Artistisopimus

Elitserienissä on käytetty paljon ns. artistisopimuksia ulkomaalaisten pelaajien palkkauksessa. Tänä vuonna ainakin viidellä Elitserien-seuralla on artistisopimuksella hankittuja pelaajia.

Artistisopimuksen etu on verojen ja muiden työnantajamaksujen suhteellinen pienuus. Haitta taas on 6 kuukauden maksimipituus. Kiekkokausi kestää yli 6 kuukautta, joka tarkoittaa artistin pelaavan vain osan kaudesta. Yleensä artisti liittyy joukkueeseen (muuttaa Ruotsiin) lokakuussa, mutta välillä artisti on mukana alusta asti. Ja häipyy Ruotsista kesken pudotuspelien. Ellei seuraa hanki merkittävää lisärahoitusta (1-2 miljoonaa kruunua on julkisuudessa mainittu), jolla maksetaan lisäajan palkka sekä koko ajan verot ynnä muut maksut. Työnantaja siis maksaa käytännössä verot, koska pelaajilla on nettopalkka. Tällä perusteella mm Christian Ruuttu ei aikanaan ollut Frölundassa veronkiertäjä, vaan seura.

Malmö on tänä vuonna vienyt artistisopimuksen vielä pidemmälle. Ross Lupaschuck ja David Moravec asuvat alkukauden Kööpenhaminassa, ja käyvät vain töissä Malmössa. Seuran mukaan pelaajat eivät ole ulkomailla asuessaan verovelvollisia Ruotsissa. Lupaschuck ja Moravec muuttavat Ruotsiin, kun kautta on jäljellä alle 6 kuukautta. Näin ulkomaalaisvahvistukset voivat pelata koko kauden ”halvalla”. Paikallinen verotoimisto on hyväksynyt järjestelyn. Järjestely on kuulemma vedenpitävä sanoo seuran puheenjohtaja. Pelaajat saavat järjestelystä jopa miljoona kruunua lisää palkkaa, arvelee Aftonbladet.

Muut seurat tietenkin ihmettelevät Malmön toimintaa. Malmölla kun on kokemusta heikosta verosuunnittelusta (Raipe voi kertoa tarkemmin), jonka jäljiltä seuralla on vieläkin verovelkaa 30 miljoonaa kruunua (noin 3,3 miljoonaa euroa). Ei voi seuraa ainakaan syyttää yrittämisen puutteesta. Nousija panostaa ja kikkailee, jotta menestystä tulisi. Vähintään yrittävät pysyä ylimmällä sarjatasolla.

SM-liigassa artistisopimuksia (onko tälle parempaa suomenkielistä termiä?) ei minun muistini mukaan ole käytetty juuri ollenkaan. Ainakaan tietoisesti joukkueen rakentamisessa. Kesken kauden ilmaantuviin loukkaantumis- tai suoritusongelmiin on varmasti käytetty.

Suomessa on ilmeisesti enemmän halua rakentaa joukkue valmiiksi ennen kautta/kauden alkuun mennessä. Verolainsäädäntö ja verottajan tulkinnat voivat olla tiukemmat kuin Ruotsissa. Rahat eivät ehkä riitä 6 kuukauden sopimukseen, koska pelaajan pitää tienata koko kauden palkka rahat tuossa ajassa. Ja koko kauden rahalla (vähemmän toki kuin tavalliset kulut koko kauden pelaavasta pelaajasta) saa siis pelaajan vain osaksi aikaa, huono panos/tuotos –suhde? Vai mikä on oikea syy?

Mutta jos pelaaja asuisi esimerkiksi Tallinnassa, Haaparannassa tai Viipurissa. Työmatkat helikopterilla tai autolla. Pelaajalle maksettaisiin nettopalkkaa sekä asumis- ja matkustuskulut. Pelaaja harjoittelisi pääasiassa itsekseen, osallistuisi vain peleihin. No joo. Ei kuulosta kovinkaan hyvältä, asuminen Viipurissa meinaan eikä tuo joukkuelajin harjoittelu yksin. Toisaalta SM-liigassakin jotkut pelaajat asuvat muualla kuin joukkueensa paikkakunnalla. Työmatka kuin työmatka, yksi tulee Tallinnasta Helsinkiin, toinen Hämeenlinnasta. Verottaja voi olla ja varmaan onkin eri mieltä. Mutta kaikkea nuo ruotsalaiset yrittävät tehdä menestyksen eteen! Täytyy seurata tarkemmin Malmön taivalta, toimiiko luova verosuunnittelu halutulla tavalla.