tiistaina, lokakuuta 12, 2010

0-2-10

Myykää rotanmyrkkyä, kiitos

Lampsiessani ulos työpaikan ovista viiden jälkeen ajattelin tekeväni jotain ihan muuta kuin Tepsin pelin etäseuraamista. Jotain vähäsanaisempaa ja synkempää kuin TPS:n kausi. Valinta osui Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttöön. Leffa edustaa sarjaa itkeäkö vai nauraa. Mustavalkoinen jossain mielessä, heh.

Orionissa vierähti reilu tunti ja hetken tuumailun jälkeen avasin radion. Suomi oli juuri tehnyt suomet jalkapallo-ottelussa Unkaria vastaan ja piinallisen pitkän kiekkokierroksen viimeisellä pysäkillä oltiin Turussa. 2 minuuttia jäljellä ja tiukka tilanne... 1-2. VTTU. Seuraava välähdys. 1-3, 16 sekuntia aikaa. Syökään päänne. Ipa vei taas.

12 ottelua. 3 pistettä. Tukeva jumbopaikka. TPS 2010-2011. Hallitseva mestari. Mitä on tapahtunut?

Peliä näkemättä sanon, että valmentaja voisi kävellä ulos ja jäädä sinne. Jos peli oli taas sekavaa ja melkein onnistunutta, niin morjens. Tulosurheilussa ei yksinkertaisesti riitä melkein onnistuneet suoritukset. Melkein onnistunut pelitapa on yhtä hyödyllinen kuin kilo paskaa omissa housuissa. Lämmittää hetken, vituttaa pidemmän päälle. Vai mitä poika? ÄHÄHÄHHÄLH.

Tulosurheilu on siitä veikeää, että tulosta tehdään myös kaukalon ulkopuolella. Menee hieman vaikeaksi tuloksen tekeminen, kun yleisö äänestää jaloillaan.

Jos Leime poistetaan tuloksen tekemisen yhtälöstä, niin kuka tilalle? Pitäisi kysyä Ari Vuorelta. Millä perusteilla TPS valitsee valmentajan? Arvalla. Ei voi olla vastaus. Jopa minä, kaikkien tyhmien kysymysten esittäjä ja yleisaasi olen joutunut psykologisiin testeihin ja haastatteluihin ennen kuin pääsin töihin. Ja mä vaan ajelen työpöytää ja esitän yleisneroa. Tulosvastuu on toki, mutta minä teen itse tuloksen. Jos en tulosta tee, niin Kibe Kuhta tietää mitä tarvitsen. Mahdollisesti saan tehdä jatkotoimenpiteet ihan itse, kotona palaamatta lähtöruutuun. Niin, että tuloksen tekemisen takana pitää olla järkeä jo rekrytoinnissa. Hankala on tehdä tulosta, jos on väärä henkilö hommaan jo alun perin (kts.esim. Peterin periaate).  

Vai vieläkö odotetaan pelin parantumista? Pelaajia vaihtamalla pelitapa on priimaa? Lauantaina on vuorossa seuraava oppitunti. JYP voittaa, vaikka pelaisi alivoimalla koko matsin. Ja silti olen raahautumassa paikalle.

Kylläpäs ahdistaa.

Ei kommentteja: