Nukuin yön yli, kun vitutti eilinen jääkiekko-ottelu. Kauden päätös oli lässähtänyt torttu. TPS otti ja hävisi toisen kerran peräkkäin HIFK:lle, joten kausi päättyi kolmannen kerran peräkkäin säälikierrokseen.
Suuri ja mahtava TPS on urheilullisesti kääpiö SM-liigassa. Pisteautomaatti. Helppo nakki. Apukoululainen. Ei vaan osaa. Lilliputti. Alamittainen.
Matsin lopputulos (0-1 av.) jätti paljonkin jossiteltavaa. Mutta en jaksa, kun ei vaan mennyt kiekko sisään. Huikean analyysiini lopputuleman mukaan TPS:n kausi päättyi jo perjantain jatkoaikatappioon. Siitä ei joukkue noussut.
En osaa sanoa menikö mopo rikki sekä henkisesti että fyysisesti. Jälkimmäisestä oli selkeitä oireita eilen. Kapealla rosterilla saattaa käydä niin, että pelimiehet loppuvat kesken. Kapea ja kärjeltään tylsä rosteri on takuu menestymättömyydestä. Päälle vielä erittäin epätasainen peluutus tosipeleissä, joissa osa pelaajista pelasi itsensä puhki ennen kolmatta erää ja osalle tuskin tuli edes hiki matsin aikana. Oliks järkee?
Juha Kuokkanen oli matsin paras tepsiläinen ja pelasi paljon paremmin mitä minä etukäteen luulin. Oikein mallikas suoritus häneltä. Kenttäpelaajista jäi tällä kertaa kiinni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti