Ohutta on

Tepsin vuosi 2006 päättyi surkeasti. Ankealla pelillä tuloksena 1 piste Jyväskylästä. Mahdollisuudet täyteen pistepottiin olivat olemassa, kaksi kertaa johtoasema hukattiin. Yhden maalin ero ei tietenkään ole juuri mitään jääkiekossa, mutta silti. Lopputulosta surkeampi asia oli Kai Nurmisen ja Mikko Rauteen loukkaantumiset. Paras maalintekijä ja suhteellisesti paras keskushyökkääjä ovat poissa kokoonpanosta. Nurminen on joukkueen ainoa luova ja kunnon tulosta tekevä hyökkääjä. Rauteen ketju on toiminut hyvin koko kauden, Raku on lisäksi joukkueen paras aloittaja. Sylettää ihan vallattomasti. Päivän aviisi kertoo tilanteen hyvin.

Kapealla materiaalilla pelaaminen on tällaista ts riskien hallintaa ei ole olemassa. Kaukalossa tapahtuvia loukkaantumisia on mahdoton estää tai ennakoida. Ainoa keino loukkaantumisriskin hallintaan on isomman pelaajaringin hankkiminen, joka taas ei Tepsin taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista.

Mielenkiinnolla odotan saako TPS jostain lisää pelaajia. Tässä vaiheessa kiekkokautta hyviä pelaajia ei liialti tarjolla ole. Ehkä joku toivotaan, toivotaan heppu saadaan hankittua.

Nyt voisi olla paikka tiukkaan riskinottoon. Ulmer ulos ja tilalle kaksi uutta miestä… Tämä sen takia, että minun mielestä kuuden parhaan joukkoon ei nykymiehistöllä päästä. Ei millään pahalla, mutta Tomi Sykkö kolmosketjun keskushyökkääjänä? Hyökkäävän roolin a-juniori nelosketjussa vähäisellä(?) peliajalla pelaamassa nolla-nollaa? Hyvin menee.

No, ei tuomita varmaan tappiokierteeseen, vaikka aloituksissa otetaan satavarmasti pataan. Voihan loukkaantumisten kautta löytyä enemmän yritystä, yhteishenkeä jne. Esim kapteeni Alatalo voisi näyttää kapteenin elkeitä ja Ulmer tehdä peliä niin kuin ulkomaalaisvahvistuksen kuuluu. Myös valmennusjohdolta vaaditaan muutakin kuin tilanteen toteamista. Näillä mennään, shaatana! Kuuden sakkiin.