- Kyllä me ”Kulia” tarvitaan. Tämmöisessä pelissä Eloranta olisi ollut tärkeä pelaaja. Hän on henkinen johtaja, joka helpottaa nuorten pelaajien mukaan tulemista. Meillä oli muutamalla pojalla ensimmäinen liigapeli. Hannu Virta avausottelun jälkeen.
Jep jep. Mikko Elorannan perään haikailu on vähän hassua. Mies oli sairaalassa viime viikon eikä ole mitään tietoa milloin on pelikunnossa:
- En osaa tällä hetkellä sanoa pelaamisesta mitään. Juuri nyt en pysty laittamaan jalalle yhtään painoa. Mikko Eloranta
Ehkä muiden kokeneiden pitäisi nousta esiin? Kun oli hyvin tiedossa, ettei Eloranta pelaa.
Jep jep 2. Kokemattomuuteen vedotaan sitten vähän lisää. Muutamalla eli tasan tarkkaan Hattusella ja Santasella oli ensimmäinen liigapeli. Lopuista ainakin Berg, Filppula, Hannus, Kiprusoff, Uusikartano, Vahalahti ja Venäläinen ovat kokeneita liigapelaajia. Ja muillakin pelaajilla on SM-liigapelejä jopa kymmeniä pelattuna.
Niin, että aika heikko kommentti haikailla yhden sairaana olevan pelaajan perään. Kyllä muidenkin pitää kantaa vastuuta. Eikä vaan selitellä.
- Me ei päästy sota-alueelle maalinedustalle, joten emme saaneet painetta Riksmanin maalille. Sinne menemiseen tarvitaan lisää nälkää ja kiimaa. Virta.
Sota-alue on kymmenen kärjessä maailman huonoimmista urheilutermeistä. Sota-alue on jossain ihan muualla kuin lätkäkaukalossa. Ja vielä suomalaisessa lätkäkaukalossa. Oksennan.
Kiima on myös ällötystermi. Kuka senkin jääkiekkoon keksi? Jukka Koivun suusta se tuli usein, ainakin jälkimmäisellä TPS:n päävalmentajakaudella. Silloinkin pelit menivät päin persettä. Tai no nykyiseen menoon verrattuna eivät menneet, mutta silloiseen lähihistoriaan verrattuna. Kiimaa käytetään vain tappioiden selittämiseen. Ei käy.
Nyt julistan pannaan kiiman sota-alueella. Shaatana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Tasan samaa mieltä. SM-liigan taso on ollut luisussa jo 10 vuotta, mutta koutsien selitykset ja sanavalinnat vielä pahemmassa.
Big Daddyn legendaariset "silmät"-mussutukset saivat huikean "kiiman" Porissa, kun mies ilmoitti medialle joukkueen "silmät jäi kotiin". "Silmät" on Jukka-speakissa synonyymi "asenteen", mutta senhän tiesi jokainen mummo, joka luki aamun lehdestä Tepsin pelaajien "silmien jääneen kotiin".
Tämän kauden muotisana tulee olemaan "pelinopeus". Joskus oli olemassa nopeutta, luistelua, mikä vähitellen muuttui liikkeeksi, kevyeksi jalaksi ja ties miksi. Sitten peliä alettiin kääntämään nopeasti ja nyt tämä pelinopeus kattaa lähes kaiken.
Kaskisen mukaan pyritään paranevaan pelinopeuteen sekä hyökkäys- että puolustuspelissä. Mitä, mitän muuta siellä kentällä enää on jäljellä? Neutraalipelaamista ne hetket, kun kiekko on ei-kenenkään jäällä?
Ellei Petteri Sihvonen kuskaa suomalaisia koutseja omilla kirjoituksillaan ja termeillään, niin sitten joko mestarivalmentaja tai maajoukkuekoutsi keksii jonkun uuden ilmaisun vanhalle asialle, minkä jälkeen nämä marionetit toistaa sitä kuorossa.
Sienitukka-Jukka Jalonen alkoi puhumaan pelinopeudesta ottaakseen etäisyyttä Sheddeniin ja nyt pelinopeudesta jauhaa jokainen koutsi.
No, odotellaan poliisikoulun läpäisseen Petri Matikaisen uuden "yhteisöllisyys"-mantran leviämistä. Sitoutuneisuus on vielä mukana, mutta uskon yhteisöllisyyden nostavan päätään, koska Matikainen on kuitenkin jo finaalikoutsi.
Ei uskoisi, että meidän koutsit puhuvat niin upeasti, kun ei siellä kovinkaan montaa akateemisesti koulutettua ole.
Pekka Virta? Kaupungin hommista medialle runoilemaan? Kojo ja Hantta? Valkolakkia ei ole cv:ssä. Matikainen? Konstaapeli. Big Daddy? Kaupungin autokuski. Kansakoulu.
Lähetä kommentti