Komedia Raumo

TPS-Lukko 2-3. Posteljooni ei tuonut edes valekutsua Linnaan, joten piti keksiä lauantaille muuta tekemistä. Lähdin Turkuun katsomaan jääkiekko-ottelua. Matkalla tapahtui jotain, koska perillä näin koomikkolauman esityksen.

Vitutti katsella koomikoiden esitystä.

Katsomossa perinteisen Rauma-Pori –akselin voiton vei tällä kaudella Rauma. Porilaiset näin pari viikkoa sitten ja käyttäytyivät odotettua paremmin. Kännissä toki, mutta niinhän minäkin. Raumalaiset taas olivat... Puusilmä on sopivan lempeä termi tähän kohtaan. Jätetään tarkempi kuvaus kertomatta.

Lukko on oikein hyvä esimerkki joukkueesta, joka on kasattu isolla rahalla ja silti menee päin persettä. Paljon taitavia yksilöitä, joukkuepelistä ei tietoakaan. Taitavat yksilöt veivät tepsiläisiä vasemmalta, oikealta, keskeltä, hyökkäyspäässä, keskialueella, puolustuspäässä ja silti peli oli tasan 65 minuutin jälkeen.

Tepsin pelistä en keksi mitään hyvää sanottavaa. Liike ei riittänyt mihinkään ja käsittämättömiä henkilökohtaisia virheitä tuli koko ajan. Paljon parjattu ylivoima oli juuri sitä itseänsä. Ylivoimalla TPS teki yhden maalin, mutta täysin tuurilla sekin. Alivoima oli siedettävää tai Lukon ylivoima karseaa. Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.

Yksilöistä plussalla pääsivät Tuomas Suominen ja Alexander Salak. Tosin Salak olisi voinut Lukon alivoimamaalin napata ja rangaistuslaukauksissa oli ihan lapanen.

Alivoimamaalin jälkeen oli lähellä, etten ottanut nahkavyötä housuista pois ja lähtenyt kohti vaihtopenkkiä. Teki mieli mennä lätkimään Aki Bergiä persposkille. Törkeän lepsusti pelasi tilanteessa, joka johti alivoimamaaliin. Ihan sama, vaikka takana oli pitkä vaihto. Ihan sama, noin ei pelata. TPS-tutti TPS Shopista kapteenin suuhun ja remmiä tuollaiselle, perkele.

Veli-Matti Vittasmäki pelasi itsensä takaisin vilttiin. Oli jatkuvasti lirissä, puolustuspäässä hukkui niin kiekko kuin mies. Kolmannessa erässä Casper Santanen pääsi jäälle ja Vittasmäki istui mielestäni penkillä koko erän. Ja todennäköisesti myös pysyy siellä. Marko Kiprusoffia kaivataan kovasti. Kiprun kiekollisen taidon puuttuminen näkyy selvästi.

Max Kolu pääsi loukkaantuneen Mikko Elorannan tilalle ja kylmä tosiasia on, ettei Maxista ole hyökkäyssuuntaan hirveästi apua. Tosin mies tekee helpot ratkaisut kunnolla. Ei mitään lepsuja purkuja, vaan voimalla pois. Eloranta äkkiä kuntoon ja Max takaisin alivoimaspesialistiksi. Tai sitten pitää kasata yksin pelkästään rikkova ketju. Kiekonhallintaan perustavassa pelitavassa Max ei vaan riitä. Kulttimies silti.

Tuomarit olivat enemmän pihalla kuin raumalaiset katsojat. Linja oli luokaton ja molemmat joukkueet kärsivät huonoista vihellyksistä. Muutenkin sai turhan paljon harrastaa aktiivista mailahäirintää.

Lipunmyynti meni ilmeisesti reisille, koska pitkin ensimmäistä erää tipahteli pieniä ryhmiä katsomoon pelikatkoilla. Moniala-asiantuntijana arvasin toki etukäteen, että lipunmyynti hoidetaan ala-arvoisesti.

Viime vuonna nimittäin seisoin pyhäpäivänä todella pitkään lippujonossa ja menetin puolet avauserästä. Siksipä eilen olin hallilla ennen kolmea ja näin kuinka huonosti homma hoitui jo siinä vaiheessa. Kolme lipunmyyjää ja yksi tyttö seurasi vierestä (tai ”johti” myyntiä). Seisoin seitsemän minuuttia lippujonossa. Jonolla oli pituutta 7 henkeä. Ei ihme, ettei myynti vedä. Prosessissa on jotain vikaa ja myyjiä on liian vähän.

Surkean lipunmyyntiprosessin rinnalle nostan matsibussit ottelun jälkeen. Mikä järki on pitää bussien ovia kiinni siihen asti, kunnes edellä oleva bussi on lähtenyt liikkeelle? Kuski vaan mulkoilee oven takana olevia. Miksi ei voi päästää heti sisään, jono on oven edessä ja kaikki eivät todellakaan mahdu siihen ensimmäiseen bussiin. Pellet. Kaiken huipuksi bussia siirretään 15 metriä eteenpäin ennen kuin ovet voi avata ja siinä vaiheessa jonosta on tullut härdelli, jossa työnnytään ja työnnetään kohti siirtynyttä ovea.

Ihan kuin yrittämällä yritetään tehdä ottelutapahtumasta mahdollisimman hankala ja rasittava. Älkää vaan tulko tänne toistamiseen. En tajua miksi näin toimitaan. Ei nimittäin tehoa minuun, minä tulen uudestan ja uudestaan paikalle.

Ottelun aikana vitutti mustissa pelannut koomikkoryhmä. Ja ottelun jälkeen vitutti lopputulos. Kolme pistettä oli otettavissa. Kaksi pistettä oli otettavissa. Mutta ei. Tepsin hyökkäyspeli oli vaan niin heikkoa.

Tämän viikon pistetahti ei riitä. Kolme ottelua ja neljä pistettä on heikko suoritus, varsinkin kun ennen joulua vastassa ovat sarjanelonen ja sarjakakkonen. Tiistaina Kalevan Pallo pistää kotimontussa Tepsin solmuun ja lauantaina Jokereilta ehkä voi niistä pisteen tai pari. Jolloin viimeiset viisi ottelua menisivät piste per peli. Ei hyvä. Onneksi ottelut pitää sentään pelata, joten on tässä vielä toivoa kuudesta pisteestä. Jospa ensi viikolla liikettä riittäisi tai jotain.