Eilen arvasin, että TPS hakee kuuden kuukauden verokikkailijaa ja Eric Johanssonista on kyselty mm. Marco Tuokolta. Arvausten vaikeusaste oli noin puoli promillea, sattumalta sama lukema alkoholia löytyi kirjoittajan verestä kirjoitushetkellä. Huomenna saattaa löytyä enemmän, jos Nordic Trophyn avauspeli on hanurista. Arvausten oikeellisuuden todentaa Turun Sanomat.
Pidän verokikkailijan hankintaa epäilyttävänä toimintana. Joukkuelaji, jossa yksi kausi kaiken kaikkiaan on huomattavasti pidempi kuin kuusi kuukautta, ei kaipaa kuin poikkeustilanteissa näitä kikkailijoita. Poikkeustilanne voisi olla ykköstähden loukkaantuminen kauden alkupuolella, josta tuloksena pitkä sairasloma. Joukkueenrakentamista ei saisi laittaa lyhytaikaisen lainamiesten varaan. Kuten todettua, olen myös skeptinen Morrisonin panoksen suhteen. Morrison ehtii pelaamaan noin 15 ottelua ennen muuttoa Ruotsiin. Toivottavasti mies ei ole rapakunnossa kuten minä, vaan tulee suhteellisen hyvässä tikissä Turkuun. Muuten satsaus on tyhjä arpa heti kättelyssä.
Em. 2 kuukauden laina toki johtuu seuran taloudesta, kuten Hannu Virta sanoo:
- Jos tilanteemme olisi erilainen ja euroja olisi enemmän käytössä, voisimme olla isojen kalojen perässä aktiivisemmin. Nyt meidän on kuitenkin pakko rakentaa joukkuetta näiden raamien sisällä.
Toivottavasti talous myös pysyy mielessä. Ei ole mitään järkeä hankkia Morrisonille seuraajaa, jos kausikortti- ja yritysmyynti eivät osu budjetoituun. Yksittäisillä pelaajilla ei ole kovin suurta merkitystä katsojamääriin ts. tulovirta ei kasva edes panostusten verran. Tämä nähtiin erittäin selkeästi, kun Saku Koivu tuli NHL:n työsulkukaudella 2004-05 Tepsiin. Tosin Saku ei ollut sakumaisessa kunnossa ja muutenkin joukkueen pelit olivat heikonlaiset.
Niin, että Seuran pitää yleisellä tekemisellä luoda imua peleihin ja seuran toimintaan. Jalkapallon puolella on imua ja minua vallan ihmetyttää miksi jääkiekko ei toimi? Rahastako kaikki kiinni on? En tarkoita, että pitäisi apinoida yksi yhteen, vaan ottaa mallia ja muokata omaksi jutuksi. No, tämä on tätä samaa vanhaa jorinaa.
Ei liity aiheeseen yhtään. Mutta kesän paras levylöytöni kirjastosta oli Bruce Springsteen & The E Street Band: Hammersmith Odeon London '75. Menin polvilleni. Jälleen kerran Mr. Bruce Springsteenin takia. Näytepalaksi valikoitui Jungleland. Clarece Clemmonsin soolo ratkaisi.
Takaisin astialle. Justin Morrison pelaa numerolla 12 ja Eric Johansson numerolla 14. Edellinen numero 14 Tepsissä taisi olla Antti Aalto. Siinä Johanssonille tavoitetta. Siis ykköskeskushyökkääjäksi, ei toipilaaksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti