Pyhäpäivän ratoksi

TPS sai yhden pisteen eilisestä ottelusta. Minä en viuhahtanut. Siinäpä tärkeimmät kohdat.

Aikataulusyistä en tänään avaudu pääasiassa kuin lipunmyynnistä. Itse pelistä huomenna lisää, ehkä. Riippuu töistä, maanantai-ilta menee Kentin parissa.

Ottelun tiukka seuraaminen kärsi pahasti lipunmyynnin ruuhkasta. TPS tiesi etukäteen, että ruuhkaa voi syntyä. Silti asialle ei tehty mitään?

Peiliin katson sen verran, että kuhnasin Helsingissä ja lähdin aivan liian myöhään kohti Turkua. Turkuhallin edessä olin puoli viiden maissa. Hieman ennen kuin fanijuna Helsingistä puksutti paikalle. Hallissa sisällä olin, kun ensimmäistä erää oli pelattu yli puolet.

Ilmainen vinkki lipunmyynnin hoitamiseen. Eilisen kaltaisessa tilanteessa (pyhä, mielenkiintoinen vastustaja) kannattaisi lipunmyyntiä vähän tehostaa. Esimerkiksi katsomalla minkälaista lipunmyyjää laitetaan hommiin. Minä ostin (siis todellakin ostin, en vapareilla kotimatseissa kulje) lippuni sellaiselta neidiltä, joka ei osannut yksinkertaista vähennyslaskua päässä laskea.

Kysymys, paljonko on 50 miinus 27? Jos tarvitset em. laskutoimitukseen yli sekunnin tai laskimen, niin älä mene lipunmyyjäksi. Tyttö naputteli laskimeen luvut ja sai oikean tuloksen. Myyntiprosessi hidastui vähintään 6 sekuntia. Kertaa sata ostajaa. On kymmenen minuuttia. Jono liikkuu hitaasti. Puhumattakaan muusta myyntiin liittyvästä toiminnasta, kuten tukkimiehen kirjanpidosta, jolla myynnin raportointia tehtiin. No joo, prosessia paremmaksi, kiitos.

Niin ja mikä on peruskoulujen matematiikan opetuksen taso? Minä en ole matematiikan professori ja silti osaan näppärästi laskea vaihtorahat. Käteisellä maksoin siksi, että kortilla maksaminen vaikutti olevan vieläkin hitaampaa. Puhumattakaan tyypeistä, jotka arpoivat tiskillä minkälaisen lipun haluavat. Hei, siellä on peli käynnissä ja arpajaisia voi harrastaa jossain ihan muualla.

Pääsin kuitenkin sisään ja tunnelma tuntui heti hyvältä. Täällä on hieno peli!

---

Jatkoajan otteluraportti on huolettoman nopeasti sutaistu kasaan, siitä ei kannata uskoa kuin valmentajien kommentit. Minä olen sellainen nilkki, että kun muutama fakta on päin sitä itseänsä, niin analyysi, artikkeli, whatever menettää paljon uskottavuudestansa. Mitä kaikkea on väärin, jos pienetkin yksityiskohdat ovat vinksallaan? Faktat edes kuntoon.

Ja Simon Backmanin kolme tähteä on mukahauskuutta. Heikoimillaan. Backman ei todellakaan ollut kotijoukkueen paras pelaaja, vaan ihan oma itsensä. Kiekko poltti ja varsi ei riittänyt. Jokereiden avausmaalissa Backmanin purkukiekko oli surkea ja näytti lähinnä syötöltä. Mikko Rautee oli kotijoukkueen paras pelaaja. Rautee on liigan paras kolmosketjun keskushyökkääjä.

---

Ottelusta jäi päällimmäisenä mieleen hyvä tunnelma hallista, TPS:n hyvä ilme, vastustajan tähtipelaajat ja päätuomari. Ottelun jälkeen oli ristiriitainen tunne. Toisaalta oli miellyttävän viihdyttävä peli, piste ennakkosuosikilta - toisaalta tappio harmitti. Ihan hyvin olisi voinut Tepsi napata kolme pistettä ja minä olisin juossut talon ympäri. Ilman kuvatodisteita.

Tepsin hyvä ilme tarkoittaa sitä, että kaikki pelaajat yrittivät. Löysäilijöitä ei kaukalossa näkynyt ja maalituuletukset olivat riemua täynnä. Paljon saa anteeksi, kun antaa kaikkensa. Jos viime kauden porukka olisi tämän kauden jengin asenteella pelannut olisi Tepsillä yksi mitali enemmän. Mitalin väristä en sano mitään, mutta liigan paras maalivahti olisi antanut mahdollisuuden loppuun asti.

Eilen TPS näytti kirjaimellisesti, että hyvällä valmentamisella voidaan paikata materiaeroja. Jokerit oli täysin muutaman tähden yksilötaidon varassa. Kirkkaimpana tähtenä hääri Ville Leino, joka oli kiekon kanssa todella mainio. Kikkaili, suojasi, rakensi paikkoja. Jos Tepsillä olisi samanlainen pelintekijä, niin oi, oi. Leinon ainoa miinus oli kaatumistauti, eilen ainakin pari kertaa retkahti vallan kevyesti jäähän. Kunnon valmennuksella Leino ja Jokerit olisivat lähellä sarjan kärkeä. Kevään pelien jälkeen. Nyt tuntui, että hukkaan menee huikeat yksilöt, kun 1+1=2 eikä 3. Tepsin onnihan tuo eilen oli, mitä minä sitä enempää ihmettelemään. Maajoukkuepelit eivät edelleenkään kiinnosta.

Yksilötaito lopulta ratkaisi, kun rangaistuslaukauskilpailussa Kiprusoff & Lundbohm epäonnistuivat ja Jokereitten Hirschovits & Stapleton tekivät nätit maalit. Hirschovitsin harhautus oli todella hieno. Kuokkanen meni pahasti lankaan.

En ymmärrä miksi Lundbohm oli laukojana rangaistuslaukauskilpailussa. Lundbohm ei ole mikään maalintekijä, ellei harjoituksissa veivaa jatkuvalla syötöllä kiekkoa reppuun. Molemmat TPS:n yrittäjät ovat rightin miehiä. Oliko tutkailtu Jussi Markkasen heikkouksia? Vai luotettiin rightin miesten vaan olevan vaikeampia/parempia? En tiedä, heikolta näytti.

Ottelun jälkeen Hantta sanoi, että rahalla saisi taitoa rankkareihin. Ihanko tosi. En olisi arvannut. Minä en ymmärrä tuollaista puolustelua ollenkaan. Näillä mennään, ei sitä tarvitse toistaa. Kyllä kaikki tietävät mikä on homman nimi.

Minä laittaisin Erkinjunttia, Sinisaloa, Suomista, Ramstedtia, Reivosta ampumaan rangaistuslaukauksia. He ovat kaikki kiekollisia jätkiä, joiden tehtävä on ratkaista otteluita. Yllärikorttina käyttäisin Sweattia ja Rauteeta (sekä Kiprua). Sweattilla on hyvä rannelaukaus ja varmasti olisi pystynyt Stapletonin ratkaisun "kopioimaan", rightin mies muuten tuo patukkamainen jenkkipakki. Rauteella taas on pehmeät kädet ja ikää sen verran, että hermojenkin pitäisi kestää tiukassa paikassa.

Päätuomari Timo Favorinin tuomiot eivät ihan menneet putkeen. Kuokkasen ja Rauteen estämisjäähyt olivat kyseenalaisia. Favorin ei ottelua ratkaissut, joten ei tuomarista tämän enempää.

Enemmän itse ottelusta paremmalla ajalla, jos aikaa löytyy. Katselkaa maaleja siihen asti.