tiistaina, lokakuuta 12, 2010

Yritys nro 12

Päivän teema, taas kerran: tulos tai ulos. Tulos on helppo juttu. Kolme sarjapistettä. Bonuksena, sellaisena luonnottoman isona geenimanipuloituna kirsikkana kermavaahtokasan päällä, ottelun avausmaali ensimmäisen kerran tällä kaudella. Ulos ei ole helppo juttu. Valmentaja(t) tai pelaaja(t)? Tietäisipä mistä kenkä oikeasti puristaa. Joka tapauksessa löysää on joko jäällä tai penkin takana. Molemmissa varmaan. Hukassa ovat ainakin. 0-2-9.

Marko Kivenmäki huilasi edellisen ottelun. Haki asennetta itsestään. Etsintämatkan tuloksia juonikas laitahyökkääjä esittelee tänään kahden muun laitahyökkääjän keskushyökkääjänä Tepsin ykkösketjussa. Hauska ketju: Vahalahti-Kivenmäki-Venäläinen.

Positiivista on se, että nuo kaksi muuta laitahyökkääjää ovat olleet joukkueen parhaimmistoa tämän saatanallisen alkukauden aikana. Ja Venäläinen on joukkueen paras aloittaja. Voihan tuo ketju toimia. Esim. ylivoimalla. Kivenmäki syöttää ja Vahalahti nakuttaa sisään. Alkukauden ovela kuvio, jossa Vahalahti syöttää päin vastustajaa, on ehkä haudattu? Neliön sisään Venäläinen tai vaikka Plihal, niin Kivenmäellä on kaksi paikkaa, johon syöttää. Viivalle Nordlund-McCarthy, niin on kolme mahdollisuutta. Kiekko liikkeelle, miehet liikkuvat, oivallinen syöttö, laukaus ja punavalo syttyy.

Tepsin ykkösketjun sentteriksi värvätty laitahyökkääjä Mario Valery-Trabucco pääsee tšekkiveljesten rinnalle. Jospa mies tekisi parit maalit tuolta paikalta. Pelinrakentajaksihan miehestä ei ole. Nerokas värväys.

Nelosketjussa on lihaa Kolun, Suomisen ja Hauhtosen muodossa. Jos kaikki ovat kunnossa, lukevat samaa opaskirjaa ja saavat tasaisesti peliaikaa, niin ketju on yksi SM-liigan parhaista nelosketjuista. Eivät taida olla ja pelitapakin on hakusessa. Jääajan kanssakin on vähän niin ja näin.

Hokki-ketju on ennallaan ja saa välillä ihan mukavia hyökkäyskuvioita aikaan. Olisi aika ihanteellinen ketju sellaiseen joukkueeseen, jossa olisi pari vahvempaa vitjaa edessä ja yksi puolustava ketju. No, perkele, paperillahan näin on. Oli. On. Ehkä. Joka tapauksessa eivät nuoret kääpiöt yksin pysty kantamaan joukkuetta, vaikka hyvin pelaavatkin yhteen. Ja on se Virtala liukas mies. Tykkään.

Lainapuolustaja Grand-Pierre, hauskasti Iso-Pieru, on ilmeisesti lähtenyt takaisin Leksandiiin vuolemaan vähän verotettuja kruunuja. Jossain mielessä harmi, koska tuollainen epätepsimäinen peluri osui hyvin silmiin kaukalossa. Liitto olisi ollut täydellinen, jos Grand-Pierre olisi ollut voittavassa joukkueessa pullistelemassa hauista. Nyt pullistelu oli lähinnä… jätetään sanomatta. Tyhmää. Tai ainakaan märkä puu ei syty, vaikka kuinka keihästäisi ja riuhtoisi kaikkea mikä liikkuu.

Oli miten oli, niin kokoonpano illan matsiin on ihan ok. Ei pitäisi olla näin vaikeaa.

Ipan piti olla tällä kaudella liigakarsija elikäs liigajumbo. Ei ole, ainakaan vielä. TPS taas on. Viime kaudella TPS tosin onnistui häviämään molemmat kotiottelunsa jumbo-Ilvestä vastaan ja muutenkin viime vuosina Tepsi on ollut Ilveksen bitch toisin kuin takavuosina. Joten Jamppa seulaksi ja Raipe kuumaksi. Reseptiin vielä sellainen ingredienssi, että alivoimamaaleja ei vastustaja tee.

Matsiin en tietenkään pääse, päivän viimeinen palaveri on merkattu päättyvän puoli viideltä. Kokemuksesta tiedän, ettei tasan tarkkaan pääty, joten ei kannata edes haaveilla matsiin pääsystä. Sen verran korpeaa tilanne, että teen jotain ihan muuta ja tsekkaan tilanteen vasta kolmannessa erässä. Ja yllätyn positiivisesti! Lauantaina voin sitten pettyä paikanpäällä, kun JYP näyttää miten kynnetään tehokkaasti. Tuleepahan todetuksi mikä on ero toimivalla ja paskasti toimivalla pelitavalla.

Ei kommentteja: