Ostetaan pelirohkeutta, itseluottamusta ja maalintekotaitoa. Myydään paha pelikarma. Kaupanpäälle kassillinen hyviä treeniotteita.
- Sössittiin ite. Pekka Virta heti matsin jälkeen 27.9.2011.
Niinpä. Tuska on kova ja mikään ei onnistu. Aargh. Rasvaan uunin ja työnnän pään köyteen. Shaatana. Katsellaan lauantaina uudestaan, jos siihen mennessä on taas toivoa täynnä. On kuitenkin ja taas saa pettyä.
tiistaina, syyskuuta 27, 2011
Mopo käyntiin
Lauantai vituttaa vieläkin. Odotin Pekko Pelikaanin perinteistä hirttämistä ennen peliä ja sitä ei tehtykään. Höh, se oli mukava tapa. Illan ensimmäinen, mutta ei viimeinen pettymys. En ole pystynyt katsomaan maalikoostetta, joten hatarien muistikuvien varassa mennään.
Ottelun alussa tuntui, että TPS sai maalipaikkoja yllättävän paljon ja oli mukana pelissä paremmin kuin kertaakaan aikaisemmissa matseissa. Sitten Mäkiaho menetti kiekon hyökkäyspäässä ja 3-2 kontraus, joka meni reisille, mutta toisesta aallosta tullut pakki sai irtokiekon ja teki maalin parhaalta mestalta. Mäkiaho melkein ehti estämään koukulla maalin syntymisen. Melkein ei vaan riittänyt. Kyllä revin taas hiuksia päästä. Onneksi niitä riittää. Toinen maali oli taas sellainen, että morjens juniorit. Loistava maalivahti voisi noilta takaiskuilta pelastaa, mutta TPS:n pelaaminen oman maalin edessä oli taas kerran luokatonta. Siis niin paskaa, että siellä kaikki pystyssä pysyvät saavat laukoa läheltä ylös, alas, keskelle ja ennen kaikkea sisään. Ensimmäisen erän jälkeen ajattelin kuitenkin, että tässähän on vielä mahdollisuuksia. Vain kaksi päästettyä maalia ja Mäkiaho paikkasi mokansa tekemällä kavennuksen.
Toinen erä söi miehen. Boksista ei pelejä voiteta ja 4-1 maali oli niin kruunu. 4-3 alivoima meni Laakso-Salo-Mojzis -kolmikolta hyvin, mutta 4-4 tasavajaa samaan höyryyn oli liikaa. Ensinnäkin ko. kolmikko oli pahasti hapoilla ja Stonen 5min+20min prk:sta viitosen istunut Cerny syöksyi mukaan, mutta ei tiennyt mitä olisi tehnyt. Pakin paikalle olisi pitänyt mennä, mutta ei. Päivysti jossain välimaastossa ja näki läheltä Laschin maalin. Lasch sopisi Tepsiinkin hyvin. Hemmetin nopea, rohkea ja taitava kääpiö, joka ei pelkästään pirteästi pörrää vaan tehopisteitä napsuu. Loistava värväys Pelicansilta.
Kolmannen erän alussa heräsi toivo Viinasen 4-2 kavennuksen myötä ja Pelicansin sössiessä loistavat maalipaikkansa. Ei tämä vielä ole menetetty. Sitten tuli odotettu paikkojäähy kotijoukkueelle ja toivo vaan vahvistui. Vahvasta toivosta ei ollut taaskaan apua, koska ei ylivoimasta tullut yhtään mitään, vaikka neliön keskellä oli Anttilan tilalla Hauhtonen laukomassa. Hyvä muutos, koska Anttila on maailman kankein ja hitain suoraan syötöstä laukoja. Sirklausmestari. Ykkösylivoima pyöritteli nätisti, mutta ilman laukauksia maaleja harvemmin syntyy. Kakkosylivoima toi kiekkoa ylös. Ei tulosta, ei edes lähellä. Tappio tulossa, kun ei maaleja tule. Kädet puuskaan ja puhinaa. Lopussa ilman maalivahtia Tepsi sai kiekon jo Hovisen ohi, mutta 10 vuotta sitten Jortsun Pojaksi nimittämä pakki sulki kiekon. Jotenkin arvasin, että rangaistuslaukauksesta ei tule tulosta. Hovinen on liian hyvä ja Jumalallakaan ei vaan tällä hetkellä kulje. Kiekkokin karkasi hetkeksi ja rankkarista tuli torso. Viimeinen puoli minuuttia oli puskemista lihamuuriin. Kavennus ei ollut lähelläkään loppujen lopuksi.
Nolla pistettä. Neljäs tappio. Viides peli. Mukava valkku ei ole tyytyväinen. Pelaajat eivät voi olla tyytyväisiä. Jotain tarttis tehdä. Kravattia löysemmäksi, hymyä pyllystä, jotta maalipaikoista tehdään heti eikä vasta tappiotilanteessa. Nykymeno vie samoille sijoituksille kuin viime kaudella. Karsinnan välttäminen ei voi olla taas Tepsin tavoite.
Synkästä taivaanrannasta huolimatta tai juuri siksi tänään on tiedossa ensimmäinen kotivoitto. Vastassa on Tappara, joka on onnistunut pelaamaan vielä Tepsiäkin huonommin kauden aloituksen. Ei yhtään voittoa ja keskimäärin kuusi päästettyä maalia. Neljässä ottelussa. Kättä lippaan. 6-2 on tämän illan tavoite, jotta porkkanapöksyjen vauhti pysyy tasaisena. Tämä ei ole ylimielisyyttä tai keulimista, vaan realismia. Tepsillä on sentään pelitapa, raporttien mukaan Tapparalla on kääpiöarmeija, jonka pelitapa on kopioitu suomalaisilta keihäänheittäjiltä. Yksilösuorittamista karsinnoissa. Eihän niille voi hävitä. Paitsi ajattelemalla noin.
Hattunen loukkaantui Lahdessa. Viltistä nostetaan ketjuun tilalle Raboin. On tietenkin surkeata, että kiekolliseksi puolustajaksi rekrytoitu pelaaja mahtuu kokoonpanoon vain hyökkääjien tuuraajaksi, mutta ilmeisesti on parempi tuossa roolissa kuin esim. Huhtala. Muuten kokoonpano on sama kuin Lahdessa. Ja sillä tulee voitto, sen verran hyvin kulki peli ajoittain.
0-0 on Tepsin paras avauserä tähän mennessä. Ipaa vastaan. Tänään siihen muutos, nolla päästettyä ja pari tehtyä. Sitten aukeaa semmonen suora, jossa urku auki ja mittariin kelataan niin paljon kun koneesta lähtee. 7-0. No 6-2. Ihan sama, kolme sarjapistettä.
Ottelun alussa tuntui, että TPS sai maalipaikkoja yllättävän paljon ja oli mukana pelissä paremmin kuin kertaakaan aikaisemmissa matseissa. Sitten Mäkiaho menetti kiekon hyökkäyspäässä ja 3-2 kontraus, joka meni reisille, mutta toisesta aallosta tullut pakki sai irtokiekon ja teki maalin parhaalta mestalta. Mäkiaho melkein ehti estämään koukulla maalin syntymisen. Melkein ei vaan riittänyt. Kyllä revin taas hiuksia päästä. Onneksi niitä riittää. Toinen maali oli taas sellainen, että morjens juniorit. Loistava maalivahti voisi noilta takaiskuilta pelastaa, mutta TPS:n pelaaminen oman maalin edessä oli taas kerran luokatonta. Siis niin paskaa, että siellä kaikki pystyssä pysyvät saavat laukoa läheltä ylös, alas, keskelle ja ennen kaikkea sisään. Ensimmäisen erän jälkeen ajattelin kuitenkin, että tässähän on vielä mahdollisuuksia. Vain kaksi päästettyä maalia ja Mäkiaho paikkasi mokansa tekemällä kavennuksen.
Toinen erä söi miehen. Boksista ei pelejä voiteta ja 4-1 maali oli niin kruunu. 4-3 alivoima meni Laakso-Salo-Mojzis -kolmikolta hyvin, mutta 4-4 tasavajaa samaan höyryyn oli liikaa. Ensinnäkin ko. kolmikko oli pahasti hapoilla ja Stonen 5min+20min prk:sta viitosen istunut Cerny syöksyi mukaan, mutta ei tiennyt mitä olisi tehnyt. Pakin paikalle olisi pitänyt mennä, mutta ei. Päivysti jossain välimaastossa ja näki läheltä Laschin maalin. Lasch sopisi Tepsiinkin hyvin. Hemmetin nopea, rohkea ja taitava kääpiö, joka ei pelkästään pirteästi pörrää vaan tehopisteitä napsuu. Loistava värväys Pelicansilta.
Kolmannen erän alussa heräsi toivo Viinasen 4-2 kavennuksen myötä ja Pelicansin sössiessä loistavat maalipaikkansa. Ei tämä vielä ole menetetty. Sitten tuli odotettu paikkojäähy kotijoukkueelle ja toivo vaan vahvistui. Vahvasta toivosta ei ollut taaskaan apua, koska ei ylivoimasta tullut yhtään mitään, vaikka neliön keskellä oli Anttilan tilalla Hauhtonen laukomassa. Hyvä muutos, koska Anttila on maailman kankein ja hitain suoraan syötöstä laukoja. Sirklausmestari. Ykkösylivoima pyöritteli nätisti, mutta ilman laukauksia maaleja harvemmin syntyy. Kakkosylivoima toi kiekkoa ylös. Ei tulosta, ei edes lähellä. Tappio tulossa, kun ei maaleja tule. Kädet puuskaan ja puhinaa. Lopussa ilman maalivahtia Tepsi sai kiekon jo Hovisen ohi, mutta 10 vuotta sitten Jortsun Pojaksi nimittämä pakki sulki kiekon. Jotenkin arvasin, että rangaistuslaukauksesta ei tule tulosta. Hovinen on liian hyvä ja Jumalallakaan ei vaan tällä hetkellä kulje. Kiekkokin karkasi hetkeksi ja rankkarista tuli torso. Viimeinen puoli minuuttia oli puskemista lihamuuriin. Kavennus ei ollut lähelläkään loppujen lopuksi.
Nolla pistettä. Neljäs tappio. Viides peli. Mukava valkku ei ole tyytyväinen. Pelaajat eivät voi olla tyytyväisiä. Jotain tarttis tehdä. Kravattia löysemmäksi, hymyä pyllystä, jotta maalipaikoista tehdään heti eikä vasta tappiotilanteessa. Nykymeno vie samoille sijoituksille kuin viime kaudella. Karsinnan välttäminen ei voi olla taas Tepsin tavoite.
Synkästä taivaanrannasta huolimatta tai juuri siksi tänään on tiedossa ensimmäinen kotivoitto. Vastassa on Tappara, joka on onnistunut pelaamaan vielä Tepsiäkin huonommin kauden aloituksen. Ei yhtään voittoa ja keskimäärin kuusi päästettyä maalia. Neljässä ottelussa. Kättä lippaan. 6-2 on tämän illan tavoite, jotta porkkanapöksyjen vauhti pysyy tasaisena. Tämä ei ole ylimielisyyttä tai keulimista, vaan realismia. Tepsillä on sentään pelitapa, raporttien mukaan Tapparalla on kääpiöarmeija, jonka pelitapa on kopioitu suomalaisilta keihäänheittäjiltä. Yksilösuorittamista karsinnoissa. Eihän niille voi hävitä. Paitsi ajattelemalla noin.
Hattunen loukkaantui Lahdessa. Viltistä nostetaan ketjuun tilalle Raboin. On tietenkin surkeata, että kiekolliseksi puolustajaksi rekrytoitu pelaaja mahtuu kokoonpanoon vain hyökkääjien tuuraajaksi, mutta ilmeisesti on parempi tuossa roolissa kuin esim. Huhtala. Muuten kokoonpano on sama kuin Lahdessa. Ja sillä tulee voitto, sen verran hyvin kulki peli ajoittain.
0-0 on Tepsin paras avauserä tähän mennessä. Ipaa vastaan. Tänään siihen muutos, nolla päästettyä ja pari tehtyä. Sitten aukeaa semmonen suora, jossa urku auki ja mittariin kelataan niin paljon kun koneesta lähtee. 7-0. No 6-2. Ihan sama, kolme sarjapistettä.
lauantaina, syyskuuta 24, 2011
VV600
Ville Vahalahti pelaa tänään 600. ottelunsa SM-liigan runkosarjassa. Kaikki matsit Tepsin paidassa. Mustavalkoinen ura, no lähes. Hattu pois päästä. Jos jatkaa vielä ensi kaudella Tepsissä ja pysyy terveenä, niin menee ottelumäärässä Numpan ohi kaikkien aikojen tilastossa. Kapteeni voisi juhlapelin kunniaksi lyödä joukkueen kansitakin kiinni eilisen jäljiltä ja tehdä pari pussia.
Pekka Virta on tehnyt ketjulottoa. Pelaajamuutoksia on kaksi. Raboin on viltissä ja pitkän linjan potilas tilalla. Santtu Huhtala pelasi eilen rapiat kahdeksan minuuttia, mahtoi olla kiva eka SM-liigamatsi. Viinanen on hänen tilalla.
Raboin on jännä tyyppi. Minusta mies ei oikein sovi mihinkään rooliin. Ei ole johtava pelaaja kaukalossa. Varmaan hyvä tyyppi, mutta pitäisi saada mahtumaan johonkin rooliin. Pelannut parhaat pelinsä Tepsissä alempien ketjujen laitahyökkääjänä. Kuljettaa liikaa ja syöttää liian vähän. Viivapelaaminenkaan ei suju.
Kauden toista voittoa haetaan kokoonpanolla:
Birner-Plihal-Vahalahti
Mojzis-Palmroth
Salo-Hauhtonen-Anttila
Vittasmäki-Huczkowski
Stone-Viinanen-Mäkiaho
Seppänen-Ristolainen
Hattunen-Laakso-Cerny
Schwartz (Alhqvist)
Vahalahti pääsee juhlapelissä ykkösketjuun. Toivotaan, että toimii. Ei toimi kuitenkaan. Kakkonen on sitten todellinen tehoketju. Toivottavasti peliaika on kuitenkin enemmän mallia jarruketju. Kolmosesta löytyy fyysisin osasto, jos ehtivät niin käyvät vuorotellen ja yhdessä veskarin sylissä. Nelonen on väkkärä. Antaisin nelosen jätkille paljon vaihtoja. Olen odottanut Hattusen nousua isompaan rooliin jo pidempään, mutta ei vaan nouse. Mielestäni karvanaamassa on potentiaalia noin 30 pisteen hyökkääjäksi.
Palmroth ykkösparissa on myös jännä juttu. Mojzisin vierellä Palle joutuu luopumaan kiekollisesta neroilusta, ja se on eilisestä soolomaalista huolimatta kaikkein paras rooli. Huczkowskille toivon ehjää peliä, kirjaimellisesti. Jospa Vittasmäki samalla löytäisi itsensä Hussen rinnalla. Ristolaiselle toivon paremmin puolustavaa paria. Ristolaiselta ei oma mies huku, mutta ei edes RR55 voi kahta mailaa pelata pois.
Eilen työnsin pään uuniin. En haluaisi toistaa kokemusta jo tänään. Ei tehnyt hyvää. Kaasu aiheutti aivastuksen ja kumautin pään kunnolla. Olin hetken kuutamolla, kokemus sekin. Tänään vierasvoitto ja olen kuutamolla pelkästään onnesta. Kiitos VR:n lippusäätämisen joudun liikkumaan kahvilinjalla tänään. Toisaalta viime vuodet ovat totuttaneet mukavasti tappioajeluihin. Tappio. Vituttaa. Matka alkaa.Vituttaa. En tajua mistään mitään. Vituttaa. Olen kotona. Vituttaa. Päätä uuniin. Vituttaa. Kaikilla on kivaa.
Hujuhajua naamaan ja huivi kaulaan. Kohti lauantai-illan turpasaunaa.
Pekka Virta on tehnyt ketjulottoa. Pelaajamuutoksia on kaksi. Raboin on viltissä ja pitkän linjan potilas tilalla. Santtu Huhtala pelasi eilen rapiat kahdeksan minuuttia, mahtoi olla kiva eka SM-liigamatsi. Viinanen on hänen tilalla.
Raboin on jännä tyyppi. Minusta mies ei oikein sovi mihinkään rooliin. Ei ole johtava pelaaja kaukalossa. Varmaan hyvä tyyppi, mutta pitäisi saada mahtumaan johonkin rooliin. Pelannut parhaat pelinsä Tepsissä alempien ketjujen laitahyökkääjänä. Kuljettaa liikaa ja syöttää liian vähän. Viivapelaaminenkaan ei suju.
Kauden toista voittoa haetaan kokoonpanolla:
Birner-Plihal-Vahalahti
Mojzis-Palmroth
Salo-Hauhtonen-Anttila
Vittasmäki-Huczkowski
Stone-Viinanen-Mäkiaho
Seppänen-Ristolainen
Hattunen-Laakso-Cerny
Schwartz (Alhqvist)
Vahalahti pääsee juhlapelissä ykkösketjuun. Toivotaan, että toimii. Ei toimi kuitenkaan. Kakkonen on sitten todellinen tehoketju. Toivottavasti peliaika on kuitenkin enemmän mallia jarruketju. Kolmosesta löytyy fyysisin osasto, jos ehtivät niin käyvät vuorotellen ja yhdessä veskarin sylissä. Nelonen on väkkärä. Antaisin nelosen jätkille paljon vaihtoja. Olen odottanut Hattusen nousua isompaan rooliin jo pidempään, mutta ei vaan nouse. Mielestäni karvanaamassa on potentiaalia noin 30 pisteen hyökkääjäksi.
Palmroth ykkösparissa on myös jännä juttu. Mojzisin vierellä Palle joutuu luopumaan kiekollisesta neroilusta, ja se on eilisestä soolomaalista huolimatta kaikkein paras rooli. Huczkowskille toivon ehjää peliä, kirjaimellisesti. Jospa Vittasmäki samalla löytäisi itsensä Hussen rinnalla. Ristolaiselle toivon paremmin puolustavaa paria. Ristolaiselta ei oma mies huku, mutta ei edes RR55 voi kahta mailaa pelata pois.
Eilen työnsin pään uuniin. En haluaisi toistaa kokemusta jo tänään. Ei tehnyt hyvää. Kaasu aiheutti aivastuksen ja kumautin pään kunnolla. Olin hetken kuutamolla, kokemus sekin. Tänään vierasvoitto ja olen kuutamolla pelkästään onnesta. Kiitos VR:n lippusäätämisen joudun liikkumaan kahvilinjalla tänään. Toisaalta viime vuodet ovat totuttaneet mukavasti tappioajeluihin. Tappio. Vituttaa. Matka alkaa.Vituttaa. En tajua mistään mitään. Vituttaa. Olen kotona. Vituttaa. Päätä uuniin. Vituttaa. Kaikilla on kivaa.
Hujuhajua naamaan ja huivi kaulaan. Kohti lauantai-illan turpasaunaa.
perjantaina, syyskuuta 23, 2011
Himo vei ylpeyttä
Ei tää voi olla näin vaikeata
Työnteko esti matsiin lähdön. Harmitti. Enää ei harmita, nyt vituttaa. SaiPa nöyryytti Tepsiä Turussa. Siis mjitäh? Ei mitään lappeerantalaisia vastaan, mutta kyllä ei SM-liigan virallinen lilliputti lähes kaikilla mittareilla voi tulla Turkuun läpsimään poskiin. Saatanan tunarit.
Lehdistötilaisuus radiosta referoituna. Paikalla päävalmentajat Pekka Virta ja A-P Selin. Molemmat nurisivat tuomareista. Sillai sopivasti pientä ihmettelyä, onneksi ei mennyt isommaksi valitukseksi.
- Joukkueella oli himo. A-P Selin.
Pekka Virran purosta yksittäisiä hörppyjä:
- No joo. Täytyy ottaa maltilla. Ei ole helppo tilanne.
- Oli luokaton alku.
- Hävittiin 95 prosenttia kaksinkamppailuista 40 minuuttia.
- Hyvä kiri, eiks ni?
- Me hävittiin niihin kahteen ekaan erään.
- Toivottavasti nöyryys lisääntyy.
- Toivottavasti ei vajota anemiaan.
- On vain yksi suunta.
- Tämä on kamppailupelaamista.
- Olen pahoillani meidän surkeasta esityksestä.
Aika karua. Ei tarvinnut suolata yksittäisiä pelaajia, kun joukkue veti huolella nenä pystyssä. Toivottavasti nenä poskella ja silmä mustana löytyy nöyryyttä.
Huomenna Lahteen. Häpeämään vai rinta rottingilla kulkemaan? Selvänä Lahdessa olisi kyllä kiva olla.
Työnteko esti matsiin lähdön. Harmitti. Enää ei harmita, nyt vituttaa. SaiPa nöyryytti Tepsiä Turussa. Siis mjitäh? Ei mitään lappeerantalaisia vastaan, mutta kyllä ei SM-liigan virallinen lilliputti lähes kaikilla mittareilla voi tulla Turkuun läpsimään poskiin. Saatanan tunarit.
Lehdistötilaisuus radiosta referoituna. Paikalla päävalmentajat Pekka Virta ja A-P Selin. Molemmat nurisivat tuomareista. Sillai sopivasti pientä ihmettelyä, onneksi ei mennyt isommaksi valitukseksi.
- Joukkueella oli himo. A-P Selin.
Pekka Virran purosta yksittäisiä hörppyjä:
- No joo. Täytyy ottaa maltilla. Ei ole helppo tilanne.
- Oli luokaton alku.
- Hävittiin 95 prosenttia kaksinkamppailuista 40 minuuttia.
- Hyvä kiri, eiks ni?
- Me hävittiin niihin kahteen ekaan erään.
- Toivottavasti nöyryys lisääntyy.
- Toivottavasti ei vajota anemiaan.
- On vain yksi suunta.
- Tämä on kamppailupelaamista.
- Olen pahoillani meidän surkeasta esityksestä.
Aika karua. Ei tarvinnut suolata yksittäisiä pelaajia, kun joukkue veti huolella nenä pystyssä. Toivottavasti nenä poskella ja silmä mustana löytyy nöyryyttä.
Huomenna Lahteen. Häpeämään vai rinta rottingilla kulkemaan? Selvänä Lahdessa olisi kyllä kiva olla.
tiistaina, syyskuuta 20, 2011
Avausvoitto
Juna ei mennyt raiteille kotiavauksessa. Lauantai oli joka tavalla paska päivä ja kruununa peli, josta ei jäänyt mieleen mitään positiivista. Nothing to write home about. Paitsi Numpan pudottama avauskiekko ja MAX näkyi erätauolla. Hieman särkyi positiivinen kuva kun sympaattinen tsemppaaja yksin möllötti nurkassa. Se on mun vakiomesta. Kahveja oli tarjolla yksi – heti kun muistin mainita, niin ongelma oli jo korjattu. Hinta tosin oli typerä 2,20. 10 prosentin hinnankorotus on liian pieni. 2,50 olisi parempi hinta.
Ipa-pelin tihrustin Veikkauksen palvelusta. Mieli parani mitä pidemmälle ottelu eteni. En tiedä johtuiko maalivahdin pelaamisesta, ketjulotosta vai mistä, mutta itseluottamus kasvoi ja suoritukset paranivat koko ajan. Ei tuolla pelillä vielä kuuhun mennä, mutta juna nytkähti eteenpäin. Ensimmäinen voitto, ensimmäiset nollaerät eikä yhtään maalivahdin tunarointia.
Ristolaisen pelaamista on mukava katsoa, ei uskoisi ikäisekseen. Toisin kuin esimerkiksi Mäkiahoa. Täältä etäältä on helppo huutaa, että koeajan jälkeen ei jatkoa ja esim. Santtu Huhtala looraan. Riippuu tietenkin milloin Suominen ja Virtala ovat pelikunnossa ja muutenkin mikä on joukkueen loukkaantumistilanne, mutta nuorille lisää näyttöpaikkoja, veteraani-ikäiset muualle tienaamaan. Tämän kauden joukkueessa on ihan tarpeeksi kokemusta ja hitaita jalkoja ilman Mäkvävyäkin.
Perjantaina on kauden toisen voiton paikka. SaiPa kotona ei voi olla liian iso kanto kaskessa. Lauantaina saa sitten vääntää senkin edestä Lahen illassa. Yöstä puhumattakaan.
Ipa-pelin tihrustin Veikkauksen palvelusta. Mieli parani mitä pidemmälle ottelu eteni. En tiedä johtuiko maalivahdin pelaamisesta, ketjulotosta vai mistä, mutta itseluottamus kasvoi ja suoritukset paranivat koko ajan. Ei tuolla pelillä vielä kuuhun mennä, mutta juna nytkähti eteenpäin. Ensimmäinen voitto, ensimmäiset nollaerät eikä yhtään maalivahdin tunarointia.
Ristolaisen pelaamista on mukava katsoa, ei uskoisi ikäisekseen. Toisin kuin esimerkiksi Mäkiahoa. Täältä etäältä on helppo huutaa, että koeajan jälkeen ei jatkoa ja esim. Santtu Huhtala looraan. Riippuu tietenkin milloin Suominen ja Virtala ovat pelikunnossa ja muutenkin mikä on joukkueen loukkaantumistilanne, mutta nuorille lisää näyttöpaikkoja, veteraani-ikäiset muualle tienaamaan. Tämän kauden joukkueessa on ihan tarpeeksi kokemusta ja hitaita jalkoja ilman Mäkvävyäkin.
Perjantaina on kauden toisen voiton paikka. SaiPa kotona ei voi olla liian iso kanto kaskessa. Lauantaina saa sitten vääntää senkin edestä Lahen illassa. Yöstä puhumattakaan.
lauantaina, syyskuuta 17, 2011
Juna raiteille
Kotiavaus. Ässät. Lauantai-ilta. Tulevaisuuden tähtiä. Mahtavaa. Voiko hienompaa päivää olla? Voi, mutta ei runkosarjalätkämielessä paljon.
Kolme pistettä. Millään muulla ei ole tänään väliä. Katastrofikauden jälkeen pitäisi startin olla edes kohtalainen. Kohtalaista olisi 1,5 pisteen pistekeskiarvo. Joka toisessa pelissä voitto. Mielellään kotipeleissä voitot, jos valita saa. Paremminkin saa mennä, ei tuohon ole pakko tähdätä ja siksi hävitä. Pääasia on, ettei kausi mene heti samaan rööriin kuin vuosi sitten. On ihan turha selittää pelitavan oppimista tai muuta muotoseikkaa, kun joka ottelusta saa yhtä paljon pisteitä ja kaikilla on sama aikataulu. Harjoituskaudella pitää treenata tarpeeksi laadukkaasti.
Torstaista huolimatta minäkin laittaisin Schwarzin maalille, vaikka olihan siinä jo koulutusta kun sai pelata koko pelin. Siltikin mies uudestaan tolppien väliin. Parempi aloitus ja kokonaissuoritus maalivahdilta ja puolustuskin luultavasti pelaa paremmin. Torstaina vaikutti siltä, että veskaan ei alun jälkeen luotettu ja silloin kenttäpelaajat ottavat lapiolla lusikan sijaan. Ei tarvitse jokaista laukaista pelätä ja yrittää blokata. Koko joukkueen peli menee sekaisin, kun tehdään muidenkin hommat. Jää omat tehtävät tekemättä.
Joni Tuominen loukkaantui torstaina. Kiekollinen ykköspakki(?). Puuh. Ei osaa puolustaa, mutta ei tarvitsekaan, jos ylöspäin tekee hommansa. Rasmus Ristolainen tulee tilalle. Palmroth on yllättäen sivussa. Väärinymmärretyillä neroilla ei ole helppoa. Miika Huczkowski astuu kaukaloon. Kestääkö ottelun loppuun asti? Ei aseteta tavoitteita liian korkealle.
Anttila näkyy olevan edelleen samassa ketjussa Vahalahden ja Plihalin kanssa. Miksi? Ei hujoppi jaksa pelata isoja minuutteja. Onko se Puurulan mustekala vielä tallessa? Sillä voi nykäistä ison miehen vaihtoon. Kokoonpanosta jaksa enempää nillittää.
Kahvi on taas suuren mielenkiinnon kohteena. Tähän asti HK Areenalla on ollut myynnissä pieni kahvi (1,80) ja iso kahvi (2,00). Iso kahvi tunnetaan myös nimellä take-away. Minusta kahden erikokoisen kahvin myyminen on hölmöä. Sen sata kertaa asiakas sanoo tiskillä haluavansa kahvin. Myyjä kysyy tietenkin kumpi ja 99 kertaa sadasta asiakas valitsee pienen kahvin. Uuuh, 20 senttiä liikevaihtoa meni siinä. Minä paiskasin varastossa olevat pienemmät mukit toimistolle ja myisin vain isoa kahvia.
On ihan typerää näprätä 20 sentin kolikoilla, kun voisi myydä tasarahalla. Itse asiassa laittaisin 50 senttiä lisää hintaa. Iso muki on kuitenkin isompi kuin esimerkiksi Rinkulan muki. Sitten tekisin tarjouksen, jossa saisi vitosella tai kutosella piispiksen ja kahvin. Tarjouksessa yhteishinta olisi halvempi kuin erikseen ostettuna. Ei tuossa varmaan häviäisi yhtään. Ja jos häviäisi, niin palattaisiin vanhaan käytäntöön. Tietenkin kun nyt tuli tämä esille, niin tänään on vain yksi kahvi tarjolla. Ihan sama, minä ostan aina ison kahvin. Perinteiseen tapaan laitan tänään mukin päälle kannen ja lämmittelyä katsoessa huomaan jossain vaiheessa kannen falskaavan. Lopun kautta muistan olla laittamatta kantta, koska en saa sitä ikinä tiiviisti kiinni ja sitten on kahvia rinnuksilla ja kaulahuivissa. Ja helevetin hyvä mieli omasta kädettömyydestä. Kädettömyydestä tulee mieleen MAX. Hieno mies, harmi että lopetti lätkän.
Muutenkin uudistaisin kioskimyyntiä. Myyntiaikaa on niin vähän, ettei siitä saisi tuhlata häslinkiin ja säätämiseen sekuntiakaan. Viime kaudella lauantaiottelujen alkamisaika esti kaljoittelun, joten ei tarvinnut jonottaa. Tällä kaudella voi mennä junalla matsiin ja silloin saa taas kokeilla todella humalahakuista juomista. Ensin jonottaa 10 minuuttia ja sitten viidessä minuutissa tuoppi tyhjäksi. Kolme minuuttia on varattu siirtymisiin. Tietenkin jos ei katsoisi eriä kokonaan ei tarvitsisi jonottaa. Siihen en kuitenkaan suostu. Olen aina katsonut kokonaan kaikki erät. Vaikka kuinka vituttaisi.
Hiljainen hetki ottelun alussa on hieno ele. Teräsmies-Karlins on poissa. En muistaakseni nähnyt Karlinsin pelaavan Tepsissä. Syksyllä 1995 saatoin nähdä, en muista. Seuraavat kaudet asuin ulkomailla, joten en ainakaan nähnyt.
- Kotiyleisön tuki olisi korvaamaton, osa joukkueesta kantaa viime vuoden joukkueen taakkaa harteillaan. Pekka Virta, 16.9.2011.
Mukana!
Kolme pistettä. Millään muulla ei ole tänään väliä. Katastrofikauden jälkeen pitäisi startin olla edes kohtalainen. Kohtalaista olisi 1,5 pisteen pistekeskiarvo. Joka toisessa pelissä voitto. Mielellään kotipeleissä voitot, jos valita saa. Paremminkin saa mennä, ei tuohon ole pakko tähdätä ja siksi hävitä. Pääasia on, ettei kausi mene heti samaan rööriin kuin vuosi sitten. On ihan turha selittää pelitavan oppimista tai muuta muotoseikkaa, kun joka ottelusta saa yhtä paljon pisteitä ja kaikilla on sama aikataulu. Harjoituskaudella pitää treenata tarpeeksi laadukkaasti.
Torstaista huolimatta minäkin laittaisin Schwarzin maalille, vaikka olihan siinä jo koulutusta kun sai pelata koko pelin. Siltikin mies uudestaan tolppien väliin. Parempi aloitus ja kokonaissuoritus maalivahdilta ja puolustuskin luultavasti pelaa paremmin. Torstaina vaikutti siltä, että veskaan ei alun jälkeen luotettu ja silloin kenttäpelaajat ottavat lapiolla lusikan sijaan. Ei tarvitse jokaista laukaista pelätä ja yrittää blokata. Koko joukkueen peli menee sekaisin, kun tehdään muidenkin hommat. Jää omat tehtävät tekemättä.
Joni Tuominen loukkaantui torstaina. Kiekollinen ykköspakki(?). Puuh. Ei osaa puolustaa, mutta ei tarvitsekaan, jos ylöspäin tekee hommansa. Rasmus Ristolainen tulee tilalle. Palmroth on yllättäen sivussa. Väärinymmärretyillä neroilla ei ole helppoa. Miika Huczkowski astuu kaukaloon. Kestääkö ottelun loppuun asti? Ei aseteta tavoitteita liian korkealle.
Anttila näkyy olevan edelleen samassa ketjussa Vahalahden ja Plihalin kanssa. Miksi? Ei hujoppi jaksa pelata isoja minuutteja. Onko se Puurulan mustekala vielä tallessa? Sillä voi nykäistä ison miehen vaihtoon. Kokoonpanosta jaksa enempää nillittää.
Kahvi on taas suuren mielenkiinnon kohteena. Tähän asti HK Areenalla on ollut myynnissä pieni kahvi (1,80) ja iso kahvi (2,00). Iso kahvi tunnetaan myös nimellä take-away. Minusta kahden erikokoisen kahvin myyminen on hölmöä. Sen sata kertaa asiakas sanoo tiskillä haluavansa kahvin. Myyjä kysyy tietenkin kumpi ja 99 kertaa sadasta asiakas valitsee pienen kahvin. Uuuh, 20 senttiä liikevaihtoa meni siinä. Minä paiskasin varastossa olevat pienemmät mukit toimistolle ja myisin vain isoa kahvia.
On ihan typerää näprätä 20 sentin kolikoilla, kun voisi myydä tasarahalla. Itse asiassa laittaisin 50 senttiä lisää hintaa. Iso muki on kuitenkin isompi kuin esimerkiksi Rinkulan muki. Sitten tekisin tarjouksen, jossa saisi vitosella tai kutosella piispiksen ja kahvin. Tarjouksessa yhteishinta olisi halvempi kuin erikseen ostettuna. Ei tuossa varmaan häviäisi yhtään. Ja jos häviäisi, niin palattaisiin vanhaan käytäntöön. Tietenkin kun nyt tuli tämä esille, niin tänään on vain yksi kahvi tarjolla. Ihan sama, minä ostan aina ison kahvin. Perinteiseen tapaan laitan tänään mukin päälle kannen ja lämmittelyä katsoessa huomaan jossain vaiheessa kannen falskaavan. Lopun kautta muistan olla laittamatta kantta, koska en saa sitä ikinä tiiviisti kiinni ja sitten on kahvia rinnuksilla ja kaulahuivissa. Ja helevetin hyvä mieli omasta kädettömyydestä. Kädettömyydestä tulee mieleen MAX. Hieno mies, harmi että lopetti lätkän.
Muutenkin uudistaisin kioskimyyntiä. Myyntiaikaa on niin vähän, ettei siitä saisi tuhlata häslinkiin ja säätämiseen sekuntiakaan. Viime kaudella lauantaiottelujen alkamisaika esti kaljoittelun, joten ei tarvinnut jonottaa. Tällä kaudella voi mennä junalla matsiin ja silloin saa taas kokeilla todella humalahakuista juomista. Ensin jonottaa 10 minuuttia ja sitten viidessä minuutissa tuoppi tyhjäksi. Kolme minuuttia on varattu siirtymisiin. Tietenkin jos ei katsoisi eriä kokonaan ei tarvitsisi jonottaa. Siihen en kuitenkaan suostu. Olen aina katsonut kokonaan kaikki erät. Vaikka kuinka vituttaisi.
Hiljainen hetki ottelun alussa on hieno ele. Teräsmies-Karlins on poissa. En muistaakseni nähnyt Karlinsin pelaavan Tepsissä. Syksyllä 1995 saatoin nähdä, en muista. Seuraavat kaudet asuin ulkomailla, joten en ainakaan nähnyt.
- Kotiyleisön tuki olisi korvaamaton, osa joukkueesta kantaa viime vuoden joukkueen taakkaa harteillaan. Pekka Virta, 16.9.2011.
Mukana!
perjantaina, syyskuuta 16, 2011
Vesisade ja vitutus ei ollutkaan unta
Eilinen vesisateessa Hämeenlinnaan ja takaisin oli sittenkin tositapahtuma. Vesisateesta ei jäänyt todisteita, mutta matsista jäi. Pakkohan se on olla totta, koska se on Youtubessa:
Päähän sattuu. Ei olisi pitänyt katsoa.
Päähän sattuu. Ei olisi pitänyt katsoa.
torstaina, syyskuuta 15, 2011
Ensivaikutelmia
HPK-TPS 6-3. Ei ihan mennyt putkeen. 59.49 sekuntia tappiolla. Uuh. Vedetääns muutamat ransikset:
- Kahvin hinta oli noussut 50 senttiä. Hinnankorotus ei ollut vielä tavoittanut myyjää. Annoin kaksi euroa ja sain 50 senttiä takaisin. Annoin vaihtorahan takaisin, ja sanoin että mennään hinnaston mukaan. Apua, mä olen koko ajan veloittanut euroviiskytä.
- Vettä satoi koko ajan.
- Vanhat tutut oli taas paikalla. Vanhempi mies ja nainen. Huutavat mukavasti keskenään epätahtiin "Ker-ho!" ja puusilmäilevät joka tilanteen. Mahtavia faneja.
- Puolustaminen oli vaikeaa. Tolkuttoman huonoa. Ahdisti koko paketti.
- Hyökkääminen oli todella heikkoa. Ensimmäinen viivelähtö kosahti pakin syöttäessä kulmaan, jossa kiekko sai seuraa laitamainoksista. Pakkipari oli jo lähtenyt ylöspäin parin syötön jälkeen. Tuon jälkeen omista lähdöt meni suhteellisen hyvin, mutta ennen punaviivaa loppui punainen lanka.
- Keskialueelta eteenpäin oli roiskimista päätyyn. Päätykamppailuissa kiekkoa ei saatu enää takaisin. Missä ne saatanan syöttöketjut oli?
- Alivoimalla Laakso-Salo oli ykkösvaihtoehto ja hyvin pelasivatkin. Kakkoshyökkääjät Stone-Birner olivat heikompia.
- Ylivoima oli yllättävän hyvää. Birner-Stone-Mäkiaho ja Mojzis-Tuominen olivat ykkösylivoimassa. Kauden ensimmäinen 5-3 ylivoima toi heti maalin. Hyökkääjät olivat rivissä maalilla ja pakit pisti ranteet lukkoon. Maalihan siitä jauhamisesta tuli. Kakkosylivoima Anttila-Plihal-Vahalahti ja Raboin-Seppänen ei natsannut niin hyvin.
- Paljon on Pekka Virralla tekemistä. Viime kauden avauspeli oli itse asiassa joka tavalla parempi pl. ylivoima.
Yksilöheittoja
- Herra 33 oli maalissa surkea. Sijoittuminen ei vakuuttanut ja reaktiotorjunnoilla ei vaan pärjää. Jortsulla olisi asiaa mikä on maalivahdin homma.
- Stone on hyvä sälli. Parantaa vielä paljon. Tekee pieniä asioita oikein. Haistoi kerrankin pomppukiekon hyvin ja pisti selän takaa maalivahdin ohitse Vahalahdelle. Vahalahti sihtasi rystyltä. Puolustaja torjui maaliviivalta. Kukaan ei ymmärtänyt miten tuosta paikasta tulikin kenttäpelaajan torjunta.
- Laakso-Salo on ollut niin kauan esinahoista niitattuna yhteen, että homma toimii.
- Mojzis ei ole turha kaveri. Purut lähtee eikä lipsahda. Jämäkkä.
- Anttila pitäisi hinata vaihtoon viimeistään 30 sekunnin jälkeen. Kolmannessa erässä oli niin puhki, että takakarvaus oli tuskaisella katseella toivon, että vastustaja sössii. Vähemmän jääaikaa, kiitos. Ja joku kikka huikean ulottuvuuden hyödyntämiseksi.
- Cerny on kevyt. Taklauksessa hyppäsi ja se oli kuin kärpänen olisi lentänyt päin koivun lehteä. Pomppasi osumasta lähinnä taaksepäin. Hattunen on voimahyökkääjä Cernyyn verrattuna. Cerny teki kuitenkin maalin.
- Lopussa Hauhtonen oli ylivoiman viivamiehenä. Terve. Ilmeisesti Tuomisen loukkaantumisen takia?
- Palmroth on nero, jolla kroppa ei pysty nerouksia toteuttamaan. RR55 kehiin.
- Viinaselle lisää joukkueharjoituksia. Nyt meni omilla laduilla eikä näyttänyt hyvältä, vaikka röyhkeästi menikin loppuun asti.
- Mäkiaho oli oma itsensä. Hyvässä ja vähemmän hyvässä.
- Jumalalla on ainakin puolitoista polvea. Liikkuu eri malliin kuin viime kaudella.
- Vahalahti. Sössi maalipaikan ja se oli vähän niin kuin siinä. Häkki tietenkin häiritsi, mutta parantaa pitää.
Yhteenvetona totean, että odotin jotain ihan muuta. Lauantaina tulee turpaan, jos ei joukkuepeli parane ja yksilövirheet molemmissa päissä vähene. Ketjujakin muuttelisin, tarvitaan lisää tutkapareja.
- Kahvin hinta oli noussut 50 senttiä. Hinnankorotus ei ollut vielä tavoittanut myyjää. Annoin kaksi euroa ja sain 50 senttiä takaisin. Annoin vaihtorahan takaisin, ja sanoin että mennään hinnaston mukaan. Apua, mä olen koko ajan veloittanut euroviiskytä.
- Vettä satoi koko ajan.
- Vanhat tutut oli taas paikalla. Vanhempi mies ja nainen. Huutavat mukavasti keskenään epätahtiin "Ker-ho!" ja puusilmäilevät joka tilanteen. Mahtavia faneja.
- Puolustaminen oli vaikeaa. Tolkuttoman huonoa. Ahdisti koko paketti.
- Hyökkääminen oli todella heikkoa. Ensimmäinen viivelähtö kosahti pakin syöttäessä kulmaan, jossa kiekko sai seuraa laitamainoksista. Pakkipari oli jo lähtenyt ylöspäin parin syötön jälkeen. Tuon jälkeen omista lähdöt meni suhteellisen hyvin, mutta ennen punaviivaa loppui punainen lanka.
- Keskialueelta eteenpäin oli roiskimista päätyyn. Päätykamppailuissa kiekkoa ei saatu enää takaisin. Missä ne saatanan syöttöketjut oli?
- Alivoimalla Laakso-Salo oli ykkösvaihtoehto ja hyvin pelasivatkin. Kakkoshyökkääjät Stone-Birner olivat heikompia.
- Ylivoima oli yllättävän hyvää. Birner-Stone-Mäkiaho ja Mojzis-Tuominen olivat ykkösylivoimassa. Kauden ensimmäinen 5-3 ylivoima toi heti maalin. Hyökkääjät olivat rivissä maalilla ja pakit pisti ranteet lukkoon. Maalihan siitä jauhamisesta tuli. Kakkosylivoima Anttila-Plihal-Vahalahti ja Raboin-Seppänen ei natsannut niin hyvin.
- Paljon on Pekka Virralla tekemistä. Viime kauden avauspeli oli itse asiassa joka tavalla parempi pl. ylivoima.
Yksilöheittoja
- Herra 33 oli maalissa surkea. Sijoittuminen ei vakuuttanut ja reaktiotorjunnoilla ei vaan pärjää. Jortsulla olisi asiaa mikä on maalivahdin homma.
- Stone on hyvä sälli. Parantaa vielä paljon. Tekee pieniä asioita oikein. Haistoi kerrankin pomppukiekon hyvin ja pisti selän takaa maalivahdin ohitse Vahalahdelle. Vahalahti sihtasi rystyltä. Puolustaja torjui maaliviivalta. Kukaan ei ymmärtänyt miten tuosta paikasta tulikin kenttäpelaajan torjunta.
- Laakso-Salo on ollut niin kauan esinahoista niitattuna yhteen, että homma toimii.
- Mojzis ei ole turha kaveri. Purut lähtee eikä lipsahda. Jämäkkä.
- Anttila pitäisi hinata vaihtoon viimeistään 30 sekunnin jälkeen. Kolmannessa erässä oli niin puhki, että takakarvaus oli tuskaisella katseella toivon, että vastustaja sössii. Vähemmän jääaikaa, kiitos. Ja joku kikka huikean ulottuvuuden hyödyntämiseksi.
- Cerny on kevyt. Taklauksessa hyppäsi ja se oli kuin kärpänen olisi lentänyt päin koivun lehteä. Pomppasi osumasta lähinnä taaksepäin. Hattunen on voimahyökkääjä Cernyyn verrattuna. Cerny teki kuitenkin maalin.
- Lopussa Hauhtonen oli ylivoiman viivamiehenä. Terve. Ilmeisesti Tuomisen loukkaantumisen takia?
- Palmroth on nero, jolla kroppa ei pysty nerouksia toteuttamaan. RR55 kehiin.
- Viinaselle lisää joukkueharjoituksia. Nyt meni omilla laduilla eikä näyttänyt hyvältä, vaikka röyhkeästi menikin loppuun asti.
- Mäkiaho oli oma itsensä. Hyvässä ja vähemmän hyvässä.
- Jumalalla on ainakin puolitoista polvea. Liikkuu eri malliin kuin viime kaudella.
- Vahalahti. Sössi maalipaikan ja se oli vähän niin kuin siinä. Häkki tietenkin häiritsi, mutta parantaa pitää.
Yhteenvetona totean, että odotin jotain ihan muuta. Lauantaina tulee turpaan, jos ei joukkuepeli parane ja yksilövirheet molemmissa päissä vähene. Ketjujakin muuttelisin, tarvitaan lisää tutkapareja.
keskiviikkona, syyskuuta 14, 2011
TPS 2011-2012
Ajattelin kirjoittaa veret seisauttavan kausiennakon. Ajatukseksi jäi kun en päässyt yhteenkään harjoitusotteluun. En viitsi arvailla aikakauslehtien kausiennakoiden tapaan. Keksin vaan kaiken. Tervetuloa karuselliin, joka ei pyöri ja johon ei muita mahdu. Ahdistaa muutenkin tarpeeksi.
Huomenna jäpitän Rinkelinmäellä, kauden korkkaus pitää ehdottomasti tehdä paikanpäällä. Toivottavasti pidän näkemästäni. Pekka Virran kädenjäljen on parempi näkyä tai revin heti pelihousuni. Viime kausi oli pyllystä. Toista samanlaista en halua enää ikinä kokea. En ainakaan heti perään.
Listataan perinteisesti kauden alun joukkue. Poistuneita en jaksa listata. Näillä mennään kauteen 2011-2012:
maalivahdit
#41 Aleksis Ahlqvist (uusi, KalPa)
#35 Kristian Järvinen (junioreista)
#33 Marek Schwarz (uusi, BK Mlada Boleslav)
puolustajat
#6 Miika Huczkowski (rikki)
#4 Tomas Mojzis (uusi, Dynamo Minsk)
#26 Markus Palmroth
#7 Garrett Raboin
#55 Rasmus Ristolainen (junioreista)
#22 Timo Seppänen (uusi, Södertälje)
#24 Joni Tuominen (uusi, SaiPa)
#25 Veli-Matti Vittasmäki
hyökkääjät
#12 Marko Anttila (uusi, Ilves)
#16 Michal Birner
#18 Jakub Cerny (uusi, HC Litvinov)
#87 Jarkko Hattunen
#15 Janne Hauhtonen
#53 Santtu Huhtala (junioreista)
#71 Tapio Laakso (uusi, KalPa)
#17 Mikko Laine
#75 Toni Mäkiaho (koeajalla, EC Dornbirn)
#39 Tomas Plihal (jumala)
#61 Timo Salo (uusi, KalPa)
#85 Ryan Stone (uusi, Abbotsford Heat)
#34 Tuomas Suominen
#28 Ville Vahalahti (kapu)
#19 Mika Viinanen (uusi, Timrå)
#27 Marko Virtala
valmennus
päävalmentaja Pekka Virta (uusi, KalPa)
valmentaja Mika Strömberg (uusi, KalPa)
maalivahtivalmentaja Urpo Ylönen
joukkueenjohtaja/videovalmentaja Tuomas Liitola (uusi?)
Vaihtuvuutta piisaa. Pelaajalistauksen päälle junioreita joka kohtaan ja kyllähän joukkueessa ainakin hyökkääjiä ja maalivahteja riittää. On kilpailua pelipaikoista, vaikka Suominen ja Virtala ovat loukkaantuneina. Puolustuksessa on ohkaisempaa, ja Huczkowskilla on kohta takana vuosi pelaamattomuutta ja sairausloma vaan jatkuu. Ei ole kaikki rusinat pullassa.
Periaatteessa Tepsin tämän kauden pelaajamateriaalin pitäisi olla riittävän hyvä SM-liigaan. Palkkabudjettikaan ei ole enää köykäisimmästä päästä, joten palkoille vastinetta.
Toivoin koko kesän, että TPS olisi rekrytoinut pitkästä aikaa kunnon keskushyökkääjän. Ryan Stone sai nyökkäyksen. Ensimmäisenä pisti tilastoista silmään LW/C. Pistin pään takaisin rintaan. Kuinka vaikeata on keskushyökkääjän rekrytointi? Hieman nostetta tuo tietenkin asenne, mutta kun piti olla selkeä joukkueen ykköskeskushyökkääjä. Nyt vastustajat pelkäävät muista syistä ja ripareita sisään niin maan perkeleesti. Ole hyvä arpa.
Mestaruuskauden maalivahdit ovat lähteneet kirkkaampien valojen perään. Hyvä jätkät ja Upille lisää meriittejä. Uusissa nimissä on potentiaalia ja työmaata.
Mestaripakeista on jäljellä yksi. Vittasmäki on pop, mutta olisi Joonas Järvinen voinut jatkaa. Sweatt takaisin kiekkoeläkkeeltä. Akille ehjä polvi. Bergille olisi suonut paremman uran päätöksen. Terve Aki olisi tuonut niin paljon kivaa takalinjoille. Kilahduksista alkaen. Masto Nordlundin flow’ta tulee varmasti ikävä. Muita ominaisuuksia vähemmän.
Mestarihyökkääjistä sentään useampi on jäljellä. Valitettavasti myös viime kauden hyökkääjistä. Plihalin polvelle kestämistä. Hauhtoselle spiidiä jalkoihin. Cernystä positiivinen yllätys. Jonkun vanhan nimen läpimurtoa... Edes jotain hyvää.
Tasapaksu. Parempaa sanaa en keksi kuvaamaan joukkuetta. Yllättävän fyysinen ollakseen TPS. Saisi näkyä kaukalossakin asti. Ylivoimalla vaikeuksia. Alivoimalla vahva. Tasaviisikoin syöttöketjuja eniten. Tällaisia teksti-tv:stä peräisin olevia mielipiteitä. Routalempeä vapaasti siteeraten: ”jännä joukkue”.
Jännää oli myös lipun ostaminen. Kertsin kotisivujen linkistä pääsi lippukauppaan, joka ilmoitti: "Lippujen myynti verkkokaupassa on päättynyt." Selkeä buumi Hämeenlinnassa, ei ole lippuja mitä myydä. Kyynisenä paskiaisena hain kuitenkin tapahtumaa kolmen kirjaimen lyhenteellä. Voilà. Ei ole buumia, lippuja saatavilla vaikka kuinka paljon. Klik, klik ja maksuun. Veloituksen jälkeen ilmoitus, että e-lippua ei voida toimittaa sähköpostilla. Englanniksi toki, koska ollaan kansainvälisiä. Why you heff to mad? Omissa tiedoissa lippu näkyi varattuna. Muutaman minuutin päästä e-lippu ilmestyi sähköpostiin. Tulostin ja niittasin seinään. Kaipa sillä sisään pääsee. Lipulla.
Blogi jatkuu miten jatkuu. Muita kanavia en taida teknisistä syistä jaksaa. Twitter vaatisi paremman kännykän tai asenteen. Työnantaja antaa vain nokialaisia, joista minulla on kuulemma paras malli. Tilttaa vain muutaman kerran viikossa. Omena-logoinen laudanpätkä vaatisi liittymän ja nohevammat sormet. En osaa kosketusnäytöllä kirjoittaa tämänkään vertaa. Pitää kuitenkin testailla jälleen kerran, josko sitä viserrysmaailmaan vihdoinkin osaisi mennä. Joku uusi kuje.
Sarjaohjelman alku näyttää Tepsin kannalta lupaavalta. Hyvä startti on hyvinkin mahdollinen. Runkosarjan loppusijoitukseksi veikkaan vanhaan tyyliin kymppiä. Parempaa pitäisi kuitenkin tulla, jotta voisi olla tyytyväinen. Pelkkä yritys hyvä neljä ei lämmitä pitkään tulosurheilussa.
Huomenna jäpitän Rinkelinmäellä, kauden korkkaus pitää ehdottomasti tehdä paikanpäällä. Toivottavasti pidän näkemästäni. Pekka Virran kädenjäljen on parempi näkyä tai revin heti pelihousuni. Viime kausi oli pyllystä. Toista samanlaista en halua enää ikinä kokea. En ainakaan heti perään.
Listataan perinteisesti kauden alun joukkue. Poistuneita en jaksa listata. Näillä mennään kauteen 2011-2012:
maalivahdit
#41 Aleksis Ahlqvist (uusi, KalPa)
#35 Kristian Järvinen (junioreista)
#33 Marek Schwarz (uusi, BK Mlada Boleslav)
puolustajat
#6 Miika Huczkowski (rikki)
#4 Tomas Mojzis (uusi, Dynamo Minsk)
#26 Markus Palmroth
#7 Garrett Raboin
#55 Rasmus Ristolainen (junioreista)
#22 Timo Seppänen (uusi, Södertälje)
#24 Joni Tuominen (uusi, SaiPa)
#25 Veli-Matti Vittasmäki
hyökkääjät
#12 Marko Anttila (uusi, Ilves)
#16 Michal Birner
#18 Jakub Cerny (uusi, HC Litvinov)
#87 Jarkko Hattunen
#15 Janne Hauhtonen
#53 Santtu Huhtala (junioreista)
#71 Tapio Laakso (uusi, KalPa)
#17 Mikko Laine
#75 Toni Mäkiaho (koeajalla, EC Dornbirn)
#39 Tomas Plihal (jumala)
#61 Timo Salo (uusi, KalPa)
#85 Ryan Stone (uusi, Abbotsford Heat)
#34 Tuomas Suominen
#28 Ville Vahalahti (kapu)
#19 Mika Viinanen (uusi, Timrå)
#27 Marko Virtala
valmennus
päävalmentaja Pekka Virta (uusi, KalPa)
valmentaja Mika Strömberg (uusi, KalPa)
maalivahtivalmentaja Urpo Ylönen
joukkueenjohtaja/videovalmentaja Tuomas Liitola (uusi?)
Vaihtuvuutta piisaa. Pelaajalistauksen päälle junioreita joka kohtaan ja kyllähän joukkueessa ainakin hyökkääjiä ja maalivahteja riittää. On kilpailua pelipaikoista, vaikka Suominen ja Virtala ovat loukkaantuneina. Puolustuksessa on ohkaisempaa, ja Huczkowskilla on kohta takana vuosi pelaamattomuutta ja sairausloma vaan jatkuu. Ei ole kaikki rusinat pullassa.
Periaatteessa Tepsin tämän kauden pelaajamateriaalin pitäisi olla riittävän hyvä SM-liigaan. Palkkabudjettikaan ei ole enää köykäisimmästä päästä, joten palkoille vastinetta.
Toivoin koko kesän, että TPS olisi rekrytoinut pitkästä aikaa kunnon keskushyökkääjän. Ryan Stone sai nyökkäyksen. Ensimmäisenä pisti tilastoista silmään LW/C. Pistin pään takaisin rintaan. Kuinka vaikeata on keskushyökkääjän rekrytointi? Hieman nostetta tuo tietenkin asenne, mutta kun piti olla selkeä joukkueen ykköskeskushyökkääjä. Nyt vastustajat pelkäävät muista syistä ja ripareita sisään niin maan perkeleesti. Ole hyvä arpa.
Mestaruuskauden maalivahdit ovat lähteneet kirkkaampien valojen perään. Hyvä jätkät ja Upille lisää meriittejä. Uusissa nimissä on potentiaalia ja työmaata.
Mestaripakeista on jäljellä yksi. Vittasmäki on pop, mutta olisi Joonas Järvinen voinut jatkaa. Sweatt takaisin kiekkoeläkkeeltä. Akille ehjä polvi. Bergille olisi suonut paremman uran päätöksen. Terve Aki olisi tuonut niin paljon kivaa takalinjoille. Kilahduksista alkaen. Masto Nordlundin flow’ta tulee varmasti ikävä. Muita ominaisuuksia vähemmän.
Mestarihyökkääjistä sentään useampi on jäljellä. Valitettavasti myös viime kauden hyökkääjistä. Plihalin polvelle kestämistä. Hauhtoselle spiidiä jalkoihin. Cernystä positiivinen yllätys. Jonkun vanhan nimen läpimurtoa... Edes jotain hyvää.
Tasapaksu. Parempaa sanaa en keksi kuvaamaan joukkuetta. Yllättävän fyysinen ollakseen TPS. Saisi näkyä kaukalossakin asti. Ylivoimalla vaikeuksia. Alivoimalla vahva. Tasaviisikoin syöttöketjuja eniten. Tällaisia teksti-tv:stä peräisin olevia mielipiteitä. Routalempeä vapaasti siteeraten: ”jännä joukkue”.
Jännää oli myös lipun ostaminen. Kertsin kotisivujen linkistä pääsi lippukauppaan, joka ilmoitti: "Lippujen myynti verkkokaupassa on päättynyt." Selkeä buumi Hämeenlinnassa, ei ole lippuja mitä myydä. Kyynisenä paskiaisena hain kuitenkin tapahtumaa kolmen kirjaimen lyhenteellä. Voilà. Ei ole buumia, lippuja saatavilla vaikka kuinka paljon. Klik, klik ja maksuun. Veloituksen jälkeen ilmoitus, että e-lippua ei voida toimittaa sähköpostilla. Englanniksi toki, koska ollaan kansainvälisiä. Why you heff to mad? Omissa tiedoissa lippu näkyi varattuna. Muutaman minuutin päästä e-lippu ilmestyi sähköpostiin. Tulostin ja niittasin seinään. Kaipa sillä sisään pääsee. Lipulla.
Blogi jatkuu miten jatkuu. Muita kanavia en taida teknisistä syistä jaksaa. Twitter vaatisi paremman kännykän tai asenteen. Työnantaja antaa vain nokialaisia, joista minulla on kuulemma paras malli. Tilttaa vain muutaman kerran viikossa. Omena-logoinen laudanpätkä vaatisi liittymän ja nohevammat sormet. En osaa kosketusnäytöllä kirjoittaa tämänkään vertaa. Pitää kuitenkin testailla jälleen kerran, josko sitä viserrysmaailmaan vihdoinkin osaisi mennä. Joku uusi kuje.
Sarjaohjelman alku näyttää Tepsin kannalta lupaavalta. Hyvä startti on hyvinkin mahdollinen. Runkosarjan loppusijoitukseksi veikkaan vanhaan tyyliin kymppiä. Parempaa pitäisi kuitenkin tulla, jotta voisi olla tyytyväinen. Pelkkä yritys hyvä neljä ei lämmitä pitkään tulosurheilussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
