torstaina, tammikuuta 10, 2008

Hakametsässä jahdissa

TPS hakee kauden avausvoittoa Ilveksestä tänään. Nekkuun on tullut niin kotona kuin vieraissakin. Tällä kaudella ja parilla viimeisellä. Kauheata tämä alavilla mailla kulkeminen. Oikeasti.

- Molemmat ottelumme Ilvestä vastaan ovat olleet todella tukkoisia. Edellinen vierasottelu heitä vastaan oli koko kauden huonoin pelimme. Ei varmasti ole ongelmia syttyä. Kalle Kaskinen

Jääkiekkoilijan syttyminen tai oman nenänpään tuijottaminen on kyllä jännä ilmiö. Harjoituspeleihin eivät kokeneet pelaajat syty. Runkosarjaotteluihin ei aina jaksa syttyä. Osa vastustajista ei sytytä ikinä. Pakkopulla ei sytytä. Jotkut joukkueet saavat temmin heti pystyyn. Pudotuspeleissä ei ole vaikeuksia syttyä, paitsi kun stendari unohtuu verkkareiden taskuun. Tuntuu, että otteluun valmistautuminen on rakettitiedettä tai astrologiaa. En ymmärrä miksi ammattilaiset tuntuvat turhan usein tarjoavan tuhnuja kunnon jysäyksen asemesta.

Eikö pelaaminen ole aina hauskaa? Eikö pelkkä kilpailuvietti riitä aina todelliseen taisteluun? Minusta pelaaminen on aina hauskaa, ainakin niin kauan kuin ei ole murskatappiota kokemassa. Minusta kaikissa peleissä häviäminen on äärimmäisen raskasta. Miksi edes pelata, jos ei nappaa?

Illan ottelu näyttää tulevan televisiosta. Taidan olla reipas ja mennä hyvin varustettuun ravitsemusliikkeeseen katsomaan ottelun. Enää puuttuu iloinen mieli ja sopiva kapakka. Yleensä välttelen urheilun seuraamista julkisissa tiloissa, kun siellä tuppaa olemaan kaiken maailman hampuuseja ynnä muita tasalakkeja, jotka lähinnä istuvat pelisilmän päällä. Sovin siis joukkoon hyvin, paitsi tuoksun keskivertoa paremmalta.

Ilves on yksi päävastustajista tällä hetkellä, jos unelma kuudennesta sijasta halutaan pitää elossa. Ipa on sarjataulukossa seitsemäntenä ja yhdeksän pistettä edellä Tepsiä. Tappio tänään sinetöi sijoituksen kuuden sakin ulkopuolelle. Voitolla taas pieni toivonkipinä jäisi eloon. Erittäin pieni, kun eroa kuudenteen sijaan on jo 13 pistettä. Mutta kai senkin kiinni kuroo, jos lehmät lentää ja suoritustaso nousee marraskuun tasolle sekä pysyy siellä.

Tärkeämpi syy Ilveksen kaadolle kuin kuudennen sijan saavuttaminen olisi se, että sarjataulukossa ylempänä oleviakin pitäisi voittaa välillä. Erityisesti sijoilla 5-9 majailevia, koska sieltä se vastus pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella tulee. Ensimmäisestä kierroksesta selviäminen on TPS:n toinen askel kohti päätavoitetta. Päätavoitehan on tosissaan haastaa joku joukkue paras seitsemästä sarjassa.

Ilvekseltä on vissiin yksi eläkeläinen pudonnut kokoonpanosta, kun ei ilman rollaattoria pysynyt vauhdissa mukana. Raipe sentään vielä pelaa, ettei mene vallan poikakerhon pitämiseksi Ipan peli. Viimeksi taisin muistella Toni Koiviston vaarallisuutta. Saarnataan samaa taas. Siinä on Tepsin vt. kapteeni ihmeissään, kun Koivisto tulee laidalla vastaan. Ota ennakkoa Jesse! Lähde menee, kun vielä ehdit.

TPS:n kokoonpanoa en pysty kirjoittamaan. Johannes Alanen on vieläkin ykkösketjussa. Miksi? Teemu Ramstedt on mukana taas, nelosketjun laidassa. Muuten hyökkäysketjut ovat entisellään.

Pakkiparit ovat uudessa uskossa jo paperilla asti:

Järvinen – Kiprusoff
Halonen – Sweatt
Jokinen – Saarinen
Backman

No niin. Kaksi ensimmäistä näyttää hyviltä. Kipru opastaa Järvistä ja Halonen varmistaa Sweattin selustan. Kolmospari on mielenkiintoinen. Pystyykö Jokinen nostamaan Saarisen tasoa? Em. spekulointi on tietenkin turhaa (vastaus on ei), kun seitsemällä pakilla pelataan, mutta jotain hajua saa puolustajien marssijärjestyksestä. Ajatelkaapas sitä hetkeä kun Aki Berg astuu riviin. Backman tai Saarinen siirtyy katsomon puolelle. Miniaaltoja!

Ai, niin Borat on taas maalissa. Allu tulee ja pelastaa meidät! Uskon näin. Nyt nallipyssyt vireeseen ja Ilves nurin mahdollisimman helposti. Edessä on Helsingin herrojen nylkemisviikonloppu ja terä tylsänä, jalka painava ei nylky onnistu. Pahimmassa tapauksessa jalka painaa jo tänään ja viikon saldoksi tulee kolme kunniakasta maalin tappiota. Parhaimmassa tapauksessa vejätellään yhdeksän pistettä ja maailma on taas kiva paikka. Vielä kun ihmiset kyllästyisivät kauniiseen saaristoon, veneilyyn & pilkkimiseen ja tulisivat Turkuhalliin sankoin joukoin.

1,60 – 4,40 – 3,50

Kerroin on taas Tepsillä muhkea. Viime vuosien pelihistorian vuoksi ihan oikeutetusti. Taitaa olla kaksi voittoa tilillä kymmenestä edellisestä Ilves-ottelusta. Huh-heijaa mitä ankeutta.

Ei kommentteja: