Nollametsä

Päätä särkee ja vituttaa. Kumpikaan ei liity jääkiekkoon tai Tepsiin mitenkään. Siihen liittyvät, etten jaksa sulkakynää heiluttaa juuri nyt. Pientä epäilystä on toki ilmassa, että eräät porkkanahousut aiheuttavat etukäteen päänsärkyä. Vähän niin kuin etukäteiskrapula.

Lainataanpas Tapparan maanmainioilta sivuilta pieni pätkä:

Kuuden viime vuoden aikana joukkueet ovat kohdanneet Hakametsässä runkosarjapelissä 12 kertaa, joista TPS on voittanut vain kaksi ja niistäkin toisen vasta rankkarikisassa. Tapparan kymmenessä puhtaassa voitossa puolestaan peräti kuusi (!) kertaa turkulaiset ovat jääneet nollille.

Siinäpä sitä porkkanaa purtavaksi nuorelle Tepsille. Maalintekoa tosin harjoiteltiin jonnin verran tiistaina.

Kalle Kaskisen kommentin olisi syytä pitää kutinsa:

- Voitto HPK:sta toi joukkueeseen uskoa ja energiaa. En näe mitään syytä, etteikö joukkueella olisi jalat maassa. Ennemmin voitto loi uskoa omaan tekemiseen, maalien viimeistelyyn ja se myös osoitti, että ollaan oikealla tiellä.

Jospa se siitä lähtisi, ainakin sen verran eteenpäin ettei nollille jäisi. Tai sitten Hakametsä on vaan mahdoton paikka pelata.

Jatkoajan ennakon mukaan molemmat joukkueet ovat nuoria. Minä vähän nurisen vastaan ja väitän Tapparan olevan selvästi kokeneempi. Ja tilastot tukevat minua. Tutkikaa itse, linkkejä en anna.

TPS:n kokoonpano on sama kuin edellisessä ottelussa. Voittavaa ryhmää ei muuteta. Ja minä edelleen siirtäisin Max Kolun pois nelosketjusta. 13. hyökkääjä on hänen paikkansa, koska on heikoin lenkki. Vai onko pelisopimuksessa sovittu myös peliajasta? 17 ottelua nollatehoin ja pelkkiä miinusmaaleja saalistaen on luokatonta. Jotain tarttis tehdä. Sekä Kolun että valmennuksen, koska ei näin voi jatkaa.

Perinteinen loppukaneetti, joka kertoo jotain jostakin joillekin:

1,55 – 4,40 – 3,75

ps. Vierasmaali Hakametsässä olisi kiva, vieraspistekin maistuisi eikä kolmeakaan pistettä ole kielletty ottamasta. Up the Irons! huutaisi Bruce Dickinson ja lentäisi kotiin. Matkin Brucea, paitsi en huuda enkä lennä.