Kausi on avattu

Kotimatka hieman kesti, kun oli aivan pakko pitää sadetta erinäisissä ravitsemusliikkeissä. Otin vain yhden. Jokaisessa. Onneksi sade taukosi, muuten olisin vieläkin kotimatkalla.

Asetelma

Hikisessä Helsingissä singahdin DDR-halliin. Luulin hetken, että jääkiekko-ottelu houkuttelee paljon väkeä paikalle, mutta massat menivätkin seuraamaan jalkapallon UEFA-cupin karsintaa Finnair Stadiumille. Jäähallille tuli noin 1500 katsojaa. Yläkatsomot oli suljettu ja lipussa luki numeroimaton. Katselin alkulämmittelyn puoliksi ja huomasin Johanssonin numeroksi 31 (ei nimeä selässä) ja Teemu Laineen paidassa oli 22 (ei nimeä selässä). Laineen kypärässä oli normaalinumero (92). Mikä lie paitasotku. Lämmittelyn jälkeen siirryin nestetankkaukseen. Tankkasin nopeasti ja huolella. Samalla tavasin Nordic Trophyn virallista lehteä. Tepsin kokoonpanoon oli merkitty jo Lee Sweatt, mutta viime kaudelta mukana roikkuivat Mika Alatalo ja Joni Yli-Torkko. Jälkimmäinen kelpaisi edelleen mukaan.

Ottelun päätin seurata TPS:n vaihtoaition takaa. Näkisin ja kuulisin valmennuksen toimintaa. Yhtään kirosanaa en kuullut valmentajien suunnasta. Jotain muutosta viime kauteen, heh. Virta ja Kaskinen kannustivat joukkuetta todella paljon ja lisäksi huutelivat lähes koko ajan ohjeita kentälle sekä antoivat henk.koht neuvontaa osalle pelaajista vaihtojen jälkeen. Vaihtopenkillä näytti olevan hyvä henki. Tuntui ja näytti mukavalta.

Matsi

TPS aloitti ykkösketjulla TELaine – Makkonen – Suominen, pakkeina Berg ja Sweatt. Makkonen voitti avausaloituksen, ihme ja kumma. Hyvä ennuste ottelulle.

Minuutin pelin jälkeen kiekko oli HIFK:n maalissa. Aho kuljetti kiekkoa laitaa myöden, syötti eteenpäin ja niitattiin laitaan. Yleisö kohahti. Kiekko oli Juho Jokisella, joka luisteli laidan vieressä kohti hyökkäyspäätyä täysin vapaasti. Kaartoi maalia kohti hieman ennen (pidennettyä) maaliviivaa ja syöttö takatolpalle. Tomas Sinisalo pisti kiekon sisään. Nätti maali ja mukavasti jäi kotiyleisöllä taklausmylvintä kurkkuun. Kolmosketju pyörähti jäällä ja jäähyä pukkasi. Jursinovmaiseen tyyliin alivoimaan asettui pelivuorossa seuraava ketju eli nelosesta Pulliainen – TOLaine. HIFK teki maalin. Cookin siniviivalaukauksen ohjasi Petrell sisään. Säkällä olisi Kuokkanen voinut saada kiinni. Petrellin kokoista miestä ei maalin edestä siirrä kuin Berg. Loput voivat vähän yrittää estellä.

Seuraavaksi kakkosketju teki 1-2 maalin. Ylivoimalla saatiin kiekko alueelle ja kuvio pystyyn. Kiprusoffin laukauksesta tulikin syöttö, jonka Rautee ohjasi sisään. Sisään astui Markku Kruus ja TPS oli 3-5 alivoimalla. 2-2 oli lopputulema siitä ja toista jäähyä jäi vielä tapettavaksi. Erän viidennen maalin teki TPS. Jesse Saarinen oli maalinedustalla ja pisti paluukiekon sisään. Miten Saarinen ehti maalille? Hyvä kysymys, takaisin omalle paikalle ei olisi ehtinyt. Ensimmäinen erä päättyi 2-3.

Pikakelataan erätauko ja melkein toinen erä. HIFK teki erän ainoan maalin ja Markku Kruus vihelsi mitä sattuu. Lisää pikakelausta oluen merkeissä. Kolmas erä oli maaliton, vaikka paikkoja oli molemmilla. Kruus jatkoi valitsemallaan linjalla: jäähyjä tyhjästä ja sitten paikkojäähyjä päälle. Ei hyvää päivää mitä viheltämistä.

Jatkoajalla oli tilaa ja peli aaltoili mukavasti. Pientä sähellystä omassa päässä ja Kuokkanen pelasti. Tepsilläkin oli maalipaikka, mutta ei. Rangaistuslaukauskilpailu odotti. Berg esiintyi kapteenin roolissa (ei kuitenkaan C:tä paidassa) teikkauksessa. HIFK sai aloittaa.

Janne Keränen pisti Kuokkasen vipuun nätisti. Vauhdilla maalilla, maila käy, Kuokkanen reagoi, sitten vauhti pysähtyi lähes tyystin, Kuokkanen makasi mahallaan, Keränen siirsi kiekon ohi Kuokkasen maaliin. TPS ensimmäinen laukoja oli Eric Johansson. Väsynyt harhautus ja maalivahti torjui. Ryan Vesce (joka kerran pisti kovassa vauhdissa pakin kahville ja sai tyhjän polun maalille, mutta viimeistely meni reisille) harhautti Kuokkasen jäihin, mutta nosto jäi patjaan. Enter Marko Kiprusoff. Yleisö riemastui partasuusta ja huuto alkoi. Rightin mies (siksikö ampui rankkarin ja ehkä myös kylmäpäisyyden takia?) otti kunnon vauhdit ja perusharhautuksen päätteeksi nosti kiekko maaliin. Päälle kunnon tuuletus ja hymyssä suin vaihtoaitioon joukkuekavereiden onniteltavaksi. Lennart Petrell ei tehnyt illan kolmatta maalia, liian paljon matkaa maaliin? Tomas Sinisalo oli Tepsin kolmas ampuja. Sinisalon harhautus oli mallia Foppa ja yhdellä kädellä lirutti kiekon sisään. TPS voitti 3-4 rl.

Pelaajat

Yksittäisistä pelaajista Berg oli totuttuun tapaan jäällä ”koko ajan”. Liian paljon minun mielestä. Esimerkiksi alivoimalla pakkipari vain vaihtui eli tasan sama peluutus kuin viime kaudella. Josta syntyy laadullisia ongelmia enemmin tai myöhemmin.

Lee Sweatt oli terhakka tapaus, kiekko pysyi hallussa ja luistelu sujui hyvin. Berg – Sweatt on hyvä pakkipari. Kakkosparina oli Kipru – Jokinen, joka toimi kohtalaisen hyvin, mitä nyt Jokinen toisinaan höntyilee . Ottelun alussa Kipru taisi nukkua, heräsi vasta myöhemmin pelailemaan. Kolmosparissa luutivat Halonen ja Saarinen. Halonen vähän arkaili alussa, mutta paransi loppua kohden. Saarinen taas. No, hitautta pitäisi korvata sijoittumisella ja pieleenhän se menee helposti. Nelosparissa Backmanin pelikäsitys pisti jälleen kerran silmään. Syötöt ja purut menivät luvattoman usein suoraan vastustajan lapaan ja sijoittumisessa oli ongelmia ts. kehitystä ei ole tapahtunut. Joonas Järvinen oli iso poika miesten pelissä. Pari kertaa taklattiin enemmän tai vähemmän pystyyn. Ensimmäisellä kerralla tarvitsi jääpussia, kun Jussi Pesonen taklasi vähän myöhässä. Järvisestä tulee kuitenkin pelimies vielä. Uskon näin.

Hyökkääjistä Teemu Laine polkee ja polkee, mutta kiekko ei pysy mukana. Kerran oli menossa läpi ja luisteltiin kiinni. Suominen oli vaisu ja Makkonen harhautteli liian paljon, liian hitaasti ja lähes seisovin jaloin. Suoraviivaisuutta lisää!

Sinisalo tykkää selvästi jääajasta ja hänestä voi tulla yksi Tepsin ensi kauden positiivisista onnistujista. Ja mikä parasta, saa kiekon maaliin paikoista. Rautee ja Aho ovat kohtalainen pari alivoimalla, mutta Yli-Torkko sopisi paremmin Ahon tilalle. Viime kaudella Rautee – Yli-Torkko oli mainio pari. Muuten Rauteelta perushyvä esitys, sitä saa mitä tilaa. Aho oli myös oma itsensä, taklasi ja sai taklauksia, mutta ei häkeltynyt niistä. Kädet kun saisi jostain...

Eric Johansson oli selkeästi ulkona joukkueen pelikuvioista ja väsynyt sekä osoitti pelimiehen elkeitä. Voi olla, että saa koko kauden sopimuksen. Erkinjuntti ja kiekko ovat pari. Vain fysiikka puuttuu. Max Kolu oli mahtava puolustussuuntaan ja hyökkäyksessä loppuivat taidot. Kolu taklasi ja pelasi mm. alivoimalla näppärästi. Ensi kauden vakiomies alivoimalla tätä vauhtia. Sellainen isompi painos Ahosta. Vielä kun saisi käsiä ja hyökkäyspään taitoja.

Nelosketjussa Lassi Kokkala sai jatkuvasti ohjeita Hantalta. ”Lassi keskelle”, ”Lassi alas” jne. ja vaihtojen päälle vielä neuvoja. Samaten Tommi Lainetta neuvottiin vaihtoaitioissa. Pulliainen ei pahemmin kuunnellut mitä ketjukavereille sanottiin. Neloskenttä (pakkeina Backman – Järvinen) oli monasti kusessa ja otti vastaan ainakin kaksi takaiskumaalia.

Kuokkanen oli kohtalainen maalinsuulla, paikoitellen väläytteli, oikeastaan juuri sellainen mitä odotinkin. Hieman hirvitti miehen eteenpäin syöksähdykset laukausten peittämiseksi. Pari metriä eteen ja jäihin tarkoittaa kovasti hommia puolustajille irtokiekkojen kanssa. Hetkittäin tuli eräs Puurula mieleen. Otti muutaman hyvän kopin ja antoi joukkueelle mahdollisuuden voittoon. Enempäähän ei tarvita. Mailapeli oli olematonta ja yhteistyö puolustuksen kanssa takkuili. Kyllä se siitä.

Yhteenveto

Ottelusta jäi hyvä fiilis. Voitto lämmittää aina. HIFK oli lähes parhaalla miehistöllä liikkeellä, vaikka maalissa oli kolmosveska. TPS pelasi aktiivisesti, karvasi kahdella (kuten viime kaudellakin teki, ainakin ajoittain) ja pelirohkeuttakin oli. Mutta hyökkäyssinisen jälkeen alkoi vaikeudet. Jättösyötöt tuntuivat olevan homman nimi liian usein. Joukkue selvästi kaipaa kunnon pelinrakentajaa ja yhtä maalitykkiä. Näin saataisiin neljä ketjua liigakelpoista ketjua kasaan eikä tarvitsisi jännittää nelosketjun puurtamista. Tänään Rauteen ketju oli paras ketju ja se kertoo jo paljon hyökkäysten tasosta. Raku on ihan hyvä keskushyökkääjä, mutta ei Rakulla kuuhun asti mennä. ”Ihan hyvä” harjoitusotteluksi.

Hantta ja Kaskinen tekivät kovasti töitä positiivisessa hengessä ja saattaa tämä jengi yllättää vielä monet. Paljon lupaavia palasia, joista tulee vielä jotain hyvää! Lisää harjoituksia ja pelejä alle vaan.

Enempää tekstiä ei lähde tänään. Hieman väsyttää, johtuu varmaan lämmöstä ja nestetankkauksesta.

Niin, ja Markku Kruusille kolme mätää viimetalven omenaa. Ottelun heikoin lenkki.