9 tiukkaa

Tepsillä on 9 runkosarjaottelua jäljellä. Tavoitteena on kuuden parhaan joukkoon pääseminen ts suora pudotuspelipaikka. Sijoitus on tällä hetkellä seitsemäs. Asetelma on seuraavanlainen:

4. 82 p – 47 ott – Tappara
5. 77 p – 47 ott – HIFK
6. 76 p – 48 ott – Blues
iso raja
7. 74 p – 47 ott – TPS
8. 71 p – 48 ott – Lukko

ja Tepsin otteluohjelma:

SaiPa (vieraissa)
JYP (kotona)
Kärpät (v)
Lukko (k)
KalPa (v)
HIFK (v)
Ilves (k)
Jokerit (k)
Pelicans (v)


Ohjelma on aika tasainen, liigajumbosta sarjakärkeen. Kaksi ottelua pahimpia kilpakumppaneita vastaan, joissa ehkä ratkeaa koko taistelu. Vedän hatusta tämän kauden Tepsin menestyskaavan: sarjataulukossa alempana olevat voitetaan ja yläpuolella oleville hävitään. Sovelletaan kaavaa loppukauden ohjelmaan:

3p+3p+0p+0p+3p+0p+0p+0p+3p = 12/27 pistettä. Yhteensä 86 pistettä ja tuloksena on seitsemäs tai kahdeksas sija. Siksi, että Lukolle ei vaan pärjätä enää (vaikka ovat taulukossa alempana) ja TPS on nykyään Ipan pisteautomaatti. Pessimistinen arvio oli tämä. Realistisempaa en viitsi pohtia, koska tilanne on oikeasti aika heikko suoran pudotuspelipaikan suhteen.

TPS on opetellut Jortikan ja Virran pelitapaa puolitoista vuotta ja vieläkään ei ole homma hallussa. Syynä voi olla a) pelitapa on liian vaikea, b) valmentajat eivät osaa pelitapaa opettaa tai c) pelaajat eivät sovellu pelitapaan. Perstuntumalla väitän materiaalin olevan liian heikkoa ko pelitapaan. Panos/tuotos –suhde ei ole kovin mairea, Tepsin pelaajabudjetti on tiukan taloudenkin aikana SM-liigan suurimpia ja sijoituksen näkee sarjataulukosta. Tämän jälkeen katsoisin valmennuksen osaamista sekä valmentajien ja pelaajien välistä kemiaa. Viimeisenä syyttäisin itse pelitapaa, koska kyllähän peli on parhaimmillaan ollut toimivaa ja myös hienonnäköistä.

TPS on tehnyt maaleja lähes maalin per ottelu enemmän kuin viime kaudella. Päästettyjä maaleja taas on hitusen enemmän kuin viime kaudella, Jani Hurmeesta huolimatta. Erikoistilannepelaaminen on, ei kovinkaan yllättäen, samaa luokkaa sarjasijoituksen kanssa. Ylivoimatehokkuudessa sijoitus on 7. ja alivoimatehokkuudessa 9. Huomioitavaa on, että viime kaudella TPS oli SM-liigan huonoin ylivoimajoukkue. Huomattavaa parannusta on tapahtunut. Systeemi siis toimii, homma on menossa parempaan suuntaan ja varmin merkki on Jortikan käytös. Ajoittain on näkynyt vanhaa Jorea eri kommenteissa. Kyllä vanha kettu osaa kiekkonsa, vaikka vuorovaikutustaidoissa ei kärkisijoja hätyyttele. Kärkisijoilla ei ole todennäköisesti Tepsikään. Tällä kaudella. Mutta myöhemmin kyllä. Ja tämän on myös Jortikka kertonut jo lokakuussa 2005:

– Ei, ei. Mulle on ainakin ihan selvää, että tämä on pitkä projekti, ei vuoden eikä kahdenkaan.

Apu-lehden artikkelissa on muitakin hyviä Jortsun havaintoja, kuten:

– Meillä on paljon omia nuoria joukkueessa ja sinne tulossa, mutta siihen se sitten jää. Ne ovat pienikokoista, luistelevaa ja muka teknistä porukkaa, mutta teknisyys ei riitä mihinkään, kun peli kovenee. Aika monesta voin sanoa, että ne ovat ihan väärässä paikassa.

Kannattaa lukea ja miettiä kirjoitusajankohtaa. Jos ei muuta, niin saa parit hörähdykset.

Negatiivisista fiiliksestä huolimatta TPS on tällä kaudella voittanut enemmän kuin hävinnyt ja maaliero on parempi kuin Bluesilla, Lukolla ja HIFK:lla. Silti epäilen, ettei tasonnosto viime kaudesta riitä kuuden parhaan joukkoon. Ja kuitenkin uskon, ettei mikään ottelu ole mahdoton voitettavaksi.