Sarja on tasainen. Kolmen joukkuetta on selvästi karussa ja varmaan pysyvät runkosarjan loppuun asti kaukana muiden edellä. Sijat 4 – 9 ovat seuraava joukko, näin TPS-värilasien takaa katsottuna. Loput joukkueet ovat osastoa ynnä muut.
Tepsin ongelmat paljastuvat jakamalla sarjataulukko koti- ja vierasotteluihin.
Maalinteko on vaikeaa joka pelissä. Vieraspeleissä ei toimi edes puolustus. Kotipeleissä Tepsin puolustus on liigan tiukin, vaikka on pienellä puolustajamäärällä pelattu alkukausi ja hyökkääjissä on ollut vaihtuvuutta.
Viisikkopelaamisen parantuessa tiivistyy puolustus entisestään ja hyökkäyskin parantuu samalla, ainakin maalipaikkoja pitäisi tulla enemmän. Näin voisi ajatella, kun samat heput päivästä toiseen yhdessä treenavat & pelaavat. Jos näin todella käy, hyvät kotipelit jatkunevat ja vieraspelit parantunevat sen verran, että kuuden sakissa ollaan. Hmmm. Aika ehdollista toimintaa tuntuu olevan, jos sitä ja jos tätä. Tepsistä on tullut ”toivotaan, toivotaan” joukkue. Hyi helvetti.
Realismia lähihistoriasta
Vuosi sitten TPS lähti paremmalla pistesaldolla (33p) maajoukkuetauon jälkeen pelaamaan ja meni heti kyykkyyn: kahdeksan ottelua, 1 voitto ja 4 pistettä. Putken viimeinen ottelu oli Porissa, Nurminen oli jo aloittanut joululoman ja taululla oli matsin jälkeen 6-0. Mahtavaa. Kyykystä ei noustu koko kauden aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti