perjantaina, syyskuuta 22, 2006

”Vaikea sanoa, mitä tapahtui”

1-4 johdon muuttuminen 5-4 tappioasemaksi. Josta tuurilla tasoihin ja Rinkelinmäen hengen mukaisesti ei ainakaan Tepsi tee johtomaalia lopussa, vaan maalivahdin imaisulla takaisin siltaan 6-5. Selätys tyhjään maaliin 7-5.

Viisi tehtyä maalia on kiitettävä määrä. Viisi tehtyä Hämeenlinnassa on hyvä suoritus. Muuta hyvää en pysty sanomaan peliä näkemättä. Layne Ulmerista voi tulla vahvistus. Mikä olisi kiva yllätys.

Kohtaan parannettava laitetaan ainakin maalivahtipeli ja puolustustyöskentely. Duban päästettyjen maalien keskiarvo ei vaan vakuuta. Huippupelistä ei jäänyt virettä päälle, päinvastoin sukellus normaalin suoritustason alapuolelle. Mikä nyt ei vaan pitkässä juoksussa sovi. Ässiä vastaan normisuoritus on minimivaatimus. Ei kolmea enempää selän taakse.

Otsikko on Aki Bergin suusta. Aki ja Kipru keräsivät kauden ensimmäiset miinuspisteet ja Aki kauden ensimmäisen jäähynsä. Jäähyn syy ei ollut ryntäys, laitataklaus tai muu ”iso mies saa vanhalla maineellaan tai fyysisellä ulottuvuudellaan tai muulla fyysisellä ylivertaisuudellaan kukkahattutäti-liigassa enemmän minuutteja kun urpokaleartoensimmäinen ovat pellejä” jäähy. Vaan Aki vippasi reilusti kiekon katsomoon. Torontolaiset sanoisivat kait tässä kohtaa Akihito strikes again. Meidän paras pakki silti ja kuningas SM-liigassa.

Ei kommentteja: