Mikä flöy

TPS on pelannut 9 pudotuspeliä tällä kaudella. Joukkue on voittanut niistä 7 kappaletta. Kotona kaikki neljä peliä ja vieraissa kolme. Paikanpäällä olen nähnyt kuusi peliä – kaikki voittopelejä. Mikä flöy.

Jyväskylässä tuli sellainen unelma-alku, että paikalliset mykistyivät koko pelin ajaksi. Loppuunmyyty halli oli hiljainen. Seisomakatsomo piti melua ajoittain ja istuvat olivat hiljaa. Kunnes lähtivät pois. Pelikellon näyttäessä noin kuusi sekuntia vaille 60 minuuttia käveli alkuasukas ohi kohti ulko-ovea ja näytti keskisormea. Oikein tuplana. Vastasin näyttämällä etusormella tulostaulua. Minkäs minä sille mahdan, että TPS tuli henkisesti ja fyysisesti valmiina voittamaan. Jalka liikkui ja palkintoa napsui laariin. 0-2 taululle heti kättelyssä ja kotiyleisöllä oli löysät housussa. Olisitte edes vähän auttaneet omianne.

En minä sillä, että Turussa olisi maailman paras tunnelma, mutta ei siellä pudotuspeleissä ole tänä tai viime keväänä istuttu tuppisuuna kädet munissa/pimpillä kun kotijoukkue taistelee voitosta. Huomenna loppuunmyyty(?) halli ei ole hiljainen kotijoukkueen painiessa voitosta. Se on fakta.

Kyllä maistui puulämmitteinen sauna pelin jälkeen. Maalla on joskus helvetin mukava olla. Pienet tiukat tuikkasin rintalastan alle ennen saunaa ja lauteilla ihmettelin hymy huulilla miten tässä näin kävi. Runkosarjan voittaja ja hallitseva mestari onkin yhden tappion päässä pronssiottelusta. Persaukinen TPS ei olekaan ollut vain suupala. Ruoto on hyvää vauhtia menossa poikittain ruokatorveen.

Huominen peli jännittää tolkuttomasti. Onneksi työpäivä on täynnä palavereita eikä tarvitse väkertää ajatuksella mitään. Voi vaan olla ja tuijottaa kellon viisareita. Kohta pääsee matkaan.

Huomenna on hieno päivä. Huomenna ei ole kauden viimeinen kotiottelu. Huomenna mustavalkoiset voittavat.