkoon en viitsi edes verrata, sen verran eri miehet on laatikossa. Kunhan ei tulisi Suomen välierän kaltaista kakkoseen kairaamista kotijoukkueen suorittamana. Kotijoukkueella on nimittäin täyden kierroksen pienin kerroin (1,55).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
