sunnuntai, lokakuuta 08, 2006

Hieno reissu

Höpsismi näytti parasta puoltaan. Lantilla matkaan ja reissusta tuli oikein onnistunut. TPS vei, IFK antoi viedä. Ei sentään vikissyt.

Kokoonpano oli sama kuin edellisessä ottelussa. Kesä oli 7. puolustaja, istui koko ottelun penkillä. Pulliainen oli 13. hyökkääjä, eikä päässyt pelaamaan edes kolmannessa erässä, kun Nurminen ei nivusen takia pelannut kaikkia vaihtoja. Nurmisen paikan ykkösessä otti Aho. Hassua ajatella Ahoa ykkösen laidalla maalintekijän paikalla.

Hurme on Kuningas. Varmoja torjuntoja, puolustuksen ohjausta huutamisella ja käsiliikkeillä. Pieni kärähtäminen vihellyksen jälkeen tulleeseen laukaukseen. IFK-pelaaja sai heti tönäisyn, älä tee tota. Mahtavaa. Vaikka Tepsi vajaalle joutui sen seurauksena. Tsemppausta parhaasta tuollainen toiminta, jäähystä huolimatta. Nollapelin ja illan kruunasi lopun käsittämätön hanskatorjunta. Kaksi IFK-pelaajaa yksin Hurmeen edessä: syöttö -> maalivahti poikittaisliikkeeseen –> laukaus suoraan syötöstä -> hanska heilahti -> kiekko hanskassa! Marjan poimi. Täydellinen game-saver ja highlight-torjunta.

Tulee vain mieleen, että Jampan pelaaminen on liian hyvää SM-liigaan. Kolme ottelua on pieni pätkä tämän sanomiseen, mutta kun katsoo miehen pelaamista... Se on vaan niin hyvännäköistä, rauhallista, oikea-aikaista, sähäkkää, mailapeli luonnistuu jne. En paremmin osaa sanoa. Hurmeen peliä on mukava katsella. Ei ole pelko perseen alla koko ajan, toisin kuin joidenkin toisten kanssa. Olen todella tyytyväinen Jani Hurmeen hankinnasta. Pysyisi vain ehjänä kauden loppuun asti.

HIFK oli heikko tänään. Levonen vihelteli suhteellisen hyvin. TPS oli aika hyvä. Maalipaikkoja syntyi enemmän kuin aikaisemmin, jolloin kehnolla viimeistelylläkin saatiin pari maalia tehtyä. Hurme hoiti loput. Hyökkäämistä pitää kuitenkin parantaa huomattavasti, paikoista on tehtävä paremmalla prosentilla maaleja.

Yritystä oli tänään. Siitä iso käsi. Hyökkäyksiin lähdöt olivat parempia kuin esim Bluesia vastaan, vaikka edelleen siellä näkyi haparointia, syötöt menivät liian usein eteen/taakse. Nyt sentään päästiin oman sinisen yli keskialueelle ennen sössimistä. Sinisen ylittämisestä tulee mieleen yv-peli. Ylivoimalla päästään hyökkäysalueelle. Viime kaudella sekin oli vaikeaa. Ylivoima oli muuten näpertelyä, suoraviivaisuutta tarvitaan. Kiekonsiirtelyä viivalla, ”hyvän” paikan rakentamista, lisää syöttelyä, viivaan, laitaan, viivaan jne. Laukauksia!

Kenttäpelaajista suurin osa jäi jollain tavalla positiivisesti mieleen. Unohdetaan Kiprun ylivoimasähläys viivassa, Rauteen hukattu läpiajo ja tyhjä maali jne. Ihmetellään sen sijaan vähän valmennusta. Alivoimalla pakkipari Pukka-Backman. Ehkä pakko laittaa, mutta silti? Ei maailman varmin pari. Enemmän ihmetytti lopussa ollut oman pään aloitus. HIFKillä maali tyhjänä. Meillä oli vain yksi keskushyökkääjä kentällä ja tietenkin Ulmer vaihdettiin pois aloituksesta. Vahalahti meni tilalle. Kiekkoa ei saatu alueelta ulos. Minä suuressa valmennustietoudessani olisi varmistanut tilanteessa. Rautee tai Makkonen kentälle vara-aloittajaksi. Onneksi en ole valmentaja.

Loput mielikuvat palautuvat/häviävät aamuun mennessä. Kannatti lähteä 10 tunnin reissulle. Olisi voinut olla 24 tunnin sisämaan risteilykin.

Nautin voitosta ja hyvästä pelistä. Näitä hetkiä ei ole ollut liian paljon viime aikoina. Viime aikoina on typerä ilmaus, erityisesti kun sitä joutuu koko ajan hokemaan.

Ei kommentteja: